Kolumni

urpilainen

Urpilainen: Suomen globaalipolitiikasta tarvitaan pääministerin ilmoitus

Suomi on pohjoismainen avoin yhteiskunta, joka on kantanut globaalia vastuuta. Vaikka Suomen talouselämä ja yhteiskunta on hyötynyt kulttuurien välisistä yhteyksistä ja kansainvälisyydestä, on vakavia merkkejä siitä, että Suomi on kääntymässä sisäänpäin. Tämä päivä sopii hyvin keskustelun herättelyyn Suomen globaalipolitiikasta. Tänään (30.7.) vietetään nimittäin Unescon aloitteesta perustettua YK-päivää, jonka tarkoituksena on edistää kansojen välistä ystävyyttä ja rauhaa.

***

Tänä vuonna YK:n perustamisesta tulee kuluneeksi 70 vuotta ja Suomen YK-jäsenyydestä 60 vuotta. Vuosi on myös yksi merkittävimmistä vuosista YK:n historiassa. Pariisin ilmastokonferenssi (COP21) pyrkii solmimaan joulukuussa uuden ilmastosopimuksen YK:n jäsenmaiden kesken. Lisäksi vuosituhattavoitteiden jatkotavoitteet eli niin sanotut post2015-tavoitteet päätetään YK:n huippukokouksessa New Yorkissa 25.-27.9.2015. Sitä pohjusti YK:n kehitysrahoituksen huippukokous Addis Abebassa pari viikkoa sitten.

Addis Abeban kokouksen lopputulos oli löyhä. YK:n verotoimielimen kehittämisestä käytiin suurin vääntö. Aidosti yhteinen päätöksenteko monikansallisten yritysten verovälttelyn torjumisesta ei toteutunut.

Kataisen hallituksen laatiman veronkierron vastaisen toimintasuunnitelman kannalta yhtenä valopilkkuna voi kuitenkin pitää sitä, että veronkierron, veroparatiisien ja laittoman pääomapaon torjunnan merkitys tunnustetaan nyt globaalisti. Teollisuusmaat sitoutuivat lisäämään kehitysmaiden verojärjestelmien toimintakykyä.

Suomen profiili Addis Abebassa ei ollut yhtä vahva kuin Ruotsilla, joka osallistui pääministeri Stefan Löfvenin (sd.) johdolla. Kun hallituksen kehitysrahoitusleikkaukset ovat myös olleet huomion kohteena maailmalla, Suomen vahvan globaalipolitiikan jatkuvuus on vaakalaudalla. Vahva rauhanturvaperinteemme on jäämässä historiaan kriisinhallintaleikkausten vuoksi. Asiaa ei ole auttanut hallituksen nihkeys Välimeren pakolaisongelman taakanjaossa – eikä varsinkaan hallituspuolueiden edustajien puheet monikulttuurisuuden vastaisesta taistelusta.

***

Hallitus voisi korjata sisäänpäin käpertyvää profiiliaan YK:n huippukokouksessa syyskuussa. Sipilän hallituksen ohjelma on globaalipolitiikan osalta sinänsä lupaava. Ohjelman mukaan Suomi kantaa globaalia vastuuta ja vahvistaa turvallisuuttaan edistämallä kansainvälisessä yhteistyössä kestävää kehitystä, rauhan rakentamista sekä naisten ja tyttöjen asemaa. Hallitus toteaa korostavansa kaikessa yhteistyössä ihmisoikeuksia, demokratiaa ja hyvää hallintoa. Hallitus aikoo myös kiinnittää kansainvälisessä toiminnassaan erityistä huomiota ihmiskunnan suurten uhkien, kuten ilmastonmuutoksen, köyhyyden sekä ruoka-, vesi- ja energiapulan torjuntaan.

Nyt tarvitaan johtajuutta näiden globaalitavoitteiden edistämiseen. Valtion ja hallitusten päämiehiä kokoavan YK:n huippukokouksen alla eduskunnan täysistunnon olisi tärkeää kuulla pääministeriä näiden hallituksen tavoitteiden toimeenpanosta ja käydä keskustelu YK:n post2015-tavoitteista. Tähän sopisi hyvin se, että hallitus antaa heti syyskuussa eduskunnalle pääministerin ilmoituksen Suomen globaalipolitiikasta ja linjasta YK:n huippukokouksessa.

***

Pääministerin ilmoitus globaalipolitiikasta olisi paikallaan muös ajankohtaisen EU-keskustelun kannalta. EU:n korkea edustaja Federica Mogherini (sd) käynnistää lokakuussa EU:n globaalin ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategian valmistelun yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Kokonaisvaltaiset ulkosuhteet sekä turvallisuuden ja kestävän kehityksen varmistaminen EU:n naapurustossa olivat selkeitä painotuksia Mogherinin katsauksessa kesäkuun Eurooppa-neuvostolle. Olisi tärkeää kuulla, miten hallitus aikoo vaikuttaa strategian uudistamiseen ja mitkä ovat Suomen painopisteet.

Pääministeri voisi samalla kertoa eduskunnalle hallituksen kannasta Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevaan tuoreeseen arvioon. Raportti tilattiin nimittäin eduskunnan pyynnöstä, ja tohtori Ritva Reinikan arvio (7.7.2015) sisältää kymmenen selkeää suositusta. Eduskuntaa kiinnostaa esimerkiksi ajatus siitä, että hallituksen kehityspoliittisen ohjelman sijaan kehityspolitiikkaa linjattaisiin pitkäjänteisemmin eduskunnan tekemällä periaatepäätöksellä. Reinikka arvioi tämän parantavan suunnittelun aikajännettä ja tuloksia. Myös muut tuloksellisuutta edistävät esitykset kiinnostavat eduskunnassa. Uskon, että esimerkiksi Finnfundin riittävää pääomistusta tuetaan laajasti.

***

Globaali vastuu on osa pohjoismaista arvomaailmaamme – ja tukee myös kansallista menestystämme. Helsingin yliopiston professori Liisa Laakso, joka esitti kehitysyhteistyörahojen nostamista 0,7 prosentin bkt-tasolle, totesi, että tämä tukisi myös uuden hallituksen itsekkäiden tavoitteiden toteutumista. Tämä valtiotieteellisen tiedekunnan dekaanin blogi Kehitys-lehdessä (9.6.2015) kannattaa lukea, myös hallituksessa.

Eduskunta seuraa tiiviisti sekä EU:n globaalin ulkosuhdestrategian valmistelua että YK:n huippukokousvalmisteluja. Tapasimme EU:n korkean edustajan hänen Suomen-vierailullaan keväällä. Syyskuun alussa YK:n huippukokouksen alla eduskunnan delegaatio osallistuu New Yorkissa IPU:n puhemieskonferenssiin, joka järjestetään viiden vuoden välein. Kansallisille parlamenteille on suunniteltu rooli myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden seurannassa. Siksikin olisi luontevaa, että eduskunnan täysistunto käy saatekeskustelun Suomen osallistumiselle YK:n huippukokoukseen ja Suomen globaalipolitiikan toimeenpanolle.

Kolumni

GERMANY POLITICS PARTIES SPD

LKS 20180207 Head of German Social Democratic party (SPD) Martin Schulz' shadow is seen as he speaks during a joint press conference with SPD parliamentary group leader on February 7, 2018 at the party's headquarters in Berlin after the conservatives and the social democrats sealed a deal on a new coalition. German Chancellor hailed a hard-fought deal on a new "grand coalition" government which she said international partners had long been waiting for. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / TOBIAS SCHWARZ

Kommentti: Saksan demarit luo nahkaansa – ratkaiseva jäsenäänestys käydään ”suo siellä, vetelä täällä” -tunnelmissa

Saksan demarien jäsenäänestys hallitukseen menosta alkoi ikävissä merkeissä. Alkuviikosta julkaistussa kannatusmittauksessa oikeis­topopulistinen ja maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) kiilasi ohi sosiaalidemokraattien SPD:n ja samalla maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

Vielä viime syksyn vaaleissa SPD:n kannatus oli historiallisen heikko 20,5 prosenttia, nyt se on vain 15,5 prosenttia. Pudotus on ollut nopea. Syitä on monia.

Yksi on puolueen suostuminen hallitusneuvotteluihin Angela Merkelin kristillisdemokraattien kanssa, vaikka puoluetta tuolloin johtanut Martin Schultz heti vaalien jälkeen sanoi demarien menevän oppositioon.

Kannatus laski, vaikka Martin Schulz – johon puolueen hallitusveivaus oli osin henkilöitynyt ja jota oli myös syytetty vallankipeydestä – ilmoitti jättävänsä puheenjohtajuuden ja hallituspaikat.

Tämä siitä huolimatta, että Schulz oli onnistunut kristillisdemokraattien kanssa neuvottelemaan demareille merkittävät ministeripaikat ja SPD:lle tärkeitä tavoitteita hallitusohjelmaan. Eroilmoitus tuli vain kaksi päivää sen jälkeen, kun SPD ja kristillisdemokraatit olivat ilmoittaneet uuden suuren koalition syntymisestä.

Myös puheet EU-liittovaltiosta vaikuttavat.

SPD:n alamäkeen saattaa vaikuttaa myös EU-parlamentin ex-puhemiehen Martin Schulzin puheet EU:n muuttamisesta liittovaltioksi ja yhteisvastuun lisääminen EU-alueella.

Liittovaltiopuheet saatettiin Saksassa tulkita vielä poliittiseksi retoriikaksi ja peliksi, mutta yhteisvastuun lisääminen – mitä esimerkiksi AfD on kutsunut myös tulonjakounionin synnyttämiseksi – saattoi oikeasti pelottaa monia SPD:n perinteisiä kannattajia.

SPD:n jäsenäänestys käydään ”suo siellä, vetelä täällä” -tunnelmissa. Heikentyneellä kannatuksella hallitusyhteistyö kristillisdemokraattien kanssa voi olla vain sarja pettymyksiä ja periksiantamisia. Tosin Schulzin johdolla käydyissä hallitusneuvotteluissa SPD sai monia sille tärkeitä asioita hallitusohjelmaan.

Lisäksi EU saattaa olla se liima, joka yhdistää kristillisdemokraatteja ja SPD:tä. Molemmissa puolueissa on vahva näkemys siitä, että EU:ta ja euroaluetta pitää kehittää. Vain keinoista on osin erimielisyyttä. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on jo tehnyt nipun EU:hun liittyviä aloitteita, joihin Saksan pitää vastata, kun maahan on ensin saatu uusi hallitus.

SPD:tä arveluttaa nykyisellä kannatuksella myös oppositio. Valuminen kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi on puolueelle uusi tilanne. Jos AfD:n kannatus jatkaa kasvuaan, voi näkyvyyden saaminen ja omien näkemyksien ajaminen oppositiosta käsin olla vaikeaa.

Myönteistä on puolueen uudistumisen vauhdittuminen.

Myönteistä SPD:n nykytilanteessa on puolueen uudistumisen vauhdittuminen.

SPD:n johtajisto todennäköisesti esittää Andrea Nahlesia puo­lueen seuraavaksi puheenjohtajaksi SPD:n ylimääräisessä puoluekokouksessa huhtikuun lopulla. Hän olisi SPD:n historian ensimmäinen naispuheenjohtaja.

Myös demarien nuoret ovat puolueen kriisissä nousseet aikaisempaa vahvemmin esille. Nuoret ovat voimakkaasti vastustaneet SPD:n menoa hallitukseen.

SPD:n jäsenäänestyksen tulos hallitukseen menosta selviää maaliskuun ensimmäisellä viikolla.

GERMANY POLITICS PARTIES SPD

LKS 20180207 Head of German Social Democratic party (SPD) Martin Schulz' shadow is seen as he speaks during a joint press conference with SPD parliamentary group leader on February 7, 2018 at the party's headquarters in Berlin after the conservatives and the social democrats sealed a deal on a new coalition. German Chancellor hailed a hard-fought deal on a new "grand coalition" government which she said international partners had long been waiting for. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / TOBIAS SCHWARZ

Kolumni

eu-lippu

HS: Suomalainen Marjut Santoni Euroopan investointipankin pääsihteeriksi

Suomalainen Marjut Santoni on nimitetty Euroopan investointipankin EIP:n pääsihteeriksi, kertoo Helsingin Sanomat. Hän on toiminut syksystä 2015 lähtien EIP:n apulaispääsihteerinä.

Pääsihteerinä Santonin tehtävänä on kehittää pankin strategiaa ja vastata muun muassa budjetoinnista.

EIP:n toimintaa luotsaa pankin hallituksen puheenjohtaja, jonka titteli on pääjohtaja. Entinen pääministeri Alexander Stubb on yksi EIP:n varapääjohtajista.

Investointipankkia on HS:n mukaan arvosteltu siitä, että johtotehtävissä on pelkkiä miehiä. Pääjohtaja ja kaikki varapääjohtajat ovat miehiä. Heinäkuussa EU:n yleinen tuomioistuin nuhteli EIP:tä naisten huonosta urakehityksestä.

eu-lippu

Kolumni

42593494-1

Helsingin matkailu kaikkien aikojen kasvuennätykseen – pääkaupungissa yli 4 000 000 yöpymistä

Neljän miljoonan yöpymisen rajapyykki ylittyi ensimmäistä kertaa Helsingissä viime vuonna. Helsingin matkailulla menee muutenkin hyvin. Helsinki on Pohjoismaiden suosituin kongressikaupunki sekä Euroopan vilkkain matkustajasatama.

Kasvua Helsingin ennätyksellisessä matkailuvuodessa tuli yhteensä 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mikä tarkoittaa yli neljää miljoonaa rekisteröityä yöpymistä pääkaupungin majoitusliikkeissä.

Koko pääkaupunkiseudulla rekisteröitiin 5,3 miljoonaa yöpymistä. Helsinkiä voi pitää Suomen matkailun veturina, ja se näkyy erityisesti kansainvälisten yöpymisten osuudessa verrattuna muuhun Suomeen.

Kansainvälisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat Helsingissä yhteensä 15 prosenttia ja kotimaisten matkailijoiden yöpymiset 10 prosenttia.

– Helsingin matkailulla menee nyt hyvin. Viime vuonna eniten matkailijoita saapui Venäjältä, Saksasta, Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Ruotsista ja Japanista. Matkailijamäärät kasvoivat suhteessa eniten Venäjältä 37 % ja Kiinasta 31 %. Hyvä taloustilanne meille tärkeissä lähtömaissa on edesauttanut Helsingin ja Suomen ennätyksellisiä matkailulukuja, kertoo Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto.

Helsingin vetovoimatekijä matkailumarkkinoilla on luonnonläheisyys yhdistettynä kiinnostavaan kaupunkikulttuuriin ja tapahtumatarjontaan. Elämyksellisyys sekä aidot kokemukset kiinnostavat matkailijoita entistä enemmän, ja kun Euroopan suosituimpia kaupunkikohteita vaivaa ongelmaksi kehittynyt liikaturismi. Helsingin kaltaiset pienemmät kaupungit pystyvät hyvin vastaamaan elämyksellisen matkailun vaatimuksiin.

Helsinki kasvaa kilpailijoitaan nopeammin.

Helsingin matkailu kasvaa tällä hetkellä nopeammin kuin naapuripääkaupunkien. Kööpenhaminassa yöpymiset kasvoivat 2 %, Oslossa 3 % ja Tallinnassa 3 %. Tukholmassa kasvua oli alustavan ennusteen mukaan noin kolme prosenttia. Helsingin kasvun jatkuvuuden turvaamiseksi majoituskapasiteetin kasvattamiseen ja matkailijoiden palveluihin on panostettava.

– Kun turvataan matkailun kestävä kasvu, vahvistetaan samalla koko kaupungin elinvoimaa. Meidän on varmistettava, että Helsingin majoituskapasiteetin kasvu jatkuu, matkailijoiden palveluita kehitetään ja että ne entistä paremmin vastaavat matkailijoiden tarpeita myös digitaalisesti. Matkailu on siirtynyt vahvasti digitaaliseen aikakauteen, joka asettaa uusia vaatimuksia matkailukohteille, Aalto sanoo.

42593494-1

Kolumni

eläke

18€/kk on iso raha köyhälle eläkeläiselle – etujärjestö vaatii hallitusta perumaan leikkauksensa

Eläkeläisliittojen etujärjestö Eetu ry vaatii, että hallitus peruu kansaneläkeindeksiin vuonna 2017 tehdyn leikkauksen ja jäädyttämisen. Samalla hallituksen pitää järjestön mielestä luopua vuodelle 2019 kaavailemastaan kansaneläkeindeksin jäädytyksestä.

– Eläkeindeksin leikkaus ja jäädytys ovat vaikuttaneet eniten pienituloisten, perusturvan varassa elävien toimeentuloon. Indeksin leikkaaminen on lisännyt vanhusten köyhyyttä, etujärjestö perustelee.

Suomen sosiaali- ja terveys ry julkaisi hiljattain selvityksen kansaneläkeindeksin leikkausten vaikutuksista. Sen mukaan esimerkiksi yksinasuvan, täyttä kansaneläkettä saavan tulot olisivat tänään 18 euroa kuukaudessa korkeammat ilman indeksileikkauksia. Kansaneläkkeen täysi määrä on nyt 628,85 euroa kuukaudessa.

Tammikuussa 2018 kansaneläkkeen saajia ja työeläkettä kansaneläkkeellä täydentäviä oli yhteensä noin 604 000.

Toimeentuloa vaikeuttavat lääkekorvausten leikkaukset ja asiakasmaksujen korotukset.

Eetu ry:n puheenjohtaja Eeva Kuuskoski muistuttaa, että eläkkeiden ohella indeksien jäädytys vaikuttaa muihinkin ikäihmisille tärkeisiin etuuksiin.

– Se heijastuu esimerkiksi eläkkeensaajan asumistukeen. Lisäksi eläkeläisten toimeentuloa vaikeuttavat lääkekorvausten leikkaukset sekä terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset.

Eläkeläisliittojen etujärjestö vaati perusturvan indeksijäädytyksen perumista jo viime syksynä valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä. Myös Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on moittinut Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa riittämättömäksi.

Eetu ry:n jäsenjärjestöjä ovat Eläkkeensaajien keskusliitto EKL, Eläkeliitto, Eläkeläiset, Kansallinen senioriliitto, Kristillinen eläkeliitto ja Svenska pensionärsförbundet.

eläke

Kolumni

yo-tampere

”Nyt riitti” – yliopistojen työtaistelu uhkaa laajentua

Yliopistojen henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt antoivat tiistaina jo toisen lakkovaroituksen.Kohdennettu työtaistelu toteutetaan kuudessa yliopistossa 7. maaliskuuta, jos neuvotteluratkaisuun ei päästä ennen sitä.

Lakon piirissä ovat Aalto-yliopisto, Hanken, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Taideyliopisto sekä Vaasan yliopisto. Näissä yliopistoissa on henkilöstöä yhteensä lähes 8 500.

Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö Juko, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palkansaajajärjestö Pardia antoivat viikko sitten ensimmäisen lakkovaroituksen Helsingin yliopistossa.Lakko alkaa, jos neuvottelutulokseen ei päästä 27.2. mennessä.

– Yliopistojen henkilöstö kokee, että nyt riitti. Arvostuksen puutteesta kertoo, että yliopistotyönantaja ei halua noudattaa yleistä palkankorotuslinjaa, henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt perustelevat.

Ne muistuttavat, että yliopistojen henkilöstö tekee koko maan kilpailukyvyn kannalta ensiarvoisen tärkeää ja vastuullista työtä.

– Mutta jatkuvalla joustamisella ja tehtävien lisäämisellä on rajansa, jos työnantaja ei halua niistä palkita.

Sanelutyylillä muutos ei onnistu.

Työnantajan päätavoite koko neuvotteluprosessin ajan on ollut yliopistojen palkkausjärjestelmän uudistus. Henkilöstöä edustavat järjestöt vaativat, että yliopistojen järjestelmän uudistamista varten perustetaan työryhmä.

– Järjestelmän remontti tarvitsee pohjakseen vahvan tietopohjan ja vaikutusarvioinnit – sanelutyylillä muutos ei onnistu.

Yliopistosektorin neuvotteluissa ei ole kyseessä pelkkä palkkariita. Työnantajan esittämät merkittävät tekstiheikennykset eivät käy henkilöstöjärjestöille. Niiden mukaan työnantaja ei ole suostunut keskustelemaan yliopistojen palkansaajille tärkeistä tavoitteista, kuten tutkimustyön edellytysten parantamisesta sekä määräaikaisten työntekijöiden suhteellisen osuuden vähentämisestä.

Yliopistosektori on ollut sopimuksettomassa tilassa helmikuun alusta alkaen. Viime perjantaista lähtien sovitteluratkaisua on etsitty valtakunnansovittelijan toimiston kautta.

Jos neuvotteluratkaisua ei synny, järjestöillä on valmius tehdä päätöksiä painostustoimenpiteiden laajentamisesta edelleen.

yo-tampere