Urpilainen mainitsi Ban Ki-moonin ja Desmond Tutun – ”Yhteisvastuumme kertoo, keitä me olemme”

Kari Hulkko
Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen antaa Suomen kehityspolitiikkaa koskevalle valtioneuvoston selonteolle kolme ruusua ja kolme risua.

SDP:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt Urpilainen näki hallituksen kehityspolitiikassa uskottavuusongelman, jossa sanat ovat kohdallaan mutta teot eivät osu samaan kohtaan.

– Ensinnäkin haluamme antaa tunnustusta siitä, että selonteko näkee kehityspolitiikan luontevana osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Aktiivinen kehityspolitiikka on osa pohjoismaista mallia. Toinen ruusu on syytä antaa selonteon painopistevalinnoista, jotka edustavat suomalaisen kehityspolitiikan pitkää linjaa. Kolmanneksi on hyvä, että hallitus lupaa eduskunnalle selvityksen tämän selonteon toteutumisesta vuoden 2018 lopulla. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa on hyvä seurata myös eduskunnassa.

Urpilaisen mukaan jo muuttoliikekriisi edellyttää budjettilinjan muutosta, sillä hallituksen viesti muuttoliikkeen alkusyihin puuttumisesta ei ole uskottava, kun hallitus leikkaa lähes puolet varsinaiseen kehitysyhteistyöhön suunnatuista varoista.

– Ensimmäinen korjausliike-esityksemme liittyykin rahoitukseen. SDP:n eduskuntaryhmä esittää, että hallitus uudelleenarvioi kehitysyhteistyömäärärahoja huhtikuun kehysriihessä ja palauttaa osan leikkauksista kehyksiin. Tämä olisi merkki siitä, että hallituksen budjettilinja elää ajassa. Tällä voitaisiin hillitä myös niitä kielteisiä vaikutuksia, joita 43 prosentin leikkaukset kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ovat aiheuttaneet, Urpilainen kaavaili.

Urpilainen esittää myös, että hallitus puuttuisi johdonmukaisesti veronkiertoon EU:ssa, YK:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla.

– Toinen toimenpide, jota hallitukselle esitämme, liittyy kehitysmaiden oman veropohjan vahvistamistavoitteeseen. Veronkierron torjunta on keskeinen osa kestävää kehitystä niin pohjoisessa kuin etelässä. Globaali eriarvoisuus on kasvava ongelma. Edellisellä vaalikaudella hyväksyttiin ensimmäinen hallituksen kansainvälisen veronkierron vastainen toimintaohjelma. Olisi tärkeää, että hallitus päivittäisi ohjelman ja toisi sen eduskuntaan.

Hallituksen suunnatessa kehitysyhteistyötä entistä enemmän suomalaisten yritysten kautta Urpilaisen mukaan on tärkeää määritellä tarkemmin yritysten yhteiskuntavastuu.

– Yritystuen kehitysvaikutusten tulee täyttää samat tiukat vaatimukset kuin muunkin kehitysyhteistyön. Tarvitaan siis lisää läpinäkyvyyttä ja YK:n periaatteiden mukaista yritysvastuuta. Yritysten yhteiskuntavastuun tulee ulottua koko tuotantoketjuun ja työntekijöiden oikeuksien toteutumiseen. Tämän määritelmän esitämme sisällytettäväksi selonteon toimeenpanoon, Urpilainen esitti.

Urpilainen puolusti kehitysyhteistyön korjausliikettä viittaamalla YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin ja arkkipiispa Desmond Tutun puheeseen yhteisestä ihmisyydestä.

– Yhteisvastuumme kertoo, keitä me olemme.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat