Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Urheiluseurojen uusi malli nuorten työllistämiseen

Lasten ja nuorten liikkumattomuus ja siihen liittyvät terveysongelmat ovat kestopuheenaiheita niin lehdissä kuin muissa medioissa. Tulevaisuuden uhkakuvat väestön toimintakyvyn heikkenemisen aiheuttamista kustannuksista ovat saaneet poliitikotkin miettimään, mitä asialle pitäisi tehdä. Suomessa ylivoimaisesti suurin liikuttaja on urheiluseurat. Urheiluseurojen varaan on laskettu paljon, ymmärtämättä sitä tosiasiaa, että vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta ei yksistään riitä ratkaisemaan tätä ongelmaa. Kemissä, Rovaniemellä ja Oulussa on kehitetty mallia, joka vahvistaa seuratoimintaa ja auttaa alueen syrjäytymisuhan alla olevia nuoria löytämään uuden merkityksellisen suunnan.

Pekka Tiitinen

Tulokset ovat olleet erittäin hyviä ja hieno esimerkki yhteisöllisyydestä ja yhteisvastuusta. SDP on linjauksissaan ollut voimakkaasti välityömarkkinoiden kehittämisen kannalla. Uhkakuvana näille toimiville ratkaisuille on kuitenkin se, että nykyhallitus ei markkinaehtoisessa ajattelussaan huomioi, kuinka merkittävässä roolissa säätiöt ja yhdistykset ovat osallisuuden ja hyvinvoinnin tukijana.

Urheiluseurat työllisyyden tukena

Maakuntauudistuksen myötä työllistämisen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille ja vastaavasti tuottamisvastuu kunnille, yrityksille ja kolmannelle sektorille. Hallitus on ilmoittanut, että ensi vuoden alusta kaikki työttömät kutsutaan haastatteluun kolmen kuukauden välein. Haastattelujen tavoitteena on tukea työnhakijaa työnhaussa. Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Tuija Oivo toteaa, että itseisarvo ei ole haastattelu, vaan se, että ihmisen työnhakusuunnitelma käydään lävitse ja mietitään seuraavia askeleita (IS 2.9.2016).

Kemin Lämärit ry, Rovaniemen Kiekko ry ja Oulun Kärpät 46 ry ovat aloittaneet vuoden 2015 toukokuussa yhteisen ESR-hankkeen, jossa vastataan Oivon esittämään haasteeseen. Hankkeen tavoitteena on osallistaa nuoria mukaan seuratoimintaan ja kehittää samalla erilaisia palvelupolkuja työllistämisen tueksi. Nuoria ei vain haastatella, vaan heille tarjotaan mahdollisuus kokeilla omien mielenkiinnon mukaisia työtehtäviä. Hankkeen aikana kehitetään myös uusia yhteistyömalleja kaupunkien ja heidän työllisyyttä tukevien toimijoiden kanssa.

Mitä seuroissa tehdään?

Hankkeelle on ohjattu nuoria kaupunkien työllistämispalveluiden, toisten hankkeiden sekä seurojen kautta. Mukaan tulleiden nuorten kanssa käydään keskusteluja kolmikannassa seuran, nuoren ja ohjaavan tahon kesken. Nuorille pyritään löytämään hankkeen kautta mielekkäitä työtehtäviä, jotka palvelisivat heidän aikaisempaa koulutustaan, vastaisivat heidän intressejään ja vahvistaisivat heidän osaamistaan.

On tärkeää, että nuorille tulee hankkeen myötä voimaannuttava tunne sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta. Hankkeen aikana opetellaan työelämän perustaitoja ja pyritään löytämään nuorille mielenkiintoista tekemistä myös hankkeen päätyttyä. Nuorille on etsitty erilaisia koulutus- tai työpaikkoja yhdessä seuran yhteistyökumppaneiden sekä nuorten kanssa. Hankkeen erityisenä voimavarana ovat olleet ohjaajien ja nuorten kahdenkeskiset keskustelut.

Työtehtävät ja välineet ovat luonnollisesti vaihdelleet hankepaikkakuntien välillä. Nuoret ovat olleet mukana erilaisissa ohjaustehtävissä muun muassa jäällä ja sen ulkopuolella. Perinteistä urheiluseuran toimintaa merkittävämpänä ovat olleet kuitenkin muut seuratehtävät. Nuoret ovat olleet mukana muun muassa erilaisissa mediatehtävissä, kerhotoiminnoissa, kahviotehtävissä ja liikuttamassa paikallisia ikääntyneitä. Lisäksi he ovat olleet järjestämässä tapahtumia ja tilaisuuksia.

Mitä on saatu aikaiseksi?

Palautetta hankkeesta on kerätty seuroista, ohjaavilta tahoilta sekä osallistuvilta nuorilta. Palaute on ollut todella positiivista kaikilta tahoilta. Seurojen näkökulmasta nuoret tuovat erinomaisen voimavaran toiminnan pyörittämiseen ja tukevat vapaaehtoistoimijoiden arkea ja jaksamista. Seurojen toiminta on muuttunut voimakkaasti perinteisestä liikuttajasta kohti laajempaa hyvinvointia ja kuntalaisten osallisuutta tukevaksi yhteisöksi.

Ohjaavien tahojen mukaan seurat ovat pystyneet vastaamaan nuorten tarpeisiin hyvinkin nopealla aikataululla ja nuorten kohdalla on päästy selkeästi eteenpäin tarkasteltaessa esimerkiksi heidän työelämävalmiuksiaan. Hanke on puolessa välissä ja siinä on tähän mennessä ollut mukana yhteensä 63 nuorta. Nuorista 43 on käynyt läpi hankkeen aikana kehitetyn osallistamis-, ohjaus- ja neuvontaprosessin. Näistä nuorista 30 (70%) on päässyt kiinni työelämään tai aloittanut opiskelut.

Nuorilta kerätty palaute on ollut pääosin hyvin positiivista. Kehityskohteet ovat liittyneet lähinnä seuroissa käytettävien työkalujen (kuten mediatyökalujen) rajallisuuteen. Itse toiminta ja sen antamat onnistumisen kokemukset ovat vahvistaneet nuorten työelämävalmiuksia ja kokemuksia omasta osaamisesta.  Myös usko tulevaisuuteen ja motivoituminen tarttumaan toimeen on noussut esille nuorten palautteista. Kuvaavaa koko toiminnalle onkin toteamus: ”Kyllä kotona makaaminen saa nyt riittää!”

Pekka Tiitinen on myös Sosiaalista osallisuutta parantavat palveluinnovaatiot seuratyössä -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE