tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Urpilainen mainitsi Ban Ki-moonin ja Desmond Tutun – ”Yhteisvastuumme kertoo, keitä me olemme”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen antaa Suomen kehityspolitiikkaa koskevalle valtioneuvoston selonteolle kolme ruusua ja kolme risua.

SDP:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt Urpilainen näki hallituksen kehityspolitiikassa uskottavuusongelman, jossa sanat ovat kohdallaan mutta teot eivät osu samaan kohtaan.

– Ensinnäkin haluamme antaa tunnustusta siitä, että selonteko näkee kehityspolitiikan luontevana osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Aktiivinen kehityspolitiikka on osa pohjoismaista mallia. Toinen ruusu on syytä antaa selonteon painopistevalinnoista, jotka edustavat suomalaisen kehityspolitiikan pitkää linjaa. Kolmanneksi on hyvä, että hallitus lupaa eduskunnalle selvityksen tämän selonteon toteutumisesta vuoden 2018 lopulla. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa on hyvä seurata myös eduskunnassa.

Urpilaisen mukaan jo muuttoliikekriisi edellyttää budjettilinjan muutosta, sillä hallituksen viesti muuttoliikkeen alkusyihin puuttumisesta ei ole uskottava, kun hallitus leikkaa lähes puolet varsinaiseen kehitysyhteistyöhön suunnatuista varoista.

– Ensimmäinen korjausliike-esityksemme liittyykin rahoitukseen. SDP:n eduskuntaryhmä esittää, että hallitus uudelleenarvioi kehitysyhteistyömäärärahoja huhtikuun kehysriihessä ja palauttaa osan leikkauksista kehyksiin. Tämä olisi merkki siitä, että hallituksen budjettilinja elää ajassa. Tällä voitaisiin hillitä myös niitä kielteisiä vaikutuksia, joita 43 prosentin leikkaukset kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ovat aiheuttaneet, Urpilainen kaavaili.

Urpilainen esittää myös, että hallitus puuttuisi johdonmukaisesti veronkiertoon EU:ssa, YK:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla.

– Toinen toimenpide, jota hallitukselle esitämme, liittyy kehitysmaiden oman veropohjan vahvistamistavoitteeseen. Veronkierron torjunta on keskeinen osa kestävää kehitystä niin pohjoisessa kuin etelässä. Globaali eriarvoisuus on kasvava ongelma. Edellisellä vaalikaudella hyväksyttiin ensimmäinen hallituksen kansainvälisen veronkierron vastainen toimintaohjelma. Olisi tärkeää, että hallitus päivittäisi ohjelman ja toisi sen eduskuntaan.

Hallituksen suunnatessa kehitysyhteistyötä entistä enemmän suomalaisten yritysten kautta Urpilaisen mukaan on tärkeää määritellä tarkemmin yritysten yhteiskuntavastuu.

– Yritystuen kehitysvaikutusten tulee täyttää samat tiukat vaatimukset kuin muunkin kehitysyhteistyön. Tarvitaan siis lisää läpinäkyvyyttä ja YK:n periaatteiden mukaista yritysvastuuta. Yritysten yhteiskuntavastuun tulee ulottua koko tuotantoketjuun ja työntekijöiden oikeuksien toteutumiseen. Tämän määritelmän esitämme sisällytettäväksi selonteon toimeenpanoon, Urpilainen esitti.

Urpilainen puolusti kehitysyhteistyön korjausliikettä viittaamalla YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin ja arkkipiispa Desmond Tutun puheeseen yhteisestä ihmisyydestä.

– Yhteisvastuumme kertoo, keitä me olemme.

Keskustelua aiheesta

Harkimo lyö rumpua työmarkkinajärjestöjen veroeduista, Orpo rauhoittelee: ”Ei ole ajankohtainen”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Työmarkkinajärjestöt eivät yleishyödyllisinä yhteisöinä maksa tuotoistaan veroa. Asiaan ei ole tulossa muutosta.

– Ei ole nyt hallituksessa ajankohtainen, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi tänään eduskunnassa lyhyesti Demokraatille.

Onko tulossa ajankohtaiseksi?

– Ei ole ajankohtainen, ei ole valmistelua, Orpo vastasi.

Yle on tänään julkaissut ison selvityksen työmarkkinajärjestöjen omaisuudesta.

Kokoomuslainen kansanedustaja Harry Harkimo on kyseenalaistanut työmarkkinajärjestöjen asemaa yleishyödyllisinä yhteisöinä ja tästä seuraavaa verovapautta tuotoistaan. Ammattiliitot pitävät tällaisia vaatimuksia ideologisina.

”Julkinen sektori, nimenomaan hoivapuoli, on monien talousihmisten mielestä välttämätön paha” – Tarja Halonen puuttuu naisvaltaisten alojen kohteluun Voima-lehdessä

Juha Sipilän (kesk.) johtama nykyhallitus on 2000-luvun miesvoittoisin. Kolmen uuden ministerin nimityksen jälkeen on 17 ministeristä 12 (70,6 prosenttia) miehiä ja 5 (29,4 %) naisia. Ministereistä on siis naisia alle kolmannes.

Edellisen kerran hallituksen sukupuolijakautuma oli yhtä epätasa-arvoinen 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa Harri Holkerin (kok.) hallituksessa.

Epäsuhtaan puuttuu presidentti Tarja Halonen uuden Voima-lehden (6/2017) haastattelussa. Se on esimerkki feminismin vastatuulesta, valtioneuvoston tasolla.

Takapakkia tällä rintamalla voi nähdä myös talouspolitiikassa. Kilpailukykysopimuksen nurja puoli osui leimallisesti naisvaltaisille julkisen sektorin aloille. Niiden palkkataso on jo valmiiksi vaatimaton.

– Työmarkkinoidemme jakautumisen myötä miehet ovat pääasiassa yksityisellä sektorilla ja naiset pääasiassa julkisella sektorilla, Tarja Halonen toteaa haastattelussa.

– Miesten töiden väheneminen tai lisääntyminen on enemmän markkinatalouden varassa. Siihen kohdistuvat ne toimenpiteet, joilla koitetaan lisätä työllisyyttä ja pidetään positiivisena, kun sinne tulee lisää töitä.

Sen sijaan julkinen sektori, nimenomaan hoivapuoli, on Halosen mukaan ”monien talousihmisten mielestä välttämätön paha”.

– Nousukausina pelätään kuumenemista ja laskukausina leikataan, hän sanoo.

”Demokraattisessa maassa kansa saa just niin hyvät päättäjät kuin se ansaitsee.”

Halosen mielestä talouspuhetta leimaa huoli julkisen sektorin koosta. Asenne on päätynyt nykyään osaksi myös perinteisten vasemmistopuolueiden retoriikkaa.

– Tähän sortuvat vasemmistolaisetkin mutta myös vihreät. Olen laskenut joskus leikkiä, että valtiovarainministeriön tapetit pitäisi tarkastaa. Kaikki siellä alkavat hetken päästä puhua samalla tavalla, presidentti Halonen sanoo Voimassa.

Presidentinvaalia jutussa sivutaan lyhyesti. Myös Tarja Halosen nimellä on spekuloitu. Häneltä kysymättä.

Vastaus on yksiselitteinen: ”En todellakaan ole ehdokkutta ajatellut enkä ole käytettävissä.”

Halonen kertoo, että aina kun hänen juttusillen tulee pikkutyttö, joka kysyy, miksi nyt ei ole sitä tai tätä, Halonen sanoo tälle, että se on sinusta kiinni.

– Demokraattisessa maassa kansa saa just niin hyvät päättäjät kuin se ansaitsee.

25 vuotta Ruokolahden leijonasta – SDP:n kansanedustaja: ”Ajatuksissa askarteli, pitäisikö leikkiä kuollutta”

Kuva: Kari Hulkko

Uutinen leijonahavainnosta nosti Etelä-Karjalassa sijaitsevan Ruokolahden hetkeksi maailmankartalle kesällä 1992. Neuvostoliitto oli puoli vuotta aikaisemmin hajonnut ja nykyinen SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen oli alle viisitoistavuotias ruokolahtelainen kestävyysjuoksun harrastaja.

– Muistan sen oikein hyvin. Olin piirivalmennettavana ja juoksin siihen aikaan 60-70 km viikossa ja paljon metsälenkkejä. Ajatuksissa askarteli aika usein, että jos tuolta tulee leijona vastaan, niin pitäisikö leikkiä kuollutta vai juosta kovempaa, Kymäläinen sanoo.

Lenkkejään hän ei leijonanepäilyjen vuoksi rajoittanut. Monia muita lapsia ajatus metsissä lymyilevästä kissapedosta pelotti. Ilmoituksia leijonan jäljistä tuli useita ja tutkijatkin kävivät niitä katsomassa.

– Jonkun verran on ollut myös sellaista mitä on pidetty näyttönä. En henkilökohtaisesti tavannut leijonaa enkä ihmisiä, jotka olisivat sen nähneet.

Ei se ole leijonalle pitkä matka, jos tarinat pitävät paikkansa, että se olisi tullut Venäjältä.

Kymäläinen ei tyrmää ajatusta, etteikö kaikkien aikojen kesäuutinen olisi voinut olla totta.

– En ole lähtenyt sulkemaan sitä kokonaan pois. Leijonahavainnon ensimmäisenä tehnyt mies oli kokenut metsässä liikkuja ja nautti järkevän miehen maineesta. Hän on varmasti joutunut muutaman kerran miettimään tekeekö ilmotuksen vai jättääkö sen tekemättä.

Väitetyt leijonahavainnot tehtiin Virmutjoen suunnalla, Kymäläinen itse asui kuntataajamassa.

– Puhutaan 5-10 kilometristä. Ei se ole leijonalle pitkä matka, jos tarinat pitävät paikkansa, että se olisi tullut Venäjältä.

Vaikka metsässä ei olisi leijonaa ollut, on leijona nykyisin Ruokolahden valtuuston puheenjohtajana toimivan Kymäläisen mukaan paikkakunnalle hyvä brändi, joka näkyy yritysten nimissä ja t-paidoissa.

– Itse näen, että sitä kannattaa myös hyödyntää. Oli viehättävää, että Ylen Suomi100 -lähetyksessäkin vilahti leijona. Miksei tästä voisi ottaa kopin ja tuoda tätä enemmän esille myös Ruokolahdella.

Yli kahden vuosikymmenen takainen kesäuutinen jäi ihmisille niin vahvasti mieleen, että asiasta kysellään edelleen myös Kymäläiseltä.

– Kun on kysytty onko leijonaa näkynyt, olen sanonut, että vaaleasta harjasta päätellen ei minua pahempaa.

Yksi leijona Ruokolahdella on varmuudella nähty. Taannoisiin Äijänkärräyksen MM-kisoihin tuotiin maskotiksi täytetty Elvi-leijona.

Keskustelua aiheesta

Petteri Orpo: ”Sanoin ehkä” – kakominen ei tallentunut eduskunnan pöytäkirjaankaan

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER
Petteri Orpo kertoo sanoneensa "ehkä".

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) aiheutti eilen kohun toteamalla eduskunnan täysistunnossa, ettei pakkoyhtiöittäminen ole perustuslain mukaista. Häntä moititaan eri tahoilta puuttumisesta perustuslakivaliokunnan työhön. Orpo saattoi kuitenkin loiventaa yllättävää lausuntoaan sanalla ”ehkä”.

Hän selvittää sanoneensa ja tarkoittaneensa eilisessä täysistunnossa, että ”näyttää siltä”, että pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukaista.

– Tai ehkä ei ole.

Painostitteko perustuslakivaliokuntaa?

– Ai sillä sanomalla, että ehkä. No en varmasti, Orpo vastaa tiukasti.

”Olemme varmaan kaikki tietoisia siitä, että tämä niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen, mutta ei se ole sinänsä mikään ongelma, koska ei tämä yhtiöittäminen itsessään ole ollut mikään poliittinen tavoite vaan valinnanvapaus on, ja kun olen asiaa selvittänyt, niin minun tietääkseni valinnanvapaudelle ei kuulu mitään huonoa vaan kuuluu hyvää”, Orpo kuitenkin sanoi eduskunnan virallisen täysistuntopöytäkirjan mukaan (Orpon puheenvuoro kello 15.41).

Tänään eduskunnassa Orpo siis kuitenkin nostaa esiin sen, että olisi käyttänyt eilen täysistunnossa ehkä-sanaa. MTV Katsomon nauhoituksesta nielaistu (kuuntele kohdasta 39 sekuntia) …hkä-sana onkin kuultavissa. ”…pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain …hkä mukainen…”, Orpo vaikuttaa sanovan.

Demokraattikaan ei eilen uutista tehdessään ja nauhoitusta kuullessaan erottanut ehkä-sanaa.

– Perustuslakivaliokunta tekee työnsä rauhassa. Minä luulen, että aika yleinen näkemys on se, minkä pääministeri on todennut pari viikkoa sitten myöskin omalla haastattelutunnillaan, että on hyvin todennäköistä, että siinä on perustuslaillisia ongelmia nimenomaan sen pakkoyhtiöittämisen osalta. Me näemme sen sitten faktana perjantaina, mutta näin minä oletan siinä käyvän, Orpo sanoo.

Perustuslakivaliokunnan on määrä julkaista sote- ja maakuntamietintönsä perjantaina.

Orpon mukaan valinnanvapaus on tavoite, ei yhtiöittäminen.

– Yhtiöittäminen on ollut väline. Se tuli työ- ja elinkeinoministeriöstä hyvin vahvana silloin vuosi sitten, että se (sote) pitää tehdä yhtiöittämisen kautta.

Orpon mukaan myös muita tapoja kuin yhtiöittäminen on tuoda eri tavalla tuotetut sosiaali- ja terveyspalvelut samalle viivalle.

– Kyllä niitä löytyy. Kysykää niitä asiantuntijoilta. Oleellisinta on se, että tuotanto on kuitenkin erotettu julkisen järjestäjän osaksi, että se on läpinäkyvää, vertailukelpoista ja kilpailun ehdot täyttävää.

”Miksi yhteistyön käteen ei haluttu tarttua?” – ex-ministeri paheksuu hallituksen toimia ammattikoulu-uudistuksessa

Kuva: Kari Hulkko
Kansanedustaja Jukka Gustafsson.

Kansanedustaja Jukka Gustafssonin (sd.) mielestä hallituspuolueilla ei ollut halua korjata ammatillisen koulutuksen reformin valuvikoja eduskuntakäsittelyn aikana. Reformi on historiallisen suuri uudistus, jonka vaikutukset ulottuvat useita vaalikausia eteenpäin.

Hänen mukaansa muutaman, mutta periaatteellisesti tärkeän valuvian korjaamisella uudistus olisi voitu hyväksyä yksimielisesti.

– Ilmoitimme lain valiokuntakäsittelyn aikana halumme sopia korkeammasta perusrahoituksen tasosta niin opetusministerille kuin sivistysvaliokunnan hallituspuolueiden edustajille. Tukenamme olivat lähes kaikki asiantuntijat, jotka esittivät perusrahoituksen nostoa 50 prosentista 60 prosenttiin, entinen opetusministeri Gustafsson toteaa.

– Miksi yhteistyön käteen ei haluttu tarttua? Paheksun voimakkaasti tämän kokoluokan asiassa parlamentaarisen opposition näkemysten sivuuttamisen.

Hän korostaa, että sinänsä oikeat koulutuksen kehittämistavoitteet olisivat ansainneet laajan parlamentaarisen tuen, joka eduskunnalta olisi ollut saatavissa.

– Miksi ei haluttu oikeasti neuvotella ja sopia, vaan runnottiin tällä tavalla läpi hallituspuolueiden kertaalleen – jo ennen valiokuntakuulemisia – sopimaa esitystä, Gustafsson kysyy.

Gustafssonin mukaan tärkeää olisi ollut perusrahoitusosuuden noston ohessa huomioida uudistuksen tuomat lisäkustannukset, joiden esimerkiksi Kuntaliitto on arvioinut kohoavan jopa 84 miljoonaan euroon.

Lähiopetuksen turvaaminen olisi myös Gustafssonin mielestä ollut tärkeää saada lakiin ja tätä monet asiantuntijat ehdottivat. Lähiopetuksen väheneminen heikentää oppimistuloksia ja kasvattaa riskiä opintojen keskeyttämiseen.

Uusi koulutussopimusmalli asettaa monia haasteita oppilaitoksille, yrityksille ja opiskelijoille.

Ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuoma uusi koulutussopimusmalli asettaa Gustafssonin mielestä monia haasteita paitsi oppilaitoksille, myös yrityksille ja opiskelijoille.

– Miten oppilaitoksen opettajien ja ohjaajien aika riittää työpaikalla tapahtuvaan ohjaamiseen? Miten työpaikkojen oletetaan järjestävän oman ohjauksensa ilman, että siihen osoitetaan resursseja?

– Esitimme koulutussopimuksen keston rajaamista ja opiskelijan ohjaamista oppisopimuskoulutukseen, mutta tämänkin esityksen hallituspuolueet torppasivat, Gustafsson hämmästelee.

Gustafsson toteaa, että hallituksen esitys on saanut osakseen paljon kritiikkiä myös siitä, ettei siinä huomioida koko toisen asteen kehittämistarpeita.

Sosialidemokraattien mielestä lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö on modernia ammattisivistystä ja esimerkiksi kaksoistutkintojen suorittaminen sisältää työelämän kaipaamia valmiuksia: hyvää yleissivistystä, kielitaitoa, luovaa ja aloitteellista toimintaa ja osaamista.

Ei ole yhtään varmaa, minne päädytään tämän uudistuksen myötä.

Gustafsson muistuttaa, että sosialidemokraateilla on osaamista ja valmiutta, vaikka viikossa, neuvotella hallituspuolueiden kanssa esitettyä parempi lainsäädäntö, joka paremmin turvaa laadukkaan oppimisen ja osaamisen.

Hän kertoo sosialidemokraattien olevan nyt äärimmäisen huolestuneita työpaikalla tapahtuvan ohjauksen laadusta ja todellisesta jatko-opintokelpoisuudesta.

─ Monet koulutuksen järjestäjät ja opettajat odottavat tätä reformia. Siinä on paljon oikeita aineksia, joita kannatamme. Mutta erään opetuspäällikön sanoin, ”ei ole yhtään varmaa, minne päädytään tämän uudistuksen myötä”.

– Sosialidemokraateille ammatillinen koulutus on niin tärkeä, että me haluamme, että on varmaa, minne päädytään isoa uudistusta toteutettaessa. Siksi lainsäädäntö ei meille esitetyssä muodossa käy ja siksi esitämme lainsäädännön hylkäämistä.