Kolumni

urpilainen

Urpilainen: Suomen globaalipolitiikasta tarvitaan pääministerin ilmoitus

Suomi on pohjoismainen avoin yhteiskunta, joka on kantanut globaalia vastuuta. Vaikka Suomen talouselämä ja yhteiskunta on hyötynyt kulttuurien välisistä yhteyksistä ja kansainvälisyydestä, on vakavia merkkejä siitä, että Suomi on kääntymässä sisäänpäin. Tämä päivä sopii hyvin keskustelun herättelyyn Suomen globaalipolitiikasta. Tänään (30.7.) vietetään nimittäin Unescon aloitteesta perustettua YK-päivää, jonka tarkoituksena on edistää kansojen välistä ystävyyttä ja rauhaa.

***

Tänä vuonna YK:n perustamisesta tulee kuluneeksi 70 vuotta ja Suomen YK-jäsenyydestä 60 vuotta. Vuosi on myös yksi merkittävimmistä vuosista YK:n historiassa. Pariisin ilmastokonferenssi (COP21) pyrkii solmimaan joulukuussa uuden ilmastosopimuksen YK:n jäsenmaiden kesken. Lisäksi vuosituhattavoitteiden jatkotavoitteet eli niin sanotut post2015-tavoitteet päätetään YK:n huippukokouksessa New Yorkissa 25.-27.9.2015. Sitä pohjusti YK:n kehitysrahoituksen huippukokous Addis Abebassa pari viikkoa sitten.

Addis Abeban kokouksen lopputulos oli löyhä. YK:n verotoimielimen kehittämisestä käytiin suurin vääntö. Aidosti yhteinen päätöksenteko monikansallisten yritysten verovälttelyn torjumisesta ei toteutunut.

Kataisen hallituksen laatiman veronkierron vastaisen toimintasuunnitelman kannalta yhtenä valopilkkuna voi kuitenkin pitää sitä, että veronkierron, veroparatiisien ja laittoman pääomapaon torjunnan merkitys tunnustetaan nyt globaalisti. Teollisuusmaat sitoutuivat lisäämään kehitysmaiden verojärjestelmien toimintakykyä.

Suomen profiili Addis Abebassa ei ollut yhtä vahva kuin Ruotsilla, joka osallistui pääministeri Stefan Löfvenin (sd.) johdolla. Kun hallituksen kehitysrahoitusleikkaukset ovat myös olleet huomion kohteena maailmalla, Suomen vahvan globaalipolitiikan jatkuvuus on vaakalaudalla. Vahva rauhanturvaperinteemme on jäämässä historiaan kriisinhallintaleikkausten vuoksi. Asiaa ei ole auttanut hallituksen nihkeys Välimeren pakolaisongelman taakanjaossa – eikä varsinkaan hallituspuolueiden edustajien puheet monikulttuurisuuden vastaisesta taistelusta.

***

Hallitus voisi korjata sisäänpäin käpertyvää profiiliaan YK:n huippukokouksessa syyskuussa. Sipilän hallituksen ohjelma on globaalipolitiikan osalta sinänsä lupaava. Ohjelman mukaan Suomi kantaa globaalia vastuuta ja vahvistaa turvallisuuttaan edistämallä kansainvälisessä yhteistyössä kestävää kehitystä, rauhan rakentamista sekä naisten ja tyttöjen asemaa. Hallitus toteaa korostavansa kaikessa yhteistyössä ihmisoikeuksia, demokratiaa ja hyvää hallintoa. Hallitus aikoo myös kiinnittää kansainvälisessä toiminnassaan erityistä huomiota ihmiskunnan suurten uhkien, kuten ilmastonmuutoksen, köyhyyden sekä ruoka-, vesi- ja energiapulan torjuntaan.

Nyt tarvitaan johtajuutta näiden globaalitavoitteiden edistämiseen. Valtion ja hallitusten päämiehiä kokoavan YK:n huippukokouksen alla eduskunnan täysistunnon olisi tärkeää kuulla pääministeriä näiden hallituksen tavoitteiden toimeenpanosta ja käydä keskustelu YK:n post2015-tavoitteista. Tähän sopisi hyvin se, että hallitus antaa heti syyskuussa eduskunnalle pääministerin ilmoituksen Suomen globaalipolitiikasta ja linjasta YK:n huippukokouksessa.

***

Pääministerin ilmoitus globaalipolitiikasta olisi paikallaan muös ajankohtaisen EU-keskustelun kannalta. EU:n korkea edustaja Federica Mogherini (sd) käynnistää lokakuussa EU:n globaalin ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategian valmistelun yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Kokonaisvaltaiset ulkosuhteet sekä turvallisuuden ja kestävän kehityksen varmistaminen EU:n naapurustossa olivat selkeitä painotuksia Mogherinin katsauksessa kesäkuun Eurooppa-neuvostolle. Olisi tärkeää kuulla, miten hallitus aikoo vaikuttaa strategian uudistamiseen ja mitkä ovat Suomen painopisteet.

Pääministeri voisi samalla kertoa eduskunnalle hallituksen kannasta Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevaan tuoreeseen arvioon. Raportti tilattiin nimittäin eduskunnan pyynnöstä, ja tohtori Ritva Reinikan arvio (7.7.2015) sisältää kymmenen selkeää suositusta. Eduskuntaa kiinnostaa esimerkiksi ajatus siitä, että hallituksen kehityspoliittisen ohjelman sijaan kehityspolitiikkaa linjattaisiin pitkäjänteisemmin eduskunnan tekemällä periaatepäätöksellä. Reinikka arvioi tämän parantavan suunnittelun aikajännettä ja tuloksia. Myös muut tuloksellisuutta edistävät esitykset kiinnostavat eduskunnassa. Uskon, että esimerkiksi Finnfundin riittävää pääomistusta tuetaan laajasti.

***

Globaali vastuu on osa pohjoismaista arvomaailmaamme – ja tukee myös kansallista menestystämme. Helsingin yliopiston professori Liisa Laakso, joka esitti kehitysyhteistyörahojen nostamista 0,7 prosentin bkt-tasolle, totesi, että tämä tukisi myös uuden hallituksen itsekkäiden tavoitteiden toteutumista. Tämä valtiotieteellisen tiedekunnan dekaanin blogi Kehitys-lehdessä (9.6.2015) kannattaa lukea, myös hallituksessa.

Eduskunta seuraa tiiviisti sekä EU:n globaalin ulkosuhdestrategian valmistelua että YK:n huippukokousvalmisteluja. Tapasimme EU:n korkean edustajan hänen Suomen-vierailullaan keväällä. Syyskuun alussa YK:n huippukokouksen alla eduskunnan delegaatio osallistuu New Yorkissa IPU:n puhemieskonferenssiin, joka järjestetään viiden vuoden välein. Kansallisille parlamenteille on suunniteltu rooli myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden seurannassa. Siksikin olisi luontevaa, että eduskunnan täysistunto käy saatekeskustelun Suomen osallistumiselle YK:n huippukokoukseen ja Suomen globaalipolitiikan toimeenpanolle.

Kolumni

Tarja Tenkula

Kirjoittaja on Pohjanmaan sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Seinäjoelta.

Unohdetaan sote – laitetaan tietosuoja ja tietojärjestelmät kuntoon

Valtakunnan tasolla on keskustan ja kokoomuksen kesken on saatu sote-sopu aikaan. Risikko ja Saarikko vakuuttivat uuden hyvän sote- mallin syntyneen. Alkuperäisenä tavoitteena oli erikoissairaanhoidon kasvavien kustannusten hillintä ja asiakaslähtöisyyden ja laadukkaasti hyvän palvelun tarjoaminen kaikille kansalaisille. Näistä tavoitteista ei ole enää keskusteltu vaan keskusta on puhunut maakuntauudistuksesta ja kokoomus yksityisten terveys-bisnes yritysten pääsemisestä markkinoille.

Arjen suurin ongelma koko sote-palveluissa on se, että eri organisaatioiden kesken ei voida luovuttaa tietoja. Potilastietosuojamme on erittäin suuri, millä on haluttu salata ja suojella ihmisten sairaus- ja terveystietoja. Asenne-maailma on muuttunut kymmenessä vuodessa suuresti. Nykyään ihmiset jakava omia tietojaan sosiaalisessa mediassa täysin estotta, eivätkä ymmärrä miten tietojen kulku laitoksesta toiseen ei onnistu. Siinä välissä on tietosuojalaki!

Koko Sote-uudistuksen olisi voinut tehdä tietosuoja-lakimuutoksena niin, että se mahdollistaa tietojen vaihdon organisaatiosta toiseen. Tällä hetkellä terveydenhuoltoalan ammattilaista ohjaa Terveydenhuoltolaki (2010) ja sosiaalialan ammattilaista ohjaa sosiaalihuoltolaki (2014). Molemmat ovat melko tuoreita lakeja, mutta niitä ei ole yhteen sovitettu. Meiltä puuttuu edelleen sote-laki joka mahdollistaisi yhteisrekisterin yhteisasiakkaista. Tämä tuottaa suuria ongelmia käytännön työnteossa, kun yhdellä asiakkaalla voi olla monta eri kontaktia eri organisaatioihin ja ne kirjataan eri tietojärjestelmiin eikä niitä ole luvitettu keskenään. Nykyiset tietojärjestelmät taipuisivat kyllä tietojen vaihtoon, mutta niitä ei saa nykyisen lain mukaan luovuttaa ilman asiakkaan lupaa. Lain mukaan lupa tulee varmistaa jokaisen hoitokontaktin yhteydessä, mikä asiakkaissa aiheuttaa enemmänkin ärtymystä kuin kuulluksi tulemista. Toisinaan luvan kysyminen saattaa olla haastavaa, jos potilas on huonokuntoinen eikä pysty lupaa antamaan.

Tutkitusti 10 prosenttia paljon palveluita käyttävistä asiakkaista kuluttaa yli 80 prosenttia sote-kustannuksista. Suomen hallituksen esittämällä sote-mallilla tätä asiaa ei korjata vaan kustannukset tulevat nousemaan. Asiantuntijat ovat aivan kauhuissaan entisestään pirstoutuvasta palvelutarjonnasta ja tiedon kulun turvaamisesta eri organisaatioiden välillä. Jos tietojen vaihto on nyt ongelma, millainen kaaos siitä syntyykään yksityisten yritysten hyvin erilaisten tietojärjestelmien yhteensovittamisessa. Yksityisten lääkäriasemien nykyiset tietojärjestelmät palvelevat vain vastaanotto-toimintaa, eivätkä ole yhteensopivia muiden toimijoiden tietojärjestelmien kanssa.

Toivon hartaasti, että eduskunnassa lakiesitystä arvioitaessa tunnustetaan nykyinen sote-lakiesitys poliittiseksi terveysmarkkinoiden avaukseksi yksityisille – käytännössä kansainvälisille terveys-jättiyrityksille. Esitys ei pureudu käytännön ongelmiin vaan lisää niitä.

Tarja Tenkula

Kirjoittaja on Pohjanmaan sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Seinäjoelta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Hallituksen toinen jättiuudistus uhattuna? – ”Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään”

Demokraatin tietojen mukaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä kasvupalvelulaki ei ole lausuntokierroksen jälkeen lainkaan edennyt. Asiaa läheltä seuraavien hallituslähteiden mukaan muun muassa työllisyyspalveluiden uudelleenjärjestelyyn liittyvä laki olisi käytännössä pöydällä, mutta ministeriryhmän sisältä vakuutetaan, että siitä keskustellaan edelleen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan vaikutelma pysähtymisestä on voinut syntyä soten valinnanvapausratkaisun odottamisesta.

– Kasvupalvelulaki on edelleen valmistelussa ja sitä viedään eteenpäin käsikädessä sote-ratkaisun kanssa, Lintilä sanoo.

Kasvupalvelujen järjestämisvastuu annetaan lakiluonnoksessa maakunnille, poikkeuksena pääkaupukiseutu, jonka kunnat saisivat jatkossakin jäädä palvelujen järjestäjäksi. Kokoomuksessa toivottaisiin erillisratkaisuja myös muille suuremmille kaupungeille, ja puolueen ajatellaan pyrkivän sen vuoksi hidastamaan lain etenemistä.

Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta.

Lain myötä muun muassa nykyisten ELY-keskusten toiminnot siirtyisivät maakuntiin. Suuret kaupungit ja Helsingin pormestarin koolle kutsuma kaupunkien C21-ryhmä katsovat, että yrittäjyyttä, työllisyyttä ja kasvua tukevat palvelut olisi sopivinta järjestää suoraan kuntatasolla.

Lintilän mukaan erillisratkaisuista aiheutuisi perustuslaillisia ongelmia.

– Pohjaratkaisu on, että erillisratkaisu koskee vain pääkaupunkiseutua.

Lakia valmistelevaan ministeriryhmään yhdessä Lintilän ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) kanssa kuuluva työministeri Jari Lindström (s.) ei ole kuullutkaan valmistelun pysähtymisestä.

– Tämä on minulle uusi tieto. Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään. Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta, Lindström sanoo.

Demokraatti ei perjantaina tavoittanut oikeusministeri Häkkästä kommenttia varten.

Kolumni

turkki-eu

Turkin toimet eivät miellytä – EU pohtii lähentymisrahojen leikkausta

EU-maat harkitsevat Turkin lähentymisrahojen leikkaamista tai kohdentamista uudelleen, koska jäsenyysneuvottelut eivät etene. EU-johtajat puivat torstain huippukokouksessa pitkään Turkin heikentynyttä sananvapaus- ja oikeusvaltiotilannetta.

EU-maat sopivat, että ne pyytävät komissiota selvittämään mahdollisuuksia rahojen leikkaamiseen.

Rahojen leikkaamisella viestitään, ettei EU hyväksy Turkin hallinnon toimia epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan EU-maiden yhteinen näkemys oli, että neuvotteluyhteys Turkkiin täytyy pitää auki, eikä jäsenyysneuvotteluita jäädytetä.

– Yhteinen tulkinta on, että neuvotteluita kannattaa jatkaa. Mutta kyllä teksti selvästi kovenee, Sipilä sanoi.

Myös Suomi on hänen mukaansa valmis harkitsemaan lähentymisrahojen leikkaamista tai kohdentamista uudelleen. Esillä on esimerkiksi ollut, että rahoja ohjattaisiin kansalaisjärjestöille.

Käytännössä jäsenyysneuvottelut ovat olleet katkolla jo pitkään, eikä uusia neuvotteluja ole avattu, koska Turkki on liukunut yhä kauemmas jäsenyyden ehdoista.

AFP:n mukaan yli 50 000 ihmistä on pidätetty vallankaappausyrityksen jälkeen.

STT–ANNIINA LUOTONEN

turkki-eu

Kolumni

kirkkosoini1

1,5 miljoonaa ihmistä elää kirkon ulkopuolella – 600 000 käyttänyt eroamiseen nettipalvelua

Kirkosta eroamista helpottavaa Eroakirkosta.fi -palvelua on sen ylläpitäjien mukaan käyttänyt jo 600 000 suomalaista eli noin 11 prosenttia maan väestöstä.

Evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon ulkopuolella elää nykyään 1,5 miljoonaa suomalaista eli 28 prosenttia väestöstä.

Palvelu on toiminut vuodesta 2003. Ylläpitäjien mukaan miehet innostuvat usein eroamaan yksittäisten medianäkyvyyttä luovien tapausten myötä, kun taas naiset eroavat tasaisesti ympäri vuoden.

Moni eronneista on juuri 18 vuotta täyttäneitä, jotka eivät enää täysi-ikäisinä halua kuulua siihen kirkkoon johon heidät lapsina liitettiin.

Miehet eroavat naisia useammin, mutta yli 45-vuotiaiden keskuudessa sukupuolten välille ei enää synny eroa.

kirkkosoini1

Kolumni

laiva

Keskukset estivät ainakin 10 onnettomuutta viime vuonna – ”Uudistus ei saa heikentää turvallisuutta merellä”

Liikenne- ja viestintäministeriö puuhaa suuria uudistuksia. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) korostaa, että vähemmän julkisuutta saaneet aikeet eivät saa jäädä niiden varjoon. Yksi niistä on hänen mukaansa meriliikenteen alusliikennepalveluiden yhtiöittäminen, johon Salonen suhtautuu suurella varauksella.

Hän on huolissaan siitä, että yhtiöittäminen heikentäisi Suomen meriliikenteenohjauksen toimivaa yhteistyötä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Poliisin, Tullin ja Trafin kanssa. Tämän huolen jakaa myös Meriliikenneohjaajat ry.

– Yhtiöittämisen myötä meriliikenneohjaus menettää statuksensa viranomaisena. Uhan alla on esimerkiksi oikeus käyttää puolustusvoimien tutkaverkkoa. Nyt tarvitaan vastauksia siihen, kuinka viranomaisten jouheva yhteistyö voidaan turvata tulevaisuudessakin, Salonen vaatii.

Hänen mukaansa Suomen aluevesien valvonnan ja turvallisuuden takaaminen on äärimmäisen tärkeää poikkeustilanteissa.

– VTS-keskukset estivät viime vuonna ainakin 10 onnettomuutta ja samalla mahdollisia ympäristökatastrofeja, Salonen muistuttaa.

Suomessa toimii tällä hetkellä kolme VTS-keskusta. Alusliikenne saa niiltä vuorokauden ympäri informaatio-, liikenteenjärjestely- ja navigaatioapupalveluita. Yhtiöittämisen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

– Uudistusta valmistellaan nopeassa aikataulussa. Se pitää nostaa laajaan keskusteluun ja arvioida yhtiöittämisen vaikutuksia – mitä lisäarvoa se toisi liikenteenohjaukselle, Kristiina Salonen korostaa.

laiva