UPIn Aaltola Ruotsin ja USA:n ydinasesopimuskiistasta: ”En usko, että jää suurempaa lommoa”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Ruotsi on mukana muutamien muiden länsimaiden kanssa 122 maan joukossa, jotka aikovat allekirjoittaa ydinaseet kieltävän sopimuksen.

Suomi ei sopimusta ole allekirjoittamassa. USA:n puolustusministeri James Mattis on varoitellut ruotsalaista kollegaansa Petter Hultqvistia vakavista seurauksista, mikäli Ruotsi sopimuksen allekirjoittaa. Ruotsin yhteistyö USA:n ja Naton kanssa tulisi haasteelliseksi.

Suomessa asiasta on kirjoittanut Helsingin Sanomat.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola toteaa isojen ydinasevaltojen suhtautuvan skeptisesti uuteen sopimukseen. Ne painottavat, että ydinaseista tulisi luopua ydinsulkusopimus NPT:n kirjauksien mukaisesti.

Lisäksi Aaltola muistuttaa, että Ruotsin kohdalla on kyse myös USA:n omista intresseistä.

”Kuulostaa epäreilulta allekirjoittaa sopimus.”

Jos Ruotsi allekirjoittaa ydinaseet kieltävän sopimuksen, USA:n näkökulmasta Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö vaikeutuu Aaltolan mukaan ainakin jonkin verran.

– Ydinaseellisen ja ydinaseettoman vallan yhteistyö on hankalampaa, jos pienempi valtio on sanoutunut irti ydinaseista. Se rajaa niitä optioita, joita kriisitilanteessa olisi.

Aaltola muistuttaa Ruotsin saaneen USA:lta epävirallista suojaa USA:n ydinsateenvarjosta.

– USA:n näkökulmasta kuulostaa epäreilulta allekirjoittaa sopimus, jos on kylmän sodan ajan ja sen jälkeen nauttinyt etuja.

Millaisista optioista Aaltola sitten puhuu. Hän viittaa esimerkiksi erilaisten kriisiskenaarioihin ja mahdollisuuksiin liikutella ydinpelotetta.

– Nämä skenaariot ovat tietysti täysin spekulatiivisia, mutta esimerkiksi USA:n tai Naton ydinpelotteen siirtäminen lähemmäksi kriisialueita voisi olla yksi skenaario, jossa Ruotsista ei olisi hyötyä tai apua. Ydinasemaiden tai USA:n näkökulmasta ydinsaseet ovat tavattoman tärkeä osa strategista arsenaalia. USA:n näkökulmasta kauhun tasapaino viime kädessä estää ydinaseiden käytön.

– USA:ssa pidetään vähän idealistisena haihatteluna tätä projektia, ja jopa jossain suhteessa vaarallisena, johon Ruotsikin saattaa nyt olla lähdössä mukaan.

”Realiteetit säilyvät, mutta skenaariot monimutkaistuvat.”

Ikävä fakta on se, että viime aikoina ydinaseiden merkitys on jälleen kasvanut.

– Venäjällä sotilasdoktriini on muuttunut ja USA:lla korostuu se, että heillä pitää olla vastapainoa.

Jos Ruotsi allekirjoittaa sopimuksen Aaltola ei kuitenkaan usko, että sillä on juurikaan vaikutuksia esimerkiksi USA:n ja Naton harjoitustoimintaan Ruotsin kanssa. Ruotsi ei ole Naton jäsen.

Ylipäänsä maiden suhteisiinkin vaikutukset jäisivät lopulta pieniksi.

– En usko, että tästä suurempaa lommoa jää, mutta se monimutkaistaa strategista suunnittelua USA:n ja Naton näkökulmasta ja myös EU:n näkökulmasta.

– Mutta ei se poista Ruotsin tärkeyttä USA:lle Baltian suunnalla. USA:n näkökulmasta Ruotsi on maantieteelisesti tärkeässä paikassa. Ei sopimuksen allekirjoittaminen myöskään poista Ruotsin tarvetta saada sotilaallista tukea suoraan USA:sta. Realiteetit säilyvät, mutta skenaariot monimutkaistuvat.

”Suomi on ollut vähän linjakkaampi.”

Aaltola selittää Ruotsin ja Suomen eroa suhtautumisessa ydinaseet kieltävään sopimukseen sillä, että Ruotsissa on pitkät perinteet korostaa ulkopolitiikassa ihanteita. Suomessa ulkopolitiikkaa on harjoitettu enemmänkin ”inhorealistiselta” pohjalta, Aaltola kuvaa.

Kun Ruotsissa puhutaan ihannetasolla, syvätasolla toiminta saattaa olla kuitenkin erilaista. Kyse on kaksoisstandardista, jota Aaltolan mukaan USA on oppinut jo historian saatossa Ruotsin kohdalla lukemaan.

– Ruotsin toiminta laitetaan luultavasti Washingtonissa enemmän ristiriitaisen viestinnän piikkiin kuin nähdään välirikkona.

– Suomi on ollut vähän linjakkaampi, Ruotsin kaltaisia kaksois- tai kolmoisstandardeja ei paljon näy, vaikka ne ovat pienille maille aika tavanomaisia.

Aaltolan mukaan Ruotsin hallituksen sisälläkin on eri linjaa ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Ulkoministeri Margot Wallström on edistänyt sopimuksen allekirjoittamista.

– Puolustusministerin linja on ollut painotuksiltaan erilainen.

”Ei tätä liioitella kannata”.

Niin Suomi kuin Ruotsi ovat viime aikoina syventäneet puolustusyhteistyötä USA:n kanssa. Niin kahden- kuin kolmenkeskistä.

– Jos yhteistyö Ruotsin kohdalla hankaloituu, sillä on vaikutuksia myös Suomen ja USA:n yhteistyöhön. En kuitenkaan usko, että se sitä liikaa monimutkaistaa. Ei tätä liioitella kannata.

Aaltolan mielestä Suomi toimii järkevästi, kun se ei ole Ruotsin kanssa allekirjoittamassa sopimusta.

– Sopimuksen painoarvo ei ole kuitenkaan merkittävin mahdollinen. Sen sijaan ydinsulkusopimus on kansainvälisen järjestyksen kulmakivi ja sen vesittäminen ei välttämättä ole kenenkään intressissä.

Toisaalta Aaltola muistuttaa, että tavallaan ydinaseiden kieltoa ajava uusi sopimus on myös merkittävä kannanotto, koska niinkin moni maa aikoo sen allekirjoittaa.

– Tietty tahdonilmaisu siinä on. Sillä pyritään vauhdittamaan ydinaseriisuntaa, joka on myös ydinasevaltioiden tavoite.

Tällä hetkellä maailman tilanne on valitettavasti sellainen, että ydinaseriisuntaa ei ole näköpiirissä. Sopii katsoa vaikka Pohjois-Koreaan.

– Esimerkiksi Venäjän doktriini tekee ydinaseista käyttökelpoisempia myös monessa muussa mielessä kuin vain kauhun tasapainon pelotteena, Aaltola sanoo.

Niinistön kutsussa mukana signaalia Ruotsille?

Suomessa hämmästeltiin sitä, miten maamme valtionpäämiehen vierailu USA:han osui niin kärkipäähän verrattuna moniin muihin maihin.

Pohjoismaista Trumpia on ennen presidentti Sauli Niinistöä käynyt tapaamassa Tanskan pääministeri.

Onko Suomen presidentin pikainen kutsu Valkoiseen taloon voinut olla samalla jonkinlainen signaali Ruotsille, jonka toimintaa ydinasekieltoa käsittelevän sopimuksen allekirjoittamisessa ei USA:ssa katsota hyvällä?

Mika Aaltolan mielestä Ruotsin toimilla on voinut olla ”epäsuora vaikutus”.

– Mutta oli siellä painoarvoisempiakin asioita hävittäjäkysymyksestä Suomen satavuotiseen itsenäisyyteen. Myös se vaikutti, että Suomen presidentti ei ollut pitkään aikaan käynyt Valkoisessa talossa. Tärkeämpi on Suomen linjakas suhde USA:han ja se, että USA:ssa ymmärretään, mikä on Suomen linja.

– Niinistön ja Trumpin keskustelussa tuli ilmi se, että Suomella on aika vahvat puolustusvoimat. Suomi hoitaa länsisidonnaisesti omaa ulkopolitiikkaansa, mutta kuitenkin sovussa Venäjän kanssa. Trumpin hallinto arvostaa tätä, koska se on myös pyrkinyt liennyttämään suhdetta Venäjään, Aaltola sanoo.

Keskustelua aiheesta

Eduskunnassa tet-jakson suorittanut Anna Vellonen, 15, joutuu luopumaan ratsastuksesta päästäkseen lukioon

Kuva: Johannes Ijäs
Anna Vellonen on tyytyväinen tet-jaksoonsa eduskunnassa.

15-vuotias Anna Vellonen teki kuluvan viikon töitä eduskunnassa. Lappeenrantalainen yhdeksäsluokkalainen oli peruskoulun tet-jaksollaan kansanedustaja Anneli Kiljusella (sd.) töissä.

Vellonen kertoo, että hänen kaverinsa harjoitteli viime vuonna eduskunnassa ja suositteli paikkaa hänellekin.

– Päätin laittaa Annelille sähköpostia. Tuli vastaus, että käy oikein hyvin, sitten tulin tänne.

Vellonen kertoo, että hänen ystävänsä arvelivat, ettei eduskuntaan pääse.

– Opettajatkin olivat vähän ihmeissään, kun pääsin. Eivät aluksi meinanneet uskoakaan. Vanhempanikin olivat, että miten sinne menet, jäisit vain Lappeenrantaan, Vellonen hymyilee.

– Oli kyllä hyvä päätös tulla tänne, on ollut niin paljon nähtävää, Vellonen kertoi Demokraatille eduskunnassa torstaina.

Hän asui viikon sukulaisensa luona Helsingissä.

”Tämä voisi olla myös yksi vaihtoehto nuorelle.”

Kansanedustaja Anneli Kiljunen on äärimmäisen tyytyväinen Anna Vellosen tet-jaksoon ja kehuu tätä vuolaasti.

Anneli Kiljunen.

– On hienoa nähdä, kuinka syvällisesti ja hienosti Anna pohtii elämän perusasioita ja ihmisten perusoikeuksia. Kun kerroin hänelle eduskuntatyöstä, hän tarttui heti asioihin ja ottaa niihin kantaa.

– Kun Anna oli kanssani muun muassa valiokuntavastaavien kokouksessa, hän otti kokouksen jälkeen heti kantaa lasten tasa-arvoiseen kohteluun ja oikeuksiin varhaiskasvatuksessa sekä nuorten oikeuksiin toisen asteen koulutukseen.

Kiljunen toteaa, että Annan kanssa oli mukava keskustella yhteiskuntaan liittyvistä asioista, koska tämä on aidosti kiinnostunut niistä.

– Anna ei ole sivustakatsoja, vaan kuuntelee tarkasti ja pohtii asioita ja ottaa tämän jälkeen kantaa, mikä on todella hieno piirre nuoressa.

Kiljusen mielestä Anna Vellosen tet-jakso kuvaa hyvin sitä, miksi on tärkeää, että nuoret tutustuvat työelämään ja eduskuntatyöhön.

– Eduskuntatyö on monella tapaa mielenkiintoista työtä, tämä voisi olla myös yksi vaihtoehto nuorelle.

”Ettei jäädä välivuodeksi kotiin makailemaan.”

Anna Vellonen kertoo olleensa aina kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, politiikasta. Hän ei koe, että tämä olisi tullut kodin perintönä vaan sisäsyntyisestä tarpeesta pohtia yhteiskunnallisia asioita ja halusta vaikuttaa.

– Täältä saa näkökulmaa ja uusia ajatuksia. Ei varmaan parempaa paikkaa siihen olekaan, Vellonen kehuu eduskuntaa.

Puoluekantaansa hän ei vielä tiedä. Hän kuuluu Lappeenrannassa koulunsa oppilaskuntaan ja on nyt ensi viikolla pidettävissä vaaleissa ehdolla myös nuorisovaltuustoon.

Vellonen ajaa muun muassa sitä, että kouluissa kierrätettäisiin enemmän. Hän toivoo myös, että opettajat pystyisivät motivoimaan oppilaitaan paremmin. Pisa-tulosten suuret erot tyttöjen ja poikien taitotasossa huolettavat Vellosta.

Vellosen kirje täysistuntoon.

Eduskunnassa Vellonen on tutustunut laajasti kansanedustajan työn koko kirjoon. Myös käytännön hommia on ollut, juuri ennen tätä torstaina tehtyä haastattelua hän laitteli kirjekuoriin demareiden joulukortteja.

Anna Vellonen on myös päässyt kirjoittamaan Anneli Kiljuselle kirjeen. Sen Kiljunen lukee eduskunnan täysistunnossa.

– Kirjoitin toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta, Vellonen kertoo.

Hän toteaa, että toisen asteen oppimateriaalien kalleus voi olla joillekin este päästä koulutukseen. Vellonen haluaisikin, että toisen asteen koulutus oli täysin maksutonta.

– Olen itse joutumassa luopumaan osin harrastuksista, jotta pääsen toisen asteen koulutukseen (lukioon). Ratsastus on niin kallista, että siitä melkein pitää luopua ensi vuonna. Se on aika tyhmää. Se on sitten pelkkää koulua, ja kyllä se vaikuttaa varmaan niinkin, että menettää harrastuskavereita.

Hän kertoo kannattavansa myös toisen asteen pakollisuutta.

– Ettei jäädä välivuodeksi kotiin makailemaan.

”Tuntuu sellaiselta omalta jutulta.”

Anna Vellonen sai seurata viikon hyvin läheltä kansanedustaja Kiljusen työtä. Vellosen mukaan Kiljusen työ on vaikuttanut hyvin mielenkiintoiselta mutta myös kiireiseltä.

– Monessa paikassa pitäisi olla yhtä aikaa. Varmaan olisin tosi stressaantunut, mutta kyllä se olisi kiinnostavaa. Pitäisi vain tehdä valintoja, mitkä asiat laittaa tärkeämmäksi kuin toiset, Vellonen pohtii.

Hän on yllättänyt, miten ystävällisiä ja avoimia ihmiset eduskunnassa ovat.

– Voi kysyä melkein mitä vaan ja vastataan ystävällisesti, pääsee mukaan moniin asioihin, joihin ei uskonutkaan pääsevänsä. Pääsin kiertämään monissa paikoissa enemmän kuin ajattelin.

Aiemmin Anna Vellonen on seurannut eduskunnan työskentelyä tv:stä. Nyt hän kertoo havahtuneensa siihen, että työssä on monia eri vaiheita.

– Esimerkiksi se, kuinka paljon taustatyötä kansanedustajat joutuvat tekemään valiokunnissa ja muutenkin, ennen kuin heidän ehdotuksensa päätyvät istuntoon asti. Ja lakien säätäminenkin oli pidempi juttu kuin aiemmin luulin.

Voisitko itse olla kansanedustaja?

– Joo, kyllä se olisi kivaa. Minusta olisi tosi kiva ajatus, että jokin päivä voisi olla vielä enemmän vaikuttamassa asioihin. Se tuntuu sellaiselta omalta jutulta. Jos pääsen nuorisovaltuustoon, pääsee aika voimakkaasti kaupungin asioihin vaikuttamaan. Siellä nuoret kehittelevät juttuja, jotka etenevät sanoista tekoihin.

Keskustelua aiheesta

Ilouutisia jäsenille: Uuden Teollisuusliiton jäsenmaksuun reilu alennus

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Uuden Teollisuusliiton työttömyyskassan jäsenmaksu alenee ensi vuonna. Finanssivalvonta on vahvistanut Teollisuuden työttömyyskassan jäsenmaksuksi 0,49 prosenttia. Tämä tarkoittaa erityisen suurta jäsenmaksun alenemista entisen Metallin ja Puuliiton kassan maksuihin, mutta myös teamilaisten jäsenten maksu alenee.

Kolme nyt vielä itsenäisinä toimivaa kassaa yhdistyy yhdeksi suurkassaksi vuoden alussa. Teollisuusliiton varsinainen jäsenmaksu on ensi vuonna 1,0 prosenttia. Yhdessä kassamaksun kanssa jäsenten kokonaisjäsenmaksu on siis 1,49 prosenttia.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi entisille Metallin kassan jäsenille peräti 0,25 prosenttiyksikköä pienempää kokonaismaksua tähän vuoteen verrattuna. Korkeimmillaan Metallin maksu oli 90-luvun lamassa vuonna 1994, jolloin maksettiin 2,20 prosenttia. Tällä vuosikymmenellä käytiin korkeimmillaan 1,80 prosentissa vuonna 2011.

Myös puuliittolaisille tulee nyt reilu, 0,21 prosenttiyksikön alennus. Teamilaisilla alennus on 0,01 prosenttiyksikköä. Nykyiset TEAMin jäsenet hyötyvät kuitenkin erityisesti siitä, että uusi suurkassa ei peri työttömiltä jäseniltään jäsenmaksua.

– On todella hienoa, että pääsemme kertomaan jäsenillemme näin iloisia uutisia. Suurin syy siihen, että pystymme tällaisiin alennuksiin, on tietenkin työllisyystilanteen parantuminen roimasti, sanoo Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen.

Työttömyys on alentunut kaikissa kolmessa fuusioituvassa liitossa viime vuoden lopulta lähtien. Tämän vuoden lokakuussa päivärahan saajia oli yhteensä vajaat 14 000, mikä oli noin 4 500 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Hyvä kehitys on heijastunut selkeästi myös maksettuihin etuuksiin. Kassat ovat tänä vuonna maksaneet yhteensä 218 miljoonaa euroa, missä on 66 miljoonan vähennys viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Keskustelua aiheesta

Kuningatar Elisabet löi Salolaisen ”Commander of the Order of the British Empire CBE:ksi”

Kuva: Lehtikuva
Kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.) sai kuningtattarelta korkean arvonimen - Commander of the Order of the British Empire CBE

Britannian kuningatar Elisabet on myöntänyt kansanedustaja Pertti Salolaiselle (kok.) korkean arvonimen Commander of the Order of the British Empire CBE. Salolainen sai arvonimen tunnustuksena työstään Suomen ja Britannian suhteiden hyväksi.

Salolainen toimi Britannian yleisradioyhtiön BBC:n toimittajana Lontoossa vuonna 1966. Yleisradion Lontoon kirjeenvaihtajana hän oli vuosina 1966–1969. Hän palasi Lontooseen Suomen suurlähettilääksi 1996–2004.

Hänelle myönnettiin Lontoon Cityn vapaakansalaisuus vuonna 1998. Suurlähettiläänä toimiessaan Salolainen oli perustamassa suomalais-brittiläistä kauppakamaria. Eduskuntaan palattuaan hän on toiminut Britannian ystävyysryhmän puheenjohtajana.

Suomessa Salolainen sai ministerin arvonimen vuonna 2004.

 

 

Keskustelua aiheesta

Kasvupalvelulaki hiertää yhä hallituksessa – ”Ei ole mitään uutta sanottavaa”

Kuva: Kari Hulkko
Hallitus siirtäisi TE-keskusten tehtäviä kasvupalvelulakiuudistuksessa valtiolta maakunnille tai kuntayhtymille.

Hallituksen piti lähettää kasvupalvelulaki uudelle lausuntokierrokselle perjantaina, mutta tänään päivällä eduskunnassa ei siltä näyttänyt.

Asiasta sinisten puolesta neuvotteleva Jari Lindström vastasi kysymykseen missä mennään lyhyesti, että ”ei missään”.

– Ei ole mitään uutta sanottavaa.

Eilen hän kertoi Demokraatille, ettei uutta neuvottelupäivää asiasta ole sovittu.

Kokoomuksen puolesta asiasta neuvottelee oikeusministeri Antti Häkkänen.

Missä mennään kasvupalvelulain kanssa?

– Neuvottelut jatkuvat ja kohta saadaan varmasti asia maaliin, ei siinä sen ihmeempää. Eiköhän ihan tässä lähiaikoina varmaan asiat selkene.

Aikataulua Häkkänen ei käy arvioimaan.

– En osaa sanoa sen tarkemmin, sitten, kun on valmista, sitten julkaistaan, hän toteaa.

Kasvupalvelulaki siirtäisi työllisyys- ja yrityspalvelut valtiolta maakunnille. Keskustan ja kokoomuksen mielestä kuntayhtymä voisi tietyin ehdoin järjestää palvelut maakuntien sijaan.

Siniset pitää tiukasti kiinni hallituksen aiemmasta sovusta, jossa vain Uudellamaalla eli pääkaupunkiseudulla olisi kuntayhtymiin nojaava erillisratkaisu.

Puoluevaltuuston oikeistolaisuusarvio ei yllättänyt keskustaedustajaa: ”Kyllä sama näkemys varmaan meillä myös eduskuntaryhmässä on”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedusta Hannakaisa Heikkinen sanoo toivovansa, että keskustan kasvot näyttäytyisivät enemmän hallituksen jäljellä olevalla kaudella.

59% Suo­men­maan ky­se­lyyn vas­tan­neis­ta kes­kus­tan puo­lu­e­val­tuus­ton jä­se­nis­tä pi­tää hal­li­tuk­sen po­li­tiik­kaa lii­an oi­keis­to­lai­se­na. Muutos on raju, sillä vii­me huh­ti­kuussa vain 30 pro­sent­tia ajatteli näin.

Suomenmaan mukaan ar­vos­te­li­jat sa­no­vat, et­tä hal­li­tus on sääs­tö­pää­tök­sil­lään li­sän­nyt köy­hyyt­tä.

Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen toteaa suoraan, ettei puoluevaltuuston arvio politiikan oikeistolaisuudesta tullut mitenkään yllätyksenä.

– Kyllä sama näkemys varmaan meillä myös eduskuntaryhmässä on. Toisaalta minulla on myös se ymmärrys, että nyt kun talous on saatu kuntoon, pystymme myös lähtemään toteuttamaan hallitusohjelman niitä osioita, jotka sitten näyttäytyvät myös siinä, että heikompiosaisista huolehditaan. Kyllä minä kuitenkin allekirjoitan, että ne toimet, joilla talous on saatu käännettyä vielä vahvempaan kasvuun kuin edes uskallettiin toivoa, ovat olleet olennaisia, hän sanoo.

Heikkisen mukaan seuraava kiinnekohta on se, kun professori Juho Saaren työryhmä antaa elementtejä siihen, miten sosiaalista hyvinvointia ruvetaan jakamaan uudelleen.

– Nyt tarvitaan vielä vähän malttia, Heikkinen sanoo.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on asettanut työryhmän antaen sille tehtäväksi yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttämisen.

Kysymykseen, onko kokoomus vienyt hallitusta ensi vuodet, Heikkinen toteaa, että hallitus on keskustajohtoinen.

– Mutta en minä sitäkään kiistä, etteikö meillä näkemyseroja ole.

– Ehkä minä näkisin sen asian niin, että nimenomaan lääkkeet talouden kääntämiseksi ovat olleet kovat. Ehkä ne ovat olleet nimenomaan sitten leimallisesti kokoomusmaisempia. Mutta jospa tässä jälkikaudella näyttäytyisivät sitten enemmän keskustan kasvot, kun saadaan Saaren työryhmän toimenpiteitä toteutettua.

Saaren selän takana?

Oppositio jätti tänään välikysymyksen hallituksen eriarvoistamispolitiikkaa vastaan. Kritiikki hallituksen toimia kohtaan oli kovaa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi muun muassa, että kokoomus on tekemässä Suomesta yövartijavaltion.

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä totesi esitellessään välikysymystä, että hallitus piiloutuu nimenomaan Saaren työryhmän työn taakse.

– Nyt me emme voi työryhmätyötä enää odottaa, vaan tarvitaan konkreettisia päätöksiä näiden asioiden toteuttamiseksi, Ojala-Niemelä painotti.

– Me olemme kuitenkin linjanneet nämä kaikki linjaukset, mitä on tehty, hallitusohjelmaan jo. Se on ollut tiedossa ja ne on onneksi lähes kaikki tiukennukset ja kiristykset toteutettu. Tässä on kuitenkin nyt esimerkiksi pystytty takuueläkettä korottamaankin, joka merkitsee juuri niille pienituloisemmillekin ensi vuoden alusta kevennystä, Hannakaisa Heikkinen vastaa.

– Juho Saaren taakse menemiseen haluan todeta, että hallituskausi on kuitenkin toivottavasti nytkin sen neljä vuotta. On parempi, että Juho Saaren linjaamat asiat ovat hyvin suunniteltuja ja jopa sellaisia, että jos kaikkea hänen esittämäänsä ei ehditä tänä loppukautena toteuttamaan, että myös oppositio kokee niiden olevan järkeviä ja hyvin mietittyjä. Sitä työtä voidaan jatkaa ja hyödyntää tulevilla hallituskausilla, Heikkinen jatkaa.

Millainen sulka hattuun, Ben Zyskowicz?

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ben Zyskowicz toteaa, ettei ole lukenut Suomenmaan kyselyä. Millaisena sulkana otatte sen hattuun, että keskustan puoluevaltuusto pitää hallituksen politiikkaa oikeistolaisena?

– Jos ihan yleisellä tasolla kommentoin, niin täällä salissahan ihan viime päivinäkin oppositio on moittinut hallituksen talouspolitiikkaa kokoomuslaiseksi. Kyllä me mielellämme otamme isyyttä, jos niin halutaan sanoa, tässä asiassa, koska hallituksen talouspolitiikka on ollut se työn linja, jota kokoomus on aina korostunut. On pyritty tekemään ratkaisuja ennen kaikkea verotuksen puolella mutta muutoinkin, joilla tuetaan työntekoa ja yrittäjyyttä, Zyskowicz vastaa ja kuten kokoomus teki vaihtoehtobudjeteista keskusteltaessa, syyttää oppositiota halusta korottaa veroja.

Hallituskumppani keskustan puoluevaltuusto ei ole Zyskowiczin arvioista huolimatta kovin tyytyväinen hallituksen linjaan.

– Minä en nyt osaa keskustan puoluevaltuuston tunnelmia arvioida. Mutta jos arvioin esimerkiksi pääministerin puheita eduskunnassa ja kansanedustajien puheita, muun muassa ryhmäpuheenjohtaja Antti Kaikkosen puheita, tuntuu siltä, että tyytyväisyys siihen, että valittu talouspolitiikka toimii ja tuottaa tulosta, on aivan yhteinen hallituspuolueiden piirissä, Zyskowicz vastaa.

Suo­men­maan ky­se­lyyn viikolla 46 vas­ta­si 67 puo­lu­e­val­tuu­tet­tua 135:stä. Ky­se­ly teh­tiin vii­kol­la 46. An­ta­mas­taan oi­keis­to­lei­mas­ta huo­li­mat­ta val­tuu­te­tut suo­vat hal­li­tuk­sel­le kou­lu­ar­vo­sa­nan 8,2 ja vas­taa­jis­ta 60 pro­sent­tia oli mel­ko tyy­ty­väi­siä kes­kus­tan ar­vo­jen nä­ky­mi­seen hal­li­tuk­sen pää­tök­sis­sä.

Keskustelua aiheesta