Urpilainen mainitsi Ban Ki-moonin ja Desmond Tutun – ”Yhteisvastuumme kertoo, keitä me olemme”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen antaa Suomen kehityspolitiikkaa koskevalle valtioneuvoston selonteolle kolme ruusua ja kolme risua.

SDP:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt Urpilainen näki hallituksen kehityspolitiikassa uskottavuusongelman, jossa sanat ovat kohdallaan mutta teot eivät osu samaan kohtaan.

– Ensinnäkin haluamme antaa tunnustusta siitä, että selonteko näkee kehityspolitiikan luontevana osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Aktiivinen kehityspolitiikka on osa pohjoismaista mallia. Toinen ruusu on syytä antaa selonteon painopistevalinnoista, jotka edustavat suomalaisen kehityspolitiikan pitkää linjaa. Kolmanneksi on hyvä, että hallitus lupaa eduskunnalle selvityksen tämän selonteon toteutumisesta vuoden 2018 lopulla. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa on hyvä seurata myös eduskunnassa.

Urpilaisen mukaan jo muuttoliikekriisi edellyttää budjettilinjan muutosta, sillä hallituksen viesti muuttoliikkeen alkusyihin puuttumisesta ei ole uskottava, kun hallitus leikkaa lähes puolet varsinaiseen kehitysyhteistyöhön suunnatuista varoista.

– Ensimmäinen korjausliike-esityksemme liittyykin rahoitukseen. SDP:n eduskuntaryhmä esittää, että hallitus uudelleenarvioi kehitysyhteistyömäärärahoja huhtikuun kehysriihessä ja palauttaa osan leikkauksista kehyksiin. Tämä olisi merkki siitä, että hallituksen budjettilinja elää ajassa. Tällä voitaisiin hillitä myös niitä kielteisiä vaikutuksia, joita 43 prosentin leikkaukset kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ovat aiheuttaneet, Urpilainen kaavaili.

Urpilainen esittää myös, että hallitus puuttuisi johdonmukaisesti veronkiertoon EU:ssa, YK:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla.

– Toinen toimenpide, jota hallitukselle esitämme, liittyy kehitysmaiden oman veropohjan vahvistamistavoitteeseen. Veronkierron torjunta on keskeinen osa kestävää kehitystä niin pohjoisessa kuin etelässä. Globaali eriarvoisuus on kasvava ongelma. Edellisellä vaalikaudella hyväksyttiin ensimmäinen hallituksen kansainvälisen veronkierron vastainen toimintaohjelma. Olisi tärkeää, että hallitus päivittäisi ohjelman ja toisi sen eduskuntaan.

Hallituksen suunnatessa kehitysyhteistyötä entistä enemmän suomalaisten yritysten kautta Urpilaisen mukaan on tärkeää määritellä tarkemmin yritysten yhteiskuntavastuu.

– Yritystuen kehitysvaikutusten tulee täyttää samat tiukat vaatimukset kuin muunkin kehitysyhteistyön. Tarvitaan siis lisää läpinäkyvyyttä ja YK:n periaatteiden mukaista yritysvastuuta. Yritysten yhteiskuntavastuun tulee ulottua koko tuotantoketjuun ja työntekijöiden oikeuksien toteutumiseen. Tämän määritelmän esitämme sisällytettäväksi selonteon toimeenpanoon, Urpilainen esitti.

Urpilainen puolusti kehitysyhteistyön korjausliikettä viittaamalla YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin ja arkkipiispa Desmond Tutun puheeseen yhteisestä ihmisyydestä.

– Yhteisvastuumme kertoo, keitä me olemme.

Keskustelua aiheesta

Hallitus kepittää ja syyllistää työttömiä, ja monesta pienituloisesta on tullut toimeentulotukiriippuvainen

Eduskunnassa on väännetty tällä kaudella moneen kertaan tuloerojen kasvusta. Prosentit ja muut luvut ovat viuhuneet, mutta pienituloisen todellinen arki on näissä keskusteluissa usein unohtunut.

Tuloerojen kasvusta puhuttaessa suurimpia häviäjiä ovat juuri pienituloiset. Heistä monet elävät luukkukierteessä, kun toimeentulo on erilaisten tukien varassa. Säännöllistä kuukausipalkkaa nauttivan voi olla esimerkiksi vaikea hahmottaa, kuinka hallituksen aktiivimalliin kuuluva työttömyyskorvauksen 4,63 prosentin leikkaus voi vaikuttaa pienituloisen arkeen.

Esimerkiksi peruspäivärahalla (32,40 euroa päivässä) elävän tuloissa noin viiden prosentin prosentin pudotus voi vaatia jo muutenkin niukan arjen menojen miettimistä uudelleen.

Hallituksen politiikka on kepittää työttömiä töihin heitä syyllistämällä ja pienituloisten etuuksia heikentämällä. Työ onkin avain moneen yksilön ja yhteiskunnan ongelmaan, mutta hallitus tarjoaa yhtä ja samaa keppiä kaikille työttömille huomioimatta erilaisia elämäntilanteita.

Leikkaukset ovat heikentäneet etenkin työttömien, pienituloisten lapsiperheiden ja opiskelijoiden asemaa.

Hallitus edelleen väittää, että sen politiikka ei ole kasvattanut tuloeroja. Useat selvitykset kertovat muuta. Niistä viimeisin on sosiaali- ja terveysalan järjestöjä edustavan Sosten selvitys, jossa tutkittiin keskeisiä sosiaaliturvaetuuksia ja verotusta vuodesta 2012 alkaen. Selvityksen mukaan vuosina 2012–2015 sosiaalietuuksiin tehdyt muutokset olivat pienituloisia suosivia ja tuloerot pysyivät ennallaan. Tilanne muuttui vuonna 2015, jonka jälkeen tehdyt muutokset ovat heikentäneet pienituloisten asemaa.

Sosten mukaan jo vuodesta 2016 alkaen hallituksen toimet ovat lisänneet eriarvoisuutta. Leikkaukset ovat heikentäneet etenkin työttömien, pienituloisten lapsiperheiden ja opiskelijoiden asemaa.

Sosten mukaan yksi merkittävä tekijä tuloerojen kasvussa on useiden perusturvaetuuksien indeksijäädytys, mikä on heikentänyt perusturvaetuuksien ostovoimaa. Lisäksi monien näiden etujen, kuten työttömyysturvan, kiristynyt verotus heikentää entisestään pienituloisten toimeentuloa. Samaan aikaan asumistuen osuus vuokrasta on koko ajan pienentynyt.

Perusturvaan liittyvien etujen ”arvon heikkeneminen” on johtanut siihen, että monesta pienituloisesta on tullut toimeentulotukiriippuvainen, vaikka tämä tuki on ensisijaisesti tarkoitettu vain tilapäiseksi avuksi.

Soste vaatii indeksijäädytysten perumista ja aiempien leikkausten kompensointia. Tämän hinnaksi Soste arvioi noin 300 miljoonaa euroa. Summa on suunnilleen sama kuin vuodelle 2018 tehtyjen tuloveroalennusten yhteisvaikutus julkistalouteen.

”Nyt ehkä jo riittää” – ay-pomon veropuheet suututtivat talousprofessorin ja Feministisen puolueen varapuheenjohtajan: ”Hälytyskellot soimaan”

Kuva: Lehtikuva
Sture Fjäderin veropuheet hämmentävät.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin kommentointi veroasioissa herättää närää. Fjäder kirjoitti tiistaina Twitter-tilillään, että Suomi tarvitsee verouudistuksen.

”Tiesitkö että 9,1 % veronmaksajista maksaa 75 valtion tuloveroista. Tästä maksetaan esim. työttömyysturvaa ja muita sosiaalisia tulonsiirtoja. Valtion verotuksessa progessiota on lievennetteva ja siirtää painopiste muihin veromuotoihin”, Akavan nokkamies muotoili.

Fjäderin twiittiä on jaettu ahkerasti eteenpäin ja päivityksellä on yli kaksijapuolisataa tykkääjää. Alkuunkaan kaikki eivät kuitenkaan ole mieltyneet Fjäderin ajatuksenjuoksuun.

Tukholmassa vaikuttava taloustieteilijä Markus Jäntti lukeutuu tyytymättömiin. Jäntti kirjoitti omalla Twitter-tilillään keskiviikkona sapekkaan ytimekkään viestin.

”Uskomatonta kyllä kuulun edelleen tähän järjestöön. Nyt ehkä jo riittää.”

Myös Feministisen puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja, ekonomi Tuuli Kamppila ilmaisi pettymyksensä Twitterissä.

”Hälytyskellot soimaan aina kun joku puhuu siitä, miten pieni hyvätuloisten joukko maksaa valtaosan Suomen *tuloveroista*. Tuloverot ovat vain 10 % Suomen koko verokannasta. Silti jopa Akavan puheenjohtaja käyttää sitä johtaakseen keskustelua harhaan.”

Keskustelua aiheesta

”Absurdia, että elinkeinonharjoittajat voivat harjoittaa rikollista toimintaa” – Kuluttajaliitto kyllästyi harhaanjohtavaan markkinointiin

Kuva: Oleksiy Mark

Kuluttajaliitto vaatii kuluttaja-asiamiehelle mahdollisuutta määrätä seuraamusmaksu kuluttajan oikeuksia rikkoville yrityksille. Liiton mielestä maksun täytyy olla tuntuva, jotta sillä olisi vaikutusta.

Liiton mukaan yrityksille ei välttämättä tule minkäänlaisia seuraamuksia esimerkiksi vuosia jatkuneesta harhaanjohtavasta markkinoinnista, jos se lopetetaan kuluttaja-asiamiehen tai markkinaoikeuden kieltoon. Yritykset voivat myös lykätä kieltoa valitusoikeutensa turvin.

– On absurdia, että nykyään elinkeinonharjoittajat voivat harjoittaa rikollista toimintaa siihen asti, kunnes toiminta kielletään erikseen. Jos elinkeinonharjoittaja lopettaa rikoksen tekemisen kiellon tultua voimaan, ei rikoksesta aiheudu hänelle mitään seuraamuksia, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling toteaa tiedotteessa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Helvetti maan päällä” – YK:n pääsihteeri vaatii taistelujen välitöntä lopettamista Syyrian Itä-Ghoutassa

Kuva: Lehtikuva

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres vaati keskiviikkona taistelujen välitöntä lopettamista Syyrian Itä-Ghoutassa. Taistelut ovat hänen mukaansa muuttaneet alueen ”helvetiksi maan päällä” siviileille. Syyrian hallinnon joukot aloittivat kapinallisten hallussa olevan alueen tulituksen sunnuntaina.

Guterresin mukaan sotatoimien lopettamista tarvitaan, jotta Itä-Ghoutaan voitaisiin kuljettaa humanitaarista apua kaikille sitä tarvitseville.

– Tämä on inhimillinen tragedia, joka tapahtuu silmiemme edessä. Mielestäni emme voi antaa tilanteen edetä tällä kauhealla tavalla, hän sanoi.

Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati aselepoa loukkoon jääneiden siviilien evakuoimiseksi ja humanitaarisen avun perille toimittamiseksi. Macron myös syytti Syyrian presidentin Bashar al-Assadin hallintoa siitä, että se käyttää terrorismin vastaista taistelua ”verukkeena” hyökätä siviilien kimppuun.

Venäjä ilmoitti keskiviikkoiltana kutsuvansa YK:n turvallisuusneuvoston koolle torstaiksi keskustelemaan Itä-Ghoutan tilanteesta.

Tällä viikolla ilmaiskuissa on kuollut Itä-Ghoutassa yli 300 siviiliä ja noin 1 400 on haavoittunut.

Ei ruokaa, ei lääkkeitä, ei suojaa

Itä-Ghoutassa työskentelevä lääkäri luonnehtii tilannetta katastrofaaliseksi. Hän uskoi kansainvälisen yhteisön hylänneen alueella elävät ihmiset.

– Meillä ei ole mitään, ei ruokaa, ei lääkkeitä, ei suojaa, lääkäri Bassam kertoi BBC:lle.

Venäjän tukemat Syyrian hallinnon joukot tehostivat sunnuntaina toimia kapinallisten viimeisen suuren tukialueen saamiseksi takaisin haltuun.

– He hyökkäävät kaikkialle: kauppoihin, toreille, sairaaloihin, kouluihin, moskeijoihin, kaikkialle, lääkäri Bassam kertoi.

– Missä on kansainvälinen yhteisö, missä on YK:n turvallisuusneuvosto? Ne ovat hylänneet meidät. Ne jättävät meidät kuolemaan, hän lisäsi.

Syyrian hallinto on päästänyt vain yhden humanitaarisen avustussaattueen Itä-Ghoutaan marraskuun jälkeen, ja siksi alueella on huutava pula ruuasta.

Punaisen Ristin kansainvälinen komitea vaatikin keskiviikkona humanitaarista apua kuljettavien ajoneuvojen pääsyä alueelle.

Keskustelua aiheesta

”Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on” – Äitiyslaki herätti tunteita eduskunnassa

Kansalaisaloitteeseen pohjautuva äitiyslaki herätti odotetusti kiihkeää vastustusta kristillisdemokraateissa sekä osassa perussuomalaisia ja keskustalaisia, kun lakivaliokunnan mietinnön käsittely eduskunnan täysistunnossa alkoi keskiviikkona.

Kansalaisaloitteen toinen käsittely on ensi viikolla, jolloin eduskunta äänestää lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Kansalaisaloitteella halutaan helpottaa hedelmöityshoidoilla lapsen saavien naisparien asemaa siten, että myös se äiti, joka ei synnytä, olisi lapsen virallinen äiti jo ennen lapsen syntymää. Aloitetta kannattavat kansanedustajat ja lakivaliokunta perustelevat tätä etenkin lapsen oikeusturvalla. Laki turvaa lapselle syntymästä lähtien kaksi juridista vanhempaa ja siten oikeudet muun muassa elatukseen ja perintöön.

Toisekseen laki helpottaisi byrokratiaa. Lapsen tunnustaminen tapahtuisi isyyden tunnustamista vastaavalla tavalla, eikä naisparin tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota, kuten nykyisin.

Laki koskee vain naispareja, joille on annettu hedelmöityshoitoja tuntemattomien luovuttajien siittiöillä – siis sellaisten luovuttajien, jotka ovat kieltäneet mahdollisuuden isyyden vahvistamiseen.

Tämä vastustajilta herkästi puheenvuoroissa unohtui, kun he painottivat ennen kaikkea sitä, että lain myötä syntymättömällä lapsella ei olisi koskaan oikeutta isään.

– Lainsäädäntöön nojaten nyt voivat aikuiset päättää, että tällä syntymättömällä lapsella ei ole koskaan isää. Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on, murehti esimerkiksi Tapani Tölli (kesk.).

Täysistunto ei halunnut aloitetta enää perustuslakivaliokuntaan

Aloitteen hylkäämistä lakivaliokunnassa ainoana esittänyt Antero Laukkanen (kd.) esitti nyt sen viemistä perustuslakivaliokunnalle keskustan Markus Lohen kannatuksella. Täysistunto kuitenkin torppasi ehdotuksen äänestyksessä.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) painotti valiokunnan käsitelleen aloitetta huolella. Se on kuullut kymmeniä asiantuntijoita, ja lapsivaikutukset on arvioitu laajasti.

Tolvasen mukaan kansalaisaloite on poikkeuksellinen, sillä se pohjautuu sanasta sanaan oikeusministeriön lakiluonnokseen vuodelta 2015.
STT–SANNA NIKULA