UPIn Aaltola Ruotsin ja USA:n ydinasesopimuskiistasta: ”En usko, että jää suurempaa lommoa”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Ruotsi on mukana muutamien muiden länsimaiden kanssa 122 maan joukossa, jotka aikovat allekirjoittaa ydinaseet kieltävän sopimuksen.

Suomi ei sopimusta ole allekirjoittamassa. USA:n puolustusministeri James Mattis on varoitellut ruotsalaista kollegaansa Petter Hultqvistia vakavista seurauksista, mikäli Ruotsi sopimuksen allekirjoittaa. Ruotsin yhteistyö USA:n ja Naton kanssa tulisi haasteelliseksi.

Suomessa asiasta on kirjoittanut Helsingin Sanomat.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola toteaa isojen ydinasevaltojen suhtautuvan skeptisesti uuteen sopimukseen. Ne painottavat, että ydinaseista tulisi luopua ydinsulkusopimus NPT:n kirjauksien mukaisesti.

Lisäksi Aaltola muistuttaa, että Ruotsin kohdalla on kyse myös USA:n omista intresseistä.

”Kuulostaa epäreilulta allekirjoittaa sopimus.”

Jos Ruotsi allekirjoittaa ydinaseet kieltävän sopimuksen, USA:n näkökulmasta Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö vaikeutuu Aaltolan mukaan ainakin jonkin verran.

– Ydinaseellisen ja ydinaseettoman vallan yhteistyö on hankalampaa, jos pienempi valtio on sanoutunut irti ydinaseista. Se rajaa niitä optioita, joita kriisitilanteessa olisi.

Aaltola muistuttaa Ruotsin saaneen USA:lta epävirallista suojaa USA:n ydinsateenvarjosta.

– USA:n näkökulmasta kuulostaa epäreilulta allekirjoittaa sopimus, jos on kylmän sodan ajan ja sen jälkeen nauttinyt etuja.

Millaisista optioista Aaltola sitten puhuu. Hän viittaa esimerkiksi erilaisten kriisiskenaarioihin ja mahdollisuuksiin liikutella ydinpelotetta.

– Nämä skenaariot ovat tietysti täysin spekulatiivisia, mutta esimerkiksi USA:n tai Naton ydinpelotteen siirtäminen lähemmäksi kriisialueita voisi olla yksi skenaario, jossa Ruotsista ei olisi hyötyä tai apua. Ydinasemaiden tai USA:n näkökulmasta ydinsaseet ovat tavattoman tärkeä osa strategista arsenaalia. USA:n näkökulmasta kauhun tasapaino viime kädessä estää ydinaseiden käytön.

– USA:ssa pidetään vähän idealistisena haihatteluna tätä projektia, ja jopa jossain suhteessa vaarallisena, johon Ruotsikin saattaa nyt olla lähdössä mukaan.

”Realiteetit säilyvät, mutta skenaariot monimutkaistuvat.”

Ikävä fakta on se, että viime aikoina ydinaseiden merkitys on jälleen kasvanut.

– Venäjällä sotilasdoktriini on muuttunut ja USA:lla korostuu se, että heillä pitää olla vastapainoa.

Jos Ruotsi allekirjoittaa sopimuksen Aaltola ei kuitenkaan usko, että sillä on juurikaan vaikutuksia esimerkiksi USA:n ja Naton harjoitustoimintaan Ruotsin kanssa. Ruotsi ei ole Naton jäsen.

Ylipäänsä maiden suhteisiinkin vaikutukset jäisivät lopulta pieniksi.

– En usko, että tästä suurempaa lommoa jää, mutta se monimutkaistaa strategista suunnittelua USA:n ja Naton näkökulmasta ja myös EU:n näkökulmasta.

– Mutta ei se poista Ruotsin tärkeyttä USA:lle Baltian suunnalla. USA:n näkökulmasta Ruotsi on maantieteelisesti tärkeässä paikassa. Ei sopimuksen allekirjoittaminen myöskään poista Ruotsin tarvetta saada sotilaallista tukea suoraan USA:sta. Realiteetit säilyvät, mutta skenaariot monimutkaistuvat.

”Suomi on ollut vähän linjakkaampi.”

Aaltola selittää Ruotsin ja Suomen eroa suhtautumisessa ydinaseet kieltävään sopimukseen sillä, että Ruotsissa on pitkät perinteet korostaa ulkopolitiikassa ihanteita. Suomessa ulkopolitiikkaa on harjoitettu enemmänkin ”inhorealistiselta” pohjalta, Aaltola kuvaa.

Kun Ruotsissa puhutaan ihannetasolla, syvätasolla toiminta saattaa olla kuitenkin erilaista. Kyse on kaksoisstandardista, jota Aaltolan mukaan USA on oppinut jo historian saatossa Ruotsin kohdalla lukemaan.

– Ruotsin toiminta laitetaan luultavasti Washingtonissa enemmän ristiriitaisen viestinnän piikkiin kuin nähdään välirikkona.

– Suomi on ollut vähän linjakkaampi, Ruotsin kaltaisia kaksois- tai kolmoisstandardeja ei paljon näy, vaikka ne ovat pienille maille aika tavanomaisia.

Aaltolan mukaan Ruotsin hallituksen sisälläkin on eri linjaa ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Ulkoministeri Margot Wallström on edistänyt sopimuksen allekirjoittamista.

– Puolustusministerin linja on ollut painotuksiltaan erilainen.

”Ei tätä liioitella kannata”.

Niin Suomi kuin Ruotsi ovat viime aikoina syventäneet puolustusyhteistyötä USA:n kanssa. Niin kahden- kuin kolmenkeskistä.

– Jos yhteistyö Ruotsin kohdalla hankaloituu, sillä on vaikutuksia myös Suomen ja USA:n yhteistyöhön. En kuitenkaan usko, että se sitä liikaa monimutkaistaa. Ei tätä liioitella kannata.

Aaltolan mielestä Suomi toimii järkevästi, kun se ei ole Ruotsin kanssa allekirjoittamassa sopimusta.

– Sopimuksen painoarvo ei ole kuitenkaan merkittävin mahdollinen. Sen sijaan ydinsulkusopimus on kansainvälisen järjestyksen kulmakivi ja sen vesittäminen ei välttämättä ole kenenkään intressissä.

Toisaalta Aaltola muistuttaa, että tavallaan ydinaseiden kieltoa ajava uusi sopimus on myös merkittävä kannanotto, koska niinkin moni maa aikoo sen allekirjoittaa.

– Tietty tahdonilmaisu siinä on. Sillä pyritään vauhdittamaan ydinaseriisuntaa, joka on myös ydinasevaltioiden tavoite.

Tällä hetkellä maailman tilanne on valitettavasti sellainen, että ydinaseriisuntaa ei ole näköpiirissä. Sopii katsoa vaikka Pohjois-Koreaan.

– Esimerkiksi Venäjän doktriini tekee ydinaseista käyttökelpoisempia myös monessa muussa mielessä kuin vain kauhun tasapainon pelotteena, Aaltola sanoo.

Niinistön kutsussa mukana signaalia Ruotsille?

Suomessa hämmästeltiin sitä, miten maamme valtionpäämiehen vierailu USA:han osui niin kärkipäähän verrattuna moniin muihin maihin.

Pohjoismaista Trumpia on ennen presidentti Sauli Niinistöä käynyt tapaamassa Tanskan pääministeri.

Onko Suomen presidentin pikainen kutsu Valkoiseen taloon voinut olla samalla jonkinlainen signaali Ruotsille, jonka toimintaa ydinasekieltoa käsittelevän sopimuksen allekirjoittamisessa ei USA:ssa katsota hyvällä?

Mika Aaltolan mielestä Ruotsin toimilla on voinut olla ”epäsuora vaikutus”.

– Mutta oli siellä painoarvoisempiakin asioita hävittäjäkysymyksestä Suomen satavuotiseen itsenäisyyteen. Myös se vaikutti, että Suomen presidentti ei ollut pitkään aikaan käynyt Valkoisessa talossa. Tärkeämpi on Suomen linjakas suhde USA:han ja se, että USA:ssa ymmärretään, mikä on Suomen linja.

– Niinistön ja Trumpin keskustelussa tuli ilmi se, että Suomella on aika vahvat puolustusvoimat. Suomi hoitaa länsisidonnaisesti omaa ulkopolitiikkaansa, mutta kuitenkin sovussa Venäjän kanssa. Trumpin hallinto arvostaa tätä, koska se on myös pyrkinyt liennyttämään suhdetta Venäjään, Aaltola sanoo.

Keskustelua aiheesta

Aalto: ”Pystymme parempaan” – Vihreät kannattaa pakolaiskiintiön nostamista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto piti linjapuheen vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa Riihimäellä.

Vihreät kannattaa pakolaiskiintiön nostamista ja perheenyhdistämisen helpottamista, sanoi puheenjohtaja Touko Aalto vihreiden puoluevaltuustossa lauantaina.

Aallon mukaan hallituksen turvapaikkapolitiikka jatkuu yhtä kylmänä kuin se oli ennen hallituskriisiä, vaikka keskusta ja kokoomus eivät halunneet arvojen takia jatkaa hallituksessa perussuomalaisten kanssa.

Se on melko tasan sen verran kuin manner-Suomen pienimmässä kunnassa.

– Suomi ottaa tällä hetkellä 750 kiintiöpakolaista vuosittain. Se on melko tasan sen verran kuin manner-Suomen pienimmässä kunnassa, Keski-Suomen Luhangassa, on asukkaita. Me pystymme parempaan, Aalto sanoi.

Aallon mielestä nykyisen hallituksen säätämät tulorajat perheen saamiseksi turvaan ovat kohtuuttomat.

– Maailmassa on eniten pakolaisia sitten toisen maailmansodan, mutta virallinen Suomi ummistaa tältä silmänsä, kääntää selän hätää kärsivien edessä, Aalto sanoi.

Kannatusta pitää aina katsoa viimeisimpään realisoituneeseen vaalitulokseen.

Vihreät putosi kolmanneksi Helsingin Sanomien kannatuskyselyssä, mutta se ei puolueen puheenjohtajaa lannista. Hän sanoo olevansa äärimmäisen iloinen siitä, että kannatus on yhä niin korkealla.

– Kannatustahan pitää aina katsoa viimeisimpään realisoituneeseen vaalitulokseen. Siihen nähden kannatus on edelleen valtavan korkealla.

– Iloista on sekin, että 76 prosenttia vihreille kuntavaaleissa äänensä antaneista toimisi samoin, jos eduskuntavaalit olisivat nyt. Se oli korkeampi kuin esimerkiksi gallupykkösellä kokoomuksella, Aalto riemuitsee.

Puolue nousi edellisessä mittauksessa Suomen toiseksi suorimmaksi puolueeksi 17,5 prosentin kannatuksella, mutta nyt kannatus on laskenut 16,7 prosenttiin.

– Olemme niiden ihmisten ääni, jotka ovat huolissaan luonnonsuojelun puolesta, ilmastonmuutoksen tilasta, köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvusta ja tuloerojen kasvusta. Näiden ihmisten luottamuksen varassa toimimme.

Puheenjohtajan mukaan vihreitä haastetaan gallupkannatuksen takia enemmän kuin aiemmin. Se kertoo hänen mielestään siitä, että vihreiden vaihtoehto kiinnostaa.

– Kaikissa asioissa kaikista suunnista vihreiden vaihtoehtoa haastetaan, ja se kiinnostaa. Olen hyvin otettu siitä, että niin moni eri puolueen edustaja puhuu paljon enemmän vihreiden linjasta kuin omasta linjastaan. Kai se pitää ottaa jonkinlaisena kunnianosoituksena ja tehdä parhaansa, että näin on myös jatkossa.

Juttua on täydennetty klo 14:28.

Feministinen puolue haastaa presidenttiehdokkaat historiansa ensimmäisessä puoluekokouksessa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Puheenjohtaja Katju Aro feministisen puolueen historian ensimmäisessä puoluekokouksessa Espoossa.

Feministinen puolue kertoo päättäneensä, ettei se asetu kenenkään yksittäisen presidenttiehdokkaan taakse historiansa ensimmäisessä puoluekokouksessaan lauantaina. Puolue haastaa sen sijaan kaikki presidenttiehdokkaat ottamaan voimakkaammin kantaa ihmisoikeuksien puolesta.

– Kun demokratiaa haastetaan, siihen on vastattava entistä suuremmalla avoimuudella ja inhimillisyydellä. Ihmisoikeuksilla ei ole arvoa, ellei niitä puolusteta juuri silloin, kun ne ovat eniten uhattuina, puolueen puheenjohtaja Katju Aro sanoo.

– Tätä nykyinen presidentti ei ole mielestäni ääripää-puheessaan ymmärtänyt.

Presidentin tulee kuunnella osattomuutta kokevia.

Feministisen puolueen mukaan presidentin tulee olla arvojohtaja, joka on ihmisoikeuksien aktiivinen puolustaja eikä taivu poliittisen painostuksen alla. Presidentin tulee heidän mielestään tuomita rasismi selväsanaisesti ja pyrkiä laajentamaan keskustelun tilaa, ei kaventamaan sitä.

– Presidentin tulee kuunnella osattomuutta kokevia ja niitä, joita yhteiskunnan jakautuminen pelottaa tai suoraan uhkaa, puolue kertoo tiedotteessaan.

Feministinen puolue haastaa ehdokkaita kertomaan, miten he presidenttinä parantaisivat inhimillistä turvallisuutta. Puolueen mukaan inhimillisen turvallisuuden takaamisen ja aktiivisen edistämisen tulee olla Suomen turvallisuuspolitiikan ensisijainen tavoite.

Miten presidenttiehdokkaat ratkoisivat näitä ongelmia?

– Turvallisuuspoliitiikka on perinteisesti pyrkinyt suojaamaan valtioita ja niiden rajoja. Samaan aikaan Euroopan rajoilla kuolee ihmisiä, Suomi on Euroopan toiseksi vaarallisin maa naisille ja Pohjoismaat myyvät aseita ihmisoikeuksia loukkaaville valtioille, Aro toteaa.

– Miten presidenttiehdokkaat ratkoisivat näitä ongelmia?

Feministisen puolueen puoluekokous järjestetään viikonloppuna Espoossa. Presidenttiehdokkaista keskusteltiin kokouksessa lauantaina, ja sunnuntaina äänestetään puolueen puheenjohtajistosta ja puoluekokousaloitteista.

Feministinen puolue perustettiin kesällä 2016. Puolue sai kevään kuntavaaleissa 0,3 % koko maan äänistä ja historiansa ensimmäisen valtuustopaikkansa Helsingissä. Puolueen ruotsalainen sisar nousi otsikoihin europarlamenttivaaleissa vuonna 2014 saatuaan yli 5 prosenttia ruotsissa annetuista äänistä.

Laura Huhtasaari vahvistettiin PS:n presidenttiehdokkaaksi

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho onnittelee puolueen presidenttiehdokas Laura Huhtasaarta hetki sitten perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari, 38, on vahvistettu puolueensa presidenttiehdokkaaksi. Ehdokkuus varmistui tänään odotetusti puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä.

Huhtasaari on maahanmuuttovastainen ja kannattaa muun muassa Suomen eroa EU:sta. Hän on sanonut, että olisi halukas lisäämään myös presidentin valtaoikeuksia. Ylen A-studiossa elokuussa hän totesi, että presidentillä pitäisi olla valta hajottaa eduskunta.

– Presidentti pystyy toimimaan kaiken puoluepolitiikan yläpuolella ja on suoraan vastuussa kansalle.

Näkisin, että olisi hyvä, että presidentillä olisi myös valtaa, Huhtasaari perusteli kantaansa.

Huhtasaari on myös vastustanut tasa-arvoista avioliittoa ja eutanasiaa. Hän otti Yhdysvaltain presidentinvaalien alla vahvasti kantaa sittemmin valitun presidentin Donald Trumpin puolesta.

Huhtasaaren valintaa pidettiin käytännössä varmana.

Huhtasaari sanoi kesällä harkitsevansa presidenttiehdokkuutta ja kertoi tällöin motiiveistaan.

– Tarkoituksenani on viedä perussuomalaista ilosanomaa eteenpäin. En ajattele ehdokkuutta henkilökohtaisesti, vaan tekisin sen perussuomalaisten ja Suomen takia, hän kertoi Maaseudun Tulevaisuudessa.

Huhtasaaren valintaa pidettiin käytännössä varmana, sillä häntä esitettiin puolueen ainoaksi ehdokkaaksi elokuun puoluehallituksen kokouksessa. Lisäksi puoluejohtaja Jussi Halla-aho on luonnehtinut häntä perussuomalaisen lähestymistavan ruumiillistumaksi, joka edustaa hyvin perussuomalaista vaihtoehtoa.

Huhtasaari on aiemmin kohahduttanut kommenteillaan evoluutiosta.

Huhtasaari valittiin puolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi kesäkuun puoluekokouksessa puheenjohtaja Halla-ahon ehdotuksesta. Huhtasaari vastaavasti kannatti Halla-ahoa puheenjohtajaksi.
Huhtasaari on kritisoinut kovin sanoin puolueesta irtautuneita ja kutsunut heitä muun muassa selkäänpuukottajiksi.

Tämän vuoden kuntavaaleissa Huhtasaari sai 2 566 ääntä. Hän oli vaalipiirinsä suosituin ja nousi Satakunnan Kansan mukaan Porin kaikkien aikojen ääniharavaksi. Hän on myös Porin kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja.

Huhtasaari on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri. Hän on työskennellyt aiemmin erityisopettajana. Hän on naimisissa, ja parilla on kaksi lasta.

Huhtasaari on aiemmin kohahduttanut muun muassa kommenteillaan evoluutiosta ja ihmisoikeuksista. Vuonna 2015 hän tviittasi, että ihmisoikeudet on perustettu suojelemaan siviilejä, ei terroristeja. Asiasta syntyi kohu, minkä vuoksi Huhtasaari tarkensi, ettei ollut tarkoittanut sitä, etteivät ihmisoikeudet kuulu kaikille ihmisille.

Samana vuonna Huhtasaari oli myrskyn silmässä, kun hän kyseenalaisti evoluution olemassaolon Facebook-kommentissaan. Myöhemmin hän kommentoi asiaa blogissaan kirjoittamalla:

– Räväkkä persoona on usein suorasukainen. Minä olen räväkkä.

Vuonna 2015 Huhtasaaren uutisoitiin olevan jäsenenä rasistisessa Facebook-ryhmässä. Huhtasaari kiisti liittyneensä ryhmään itse.

”Pelkkä kutsumus ei elätä” – OAJ:n Luukkainen vaatii lastentarhaopettajien palkkausta kuntoon

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Opetusalan Ammattiliitto OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen pelkää, ettei yliopistollisen koulutuksen lisääminen helpota kuin osin lastentarhanopettajapulaa.

– Kehno palkkataso saa monet valmistuvat hakeutumaan suoraan jatko-opintoihin tai muille aloille, Luukkanen toteaa.

– Pelkkä kutsumus ei elätä.

Luukkaisen mukaan lastentarhaopettajien palkka on liian alhainen korkeakoulutukseen ja työn vaativuuteen nähden.

– Korjaus pitää saada alulle esimerkiksi useampivuotisen palkkaohjelman avulla. Lisäksi on neuvoteltava lastentarhanopettajien siirrosta samalle kunnalliselle sopimusalueelle kuin muutkin opettajat.

– Kunta-alan pääsopimusta joudutaan joka tapauksessa tarkastelemaan uudelleen, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnista maakuntiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti lisätä yliopistojen lastentarhanopettajakoulutusta yhteensä tuhannella koulutuspaikalla neljän lähivuoden aikana. OAJ:n mukaan tämä ei riitä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla olisi töitä välittömästi 400 lastentarhanopettajalle.

OECD:n tuore Education at a Glance -raportti on puolestaan herättänyt vilkkaan keskustelua lastentarhanopettajien palkkauksesta. Raportista ilmeni, että Suomessa lastentarhaopettajienpalkka jää selvästi alle OECD-keskiarvon.

Suomalaisen lastentarhanopettajien lähtöpalkka on noin 2 300 ja säännöllisen työajan ansio 2 600 euroa.

OAJ:lle tieto ei ollut uusi.

OAJ:lle tieto ei ollut uusi eikä yllättävä OAJ:lle.

– Olemme määrätietoisesti ponnistelleet tilanteen korjaamiseksi. Esimerkiksi vuonna 2015 neuvottelimme palkkataulukon alarajalla oleville lastentarhanopettajille ja pienten päiväkotien johtajille 75 euron korotuksen, Luukkanen kertoo.

Luukkainen huomauttaa, että kunnat maksavat jo nyt lastentarhanopettajille päälle palkkojen alarajojen, kun ovat todenneet menettävänsä hyviä hakijoita paremmin maksaviin naapurikuntiin.

– Kunnat ovat kilpailleet jo aiemmin palkoilla lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä, ja näin soisi ja on mahdollista tapahtua myös lastentarhanopettajien kohdalla.

Varhaiskasvatus on myötätuulessa.

Luukkainen on hyvillään siitä, että pedagogisen varhaiskasvatuksen merkitys ymmärretään maassamme aiempaa paremmin.

– Jokaiselle lapselle on tästä syksystä lähtien laadittava yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma. Maan hallitus on tuoreillaan budjettipäätöksillään tukemassa varhaiskasvatusta, ja tutkijat korostavat laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä lapsen oppimiselle ja hyvinvoinnille.

– Varhaiskasvatus on myötätuulessa ja kansalaiset arvostavat lastentarhanopettajan tehtävää, joka tunnustetaan vaativaksi opetusalan työksi. Tämä arvostus pitää saada vihdoin näkymään myös alan palkkauksessa, Luukkainen muistuttaa.

Luukkainen puhui Valtakunnallisilla lastentarhanopettajapäivillä Oulussa.

Trump lupaili kuuta taivaalta – useimmat esitykset polkevat paikallaan

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Vuoden 2016 presidentinvaalikampanjansa aikana Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tuli luvanneeksi yhtä ja toista. STT tarkasteli Trumpin keskeisimpiä ja kiistanalaisimpia lupauksia sekä niiden toteutumista.

Trumpin masinoima maahantulokielto on kohdannut monia oikeudellisia ongelmia.

Vaalikampanjansa aikana Trump ilmoitti haluavansa kieltää väliaikaisesti suurinta osaa muslimeista pääsemästä Yhdysvaltoihin, kunnes viranomaiset saavat selville ”mitä on meneillään”. Trump lupasi lisäksi estää Syyrian pakolaisten maahantulon ja heittää maasta pois Yhdysvalloissa nyt olevat Syyrian pakolaiset.

Trumpin masinoima maahantulokielto on kohdannut monia oikeudellisia ongelmia ja asiaa on käsitelty eri oikeusasteissa. Tällä hetkellä kielto on voimassa siten, että ihmiset Libyasta, Somaliasta, Sudanista, Jemenistä ja Syyriasta eivät voi matkustaa Yhdysvaltoihin, ellei heillä ole todellista vahvaa yhteyttä henkilöön tai organisaatioon Yhdysvalloissa.

Kielto astui voimaan kesällä. Pakolaisilla kielto kestää 120 päivää ja muilla 90 päivää.

Yhdysvaltain korkein oikeus käsittelee matkustuskieltoa kokonaisuudessaan seuraavan kerran 10. lokakuuta.

Unelmoijien suojeluohjelman kohtalo on edelleen avoinna.

Trump päätti lisäksi lopettaa edeltäjänsä Barack Obaman luoman DACA-suojeluohjelman, joka on sallinut noin 800 000 lapsina laittomasti maahantuodun opiskella ja työskennellä Yhdysvalloissa.

Trumpin päätös Unelmoijat-nimelläkin tunnetun ohjelman lakkauttamisesta on aiheuttanut suurta vastustusta ja joukko osavaltioita aikoo viedä asian oikeuteen.

Suojeluohjelman kohtalo on edelleen avoinna. Viime viikolla mediassa ehdittiin jo kertoa, että Trump sekä demokraattijohtajat olisivat päässeet sopuun ohjelman piirissä olevien suojelemisesta. Trump kuitenkin ilmoitti pian sen jälkeen, ettei väite pidä paikkaansa.

Trumpin mukaan sopu vaatisi rajaturvallisuuden valtavaa parantamista ja asiasta olisi äänestettävä. Hänen mukaansa sopu on kuitenkin melko lähellä.

Meksikon muuri.

Trump lupasi rakentaa Meksikon rajalle muurin ja panna Meksikon maksamaan sen. Tammikuussa Trump allekirjoitti toimenpidealoitteen, jolla liittovaltion rahaa ohjattaisiin muurin rakentamiseen.

Sen jälkeen mitään konkreettista ei ole juuri tapahtunut, sillä kongressi ei ole vielä ratkaissut ensi vuoden budjettia, johon Trump haluaa muurin mahduttaa.

Trump on kuitenkin vakuuttanut useaan otteeseen, että muuri rakennetaan.

Trump lupasi korvata Obamacaren paremmalla.

Trumpin yksi keskeisimmistä kampanjalupauksista oli päästä eroon Obaman presidenttikaudella luodusta Obamacare-terveydenhuoltouudistuksesta. Trump lupasi korvata järjestelmän paremmalla.

Trumpin pyrkimys kumota ja korvata Obamacare on ajautunut kuitenkin toistuviin ongelmiin, vaikka Trumpin republikaanipuolueella on enemmistö sekä kongressin edustajainhuoneessa että senaatissa. Senaatin äänestykseen tuodut, terveydenhuoltoa koskevat lakiesitykset eivät ole menneet läpi. Asiasta on äänestetty useita kertoja, viimeksi heinäkuun lopussa.

Heinäkuun lopussa äänestettiin esityksestä, joka olisi kumonnut vain osia nykyisestä järjestelmästä. Siitä huolimatta se hylättiin.

Pariisin ilmastosopimus.

Trump lupasi kampanjassaan taata, että Yhdysvallat irtautuu Pariisin ilmastosopimuksesta. Kesäkuun alussa näytti vielä siltä, että Trump lunastaa lupauksensa. Trump sanoi tuolloin, että Yhdysvallat aikoo neuvotella uudestaan sopimuksen, joka olisi reilumpi Yhdysvalloille.

Tällä viikolla Yhdysvaltojen irtautuminen ei ole enää näyttänyt niin selkeältä. Esimerkiksi ulkoministeri Rex Tillerson sanoi vajaa viikko sitten Trumpin olevan avoin Pariisin ilmastosopimukseen jäämiselle, jos sopimuksen ehtoja muutetaan Yhdysvalloille reilummiksi.

Vapaakauppasopimukset.

Trump kuvaili kampanjassaan Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus Naftaa katastrofiksi ja sanoi, että 12 Tyynenmeren alueen valtion muodostama TPP-vapaakauppasopimus tulee olemaan pahempi. Hän sanoi Yhdysvaltojen irtautuvan Naftasta ja pysäyttävänsä TPP:n etenemisen. Tammikuussa Trump ilmoitti Yhdysvaltojen irtautuvan TPP:stä.

Obaman kaudella alkunsa saanutta sopimusta ei ollut koskaan ehditty ratifioimaan kongressissa, joten sopimuksesta irtautumisella ei ollut välittömiä vaikutuksia. Elokuussa puolestaan alkoi ensimmäinen neuvottelukierros Naftan uudistamiseksi.

STT–Viivi Salminen