USA:n puolustusministeri: Pakotteet ovat voimassa siihen asti, kunnes Venäjä noudattaa Minskin rauhansopimusta

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Ukrainan presidentti Petro Poroshenko (vasemmalla) ja Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis kättelivät.

Yhdysvallat pitää voimassa Venäjän vastaiset pakotteet siihen asti, kunnes Venäjä alkaa noudattaa Minskin rauhansopimusta, sanoo Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis. Pakotteista ei hänen mukaansa luovuta myöskään ennen kuin Venäjä palauttaa Ukrainalle Krimin niemimaan ja lopettaa Itä-Ukrainan kapinallisten tukemisen.

Minskin sopimus on tulitaukosopimus, joka määrittää ehdot Itä-Ukrainan sodan lievittämiseksi.

Mattisin mukaan Venäjän vastaiset pakotteet pysyvät voimassa, ”kunnes Venäjä peruuttaa toimet, joista pakotteet johtuvat”.

Mattis kommentoi Venäjän vastaisia pakotteita ja Ukrainan tilannetta tavattuaan Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon.

Puolustusministeri myös lupasi, että Yhdysvallat varustaa Ukrainan armeijaa. Mattisin mukaan Yhdysvallat on hiljan sopinut toimittavansa Ukrainaan noin 148 miljoonan euron arvosta tarvikkeita, jotka vahvistavat Ukrainan puolustusta. Tappavat aseet kuitenkin rajataan avun ulkopuolelle, toistaiseksi.

– Puolustustarkoitukseen käytettävät tappavat aseet eivät provosoi, ellei niillä hyökätä. Ukraina ei varmuudella ole hyökkääjä, Mattis sanoi.

Mattis sanoi, että Yhdysvallat jatkuvasti tarkastelee sitä, voidaanko aseiden toimitus Ukrainaan aloittaa.

Ukraina on jo vuosia vaatinut aseellista tukea, muun muassa panssarintorjuntaohjuksia. Lakialoite aseiden toimittamisesta hyväksyttiin Yhdysvaltain senaatissa jo vuonna 2015, mutta silloinen presidentti Barack Obaman hallinto vastusti asetoimituksia.

”Olen kiitollinen amerikkalaisille kumppaneillemme.”

Mattisin vierailu osui tänään vietettävään Ukrainaan itsenäisyyspäivään. Yhdysvaltain läsnäolo maan pääkaupungissa Kiovassa näkyi muun muassa sotilasparaatissa, jossa parikymmentä yhdysvaltalaissotilasta marssi ukrainalaissotilaiden rinnalla paraatissa.

– Olen kiitollinen amerikkalaisille kumppaneillemme ennen kaikkea tehokkaasta puolustusavusta Venäjän hyökkäyksen ensihetkistä alkaen, presidentti Poroshenko kiitteli.

Poroshenko ilmaisi myös tyytyväisyytensä mahdollisiin asetoimituksiin sanomalla, että Yhdysvallat ja Ukraina ”ovat päättäneet laajentaa yhteistyötään”.

Ukrainan joukot taistelevat venäläismielisiä kapinallisia vastaan maan itäosissa Luhanskin ja Donetskin alueilla. Alueiden osat ovat julistautuneet itsenäisiksi sen jälkeen, kun Venäjä miehitti Krimin vuonna 2014.

Vuosia kestäneessä konfliktissa on saanut surmansa yli 10 000 ihmistä. Aselevot alueella ovat hillinneet väkivaltaisuuksia, mutta verenvuodatusta ei ole kuitenkaan saatu tyystin loppumaan.

Viimeisin aselepo astuu voimaan huomenna.

”Vaikka ongelmat johtaisivat nälänhätään, politiikka ei muutu” – Kiina vähentää merkittävästi öljyn vientiä Pohjois-Koreaan

Kuva: Lehtikuva-AFP

Pohjois-Korean merkittävin kauppakumppani Kiina ilmoittaa rajoittavansa merkittävästi öljytuotteiden vientiä eristäytyneeseen maahan.

Rajoitukset liittyvät YK:n turvallisuusneuvoston viime viikolla hyväksymiin Pohjois-Korean vastaisiin pakotteisiin. Kiinan mukaantulo on tärkeää, koska maan arvioidaan vievän Pohjois-Koreaan jopa 4,5 miljoonaa barrelia jalostettuja öljytuotteita vuosittain.

Kiinan ilmoituksen mukaan tuotteiden vientiä ryhdytään rajoittamaan ensi kuun alusta lähtien.

YK:n pakotteet ovat jo nostaneet bensiinin hintaa Pohjois-Koreassa. Uutistoimisto AFP:n toimittajien mukaan bensiinin hinta on noussut kahdessa kuukaudessa viidenneksellä ja vuoden alusta yli kaksinkertaistunut. Samaan aikaan autojen määrä kaduilla on selvästi vähentynyt.

Litra bensiiniä maksaa pääkaupungissa Pjongjangissa nykyään noin 2,20 euroa. Rajan takana Etelä-Koreassa bensiinilitran saa puolet halvemmalla.

Vaikka talousongelmat johtaisivat nälänhätään, Pohjois-Korean politiikka ei muutu.

Asiantuntijat sanovat, että vaikka pakotteet aiheuttaisivatkin ongelmia autoliikenteelle ja kuljetuksille, ne tuskin saavat Pohjois-Koreaa luopumaan uhittelustaan.

– Vaikka talousongelmat johtaisivat nälänhätään, Pohjois-Korean politiikka ei muutu, sanoo Korea Risk Group -tutkimuslaitoksen Andrei Lankov.

Eteläkorealaisen Yonsein yliopiston apulaisprofessorin John Deluryn mukaan Pohjois-Korean hallinnolle tärkeintä on taata asevoimien toimintakyky. Hänen mukaansa asevoimien varmuusvarastot pannaan oletettavasti etusijalle.

– Pohjois-Korean asevoimat on rakennettu tällaista varten, ja tässä ne ovat hyviä, Delury sanoo.

Pakotteet kieltävät myös tekstiilituonnin ja -viennin.

Uusien YK-pakotteiden mukaan raakaöljyn vienti Pohjois-Koreaan ei saa ylittää nykytasoa ja jalostettujen öljytuotteiden vienti rajoitetaan kahteen miljoonaan barreliin vuodessa.

Pakotteet kieltävät myös tekstiilituonnin ja -viennin Pohjois-Koreaan. Vientialan vuosittaiseksi arvoksi Pohjois-Korealle on arvioitu liki 630 miljoonaa euroa, ja Kiina on tässäkin ratkaisevassa roolissa.

Kiina on tuottanut suuria määriä vaatteita Pohjois-Koreassa. Se on toimittanut Pohjois-Korealle materiaalit, ja vaatteet on ommeltu halpatyövoimalla pohjoiskorealaisissa tehtaissa. Sen jälkeen suurin osa vaatteista on viety takaisin Kiinaan. Nyt Kiina on ilmoittanut kieltäneensä kaiken tekstiiliviennin Pohjois-Koreaan.

YK:n turvallisuusneuvosto asetti pakotteita Pohjois-Koreaa vastaan jo kahdeksannen kerran. Uusimpien pakotteiden syynä oli maan tässä kuussa tekemä ydinkoe.

Irakin kurdien itsenäisyysäänestys vaarassa? – Tiedotustilaisuus lykkääntyi

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Masud Barzani piti puhetta Kurdistanin autonomisen alueen pääkaupungissa Arbilissa.

Irakin kurdien johtaja lykkäsi lauantaina tiedotustilaisuutta kiistellystä itsenäisyysäänestyksestä. Uuden tiedon mukaan Masud Barzani aikoo ilmoittaa sunnuntaina, järjestetäänkö maanantaiksi kaavailtu äänestys.

Irakin kurdeilla on nykyisin kolme maakuntaa käsittävä itsehallintoalue maan pohjoisosassa. Ulkovallat vastustavat itsenäisyysäänestystä laajalti. YK:n turvallisuusneuvosto on varoittanut, että se voisi aiheuttaa epävakautta kurdialueilla.

Yhdysvallat pelkää kurdien itsenäisyysäänestyksen horjuttavan alueen tasapainoa sekä haittaavan äärijärjestö Isisin vastaista taistelua, jossa kurdit ovat olleet merkittävässä osassa.

Naapurimaat Turkki, Iran ja Syyria pelkäävät äänestyksestä ennakkotapausta, koska myös niissä asuu mittavia kurdivähemmistöjä.

Trump lupaili kuuta taivaalta – useimmat esitykset polkevat paikallaan

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Vuoden 2016 presidentinvaalikampanjansa aikana Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tuli luvanneeksi yhtä ja toista. STT tarkasteli Trumpin keskeisimpiä ja kiistanalaisimpia lupauksia sekä niiden toteutumista.

Trumpin masinoima maahantulokielto on kohdannut monia oikeudellisia ongelmia.

Vaalikampanjansa aikana Trump ilmoitti haluavansa kieltää väliaikaisesti suurinta osaa muslimeista pääsemästä Yhdysvaltoihin, kunnes viranomaiset saavat selville ”mitä on meneillään”. Trump lupasi lisäksi estää Syyrian pakolaisten maahantulon ja heittää maasta pois Yhdysvalloissa nyt olevat Syyrian pakolaiset.

Trumpin masinoima maahantulokielto on kohdannut monia oikeudellisia ongelmia ja asiaa on käsitelty eri oikeusasteissa. Tällä hetkellä kielto on voimassa siten, että ihmiset Libyasta, Somaliasta, Sudanista, Jemenistä ja Syyriasta eivät voi matkustaa Yhdysvaltoihin, ellei heillä ole todellista vahvaa yhteyttä henkilöön tai organisaatioon Yhdysvalloissa.

Kielto astui voimaan kesällä. Pakolaisilla kielto kestää 120 päivää ja muilla 90 päivää.

Yhdysvaltain korkein oikeus käsittelee matkustuskieltoa kokonaisuudessaan seuraavan kerran 10. lokakuuta.

Unelmoijien suojeluohjelman kohtalo on edelleen avoinna.

Trump päätti lisäksi lopettaa edeltäjänsä Barack Obaman luoman DACA-suojeluohjelman, joka on sallinut noin 800 000 lapsina laittomasti maahantuodun opiskella ja työskennellä Yhdysvalloissa.

Trumpin päätös Unelmoijat-nimelläkin tunnetun ohjelman lakkauttamisesta on aiheuttanut suurta vastustusta ja joukko osavaltioita aikoo viedä asian oikeuteen.

Suojeluohjelman kohtalo on edelleen avoinna. Viime viikolla mediassa ehdittiin jo kertoa, että Trump sekä demokraattijohtajat olisivat päässeet sopuun ohjelman piirissä olevien suojelemisesta. Trump kuitenkin ilmoitti pian sen jälkeen, ettei väite pidä paikkaansa.

Trumpin mukaan sopu vaatisi rajaturvallisuuden valtavaa parantamista ja asiasta olisi äänestettävä. Hänen mukaansa sopu on kuitenkin melko lähellä.

Meksikon muuri.

Trump lupasi rakentaa Meksikon rajalle muurin ja panna Meksikon maksamaan sen. Tammikuussa Trump allekirjoitti toimenpidealoitteen, jolla liittovaltion rahaa ohjattaisiin muurin rakentamiseen.

Sen jälkeen mitään konkreettista ei ole juuri tapahtunut, sillä kongressi ei ole vielä ratkaissut ensi vuoden budjettia, johon Trump haluaa muurin mahduttaa.

Trump on kuitenkin vakuuttanut useaan otteeseen, että muuri rakennetaan.

Trump lupasi korvata Obamacaren paremmalla.

Trumpin yksi keskeisimmistä kampanjalupauksista oli päästä eroon Obaman presidenttikaudella luodusta Obamacare-terveydenhuoltouudistuksesta. Trump lupasi korvata järjestelmän paremmalla.

Trumpin pyrkimys kumota ja korvata Obamacare on ajautunut kuitenkin toistuviin ongelmiin, vaikka Trumpin republikaanipuolueella on enemmistö sekä kongressin edustajainhuoneessa että senaatissa. Senaatin äänestykseen tuodut, terveydenhuoltoa koskevat lakiesitykset eivät ole menneet läpi. Asiasta on äänestetty useita kertoja, viimeksi heinäkuun lopussa.

Heinäkuun lopussa äänestettiin esityksestä, joka olisi kumonnut vain osia nykyisestä järjestelmästä. Siitä huolimatta se hylättiin.

Pariisin ilmastosopimus.

Trump lupasi kampanjassaan taata, että Yhdysvallat irtautuu Pariisin ilmastosopimuksesta. Kesäkuun alussa näytti vielä siltä, että Trump lunastaa lupauksensa. Trump sanoi tuolloin, että Yhdysvallat aikoo neuvotella uudestaan sopimuksen, joka olisi reilumpi Yhdysvalloille.

Tällä viikolla Yhdysvaltojen irtautuminen ei ole enää näyttänyt niin selkeältä. Esimerkiksi ulkoministeri Rex Tillerson sanoi vajaa viikko sitten Trumpin olevan avoin Pariisin ilmastosopimukseen jäämiselle, jos sopimuksen ehtoja muutetaan Yhdysvalloille reilummiksi.

Vapaakauppasopimukset.

Trump kuvaili kampanjassaan Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus Naftaa katastrofiksi ja sanoi, että 12 Tyynenmeren alueen valtion muodostama TPP-vapaakauppasopimus tulee olemaan pahempi. Hän sanoi Yhdysvaltojen irtautuvan Naftasta ja pysäyttävänsä TPP:n etenemisen. Tammikuussa Trump ilmoitti Yhdysvaltojen irtautuvan TPP:stä.

Obaman kaudella alkunsa saanutta sopimusta ei ollut koskaan ehditty ratifioimaan kongressissa, joten sopimuksesta irtautumisella ei ollut välittömiä vaikutuksia. Elokuussa puolestaan alkoi ensimmäinen neuvottelukierros Naftan uudistamiseksi.

STT–Viivi Salminen

”Oikeita natseja” – Saksassa perinteiset valtapuolueet kehottavat äänestäjiä karttamaan AfD:tä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
AfD:n vaalimainoksessa lukee "Saksa, rohkeutta"

Saksan liittopäivävaalien kiinnostavimmaksi kysymykseksi on nousemassa, kuinka suuren kannatuksen maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue saa.

Kyselyjen mukaan äärioikeisto saattaa jopa napata paikan liittopäivien kolmanneksi suurimpana puolueena.

Perinteiset valtapuolueet ovat kehottaneet äänestäjiä karttamaan AfD:tä. Aiemmin tällä viikolla sosiaalidemokraattien ulkoministeri Sigmar Gabriel vertasi puoluetta natseihin.

– AfD:tä johtavat ihmiset, jotka lietsovat vihaa ja levittävät natsipropagandaa. Ensi kertaa sitten toisen maailmansodan loppumisen Saksan parlamentissa tulee istumaan oikeita natseja, Gabriel sanoi.

Liittokansleri Angela Merkel keskittyy tänään kampanjoimaan vaalipiirinsä Mecklenburg-Etu-Pommerin niillä alueilla, joilla AfD voitti CDU:n osavaltiovaaleissa viime vuonna.

Eilen Merkel puhui Münchenissä, missä hän kehotti ihmisiä antamaan äänensä puolueille, jotka ”noudattavat perustuslakiamme 100-prosenttisesti”.

Sosiaalidemokraattien johtaja Martin Schultz puolestaan kampanjoi tänään Aachenissa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa.

Poliitikot kampanjoivat tänään viimeistä päivää

Saksassa poliitikot kampanjoivat tänään viimeistä päivää ennen huomisia liittopäivävaaleja.

Kyselyjen perusteella Merkelin kristillisdemokraatit säilyttää asemansa suurimpana puolueena noin 36 prosentin kannatuksella. Toisella sijalla ovat sosiaalidemokraatit, reilusti yli 10 prosenttiyksikköä kristillisdemokraatteja jäljessä.

 

Saksan vaalikampanjoissa loppurutistus – Sorsa-säätiön Majander: ”Schulz-hypestä ei näy enää jälkeäkään”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Saksassa poliitikot kampanjoivat tänään viimeistä päivää ennen huomisia liittopäivävaaleja.

Kyselyjen perusteella liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatit säilyttää asemansa suurimpana puolueena noin 36 prosentin kannatuksella. Toisella sijalla ovat sosiaalidemokraatit, reilusti yli 10 prosenttiyksikköä kristillisdemokraatteja jäljessä.

Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, poliittisen historian dosentti Mikko Majander kirjoittaa Sorsa-säätiön blogissa, että sunnuntaina käytävien liittopäivävaalien alla ei Schulz-hypestä näy enää jälkeäkään.

– Mielipidemittaukset ovat saaneet sosiaalidemokraatit pelkäämään, että kannatus voi painua kaikkien aikojen pohjalukemiin. Hyvä jos alkaa yhä kakkosella, Majander arvioi.

Äärioikeisto saattaa jopa napata paikan liittopäivien kolmanneksi suurimpana puolueena.

Majander kuitenkin huomauttaa, että toki tuloksen ennustamiseen liittyy arvaamattomia tekijöitä.

– Lähtevätkö äänestäjät ylipäätään liikkeelle, kun Merkelin voittoa pidetään ennalta kuulutettuna? Kuinka uusi AfD onnistuu ihmisten tyytymättömyyden mobilisoinnissa vaaliuurnien äärelle?

Vaalien kiinnostavin kysymys onkin, kuinka suuren kannatuksen maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue saa.

Kyselyjen mukaan äärioikeisto saattaa jopa napata paikan liittopäivien kolmanneksi suurimpana puolueena.