Huhtikuun alkupuolella YK:n yleiskokouksen äänestyksessä kaikki Persianlahden arabimaat sekä Egypti ja Jordania pidättäytyivät äänestämästä Venäjän erottamiseksi ihmisoikeusneuvostosta. Myös Yhdysvaltojen liittolaiset Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit jättivät ottamatta kantaa asiaan.

Äänestys järjestettiin erityisesti Yhdysvaltain aloitteesta sen jälkeen, kun Venäjän sotarikokset siviilejä vastaan paljastuivat Ukrainan Butshassa.

Nato-maa Turkki ja Israel äänestivät Venäjän erottamisen puolesta, kun taas Venäjän liittolaiset Syyria ja Iran äänestivät aloitetta vastaan.

Tampereen yliopiston apulaisprofessorin Rinna Kullaan mukaan Lähi-idän maat toimivat omasta näkökulmastaan loogisesti. Venäjä on tähän asti ollut ainut vaikuttava valtio Lähi-idässä, jonka kanssa kaikki Lähi-idän tekijät ovat keskustelleet. Maiden poliittiset kannanotot eivät useimmiten ole kieltäneet Venäjän syyllisyyttä Ukrainan sotaan.

-  Vaikka maat eivät ole jättäneet huomiotta Venäjän tekoja, ne eivät ole täysin halunneet sulkea pois keskustelua, kauppaa tai yhteistyötä Venäjän kanssa, Kullaa sanoo.

Arabiemiraateilla oli maaliskuussa YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtajamaana vastuu kokousten agendan esittelystä. Kullaa myös nostaa esiin sen, että Lähi-idän maat ovat aiemmin tuominneet Venäjän YK:n yleiskokouksen ensimmäisessä äänestyksessä yli kuukausi sitten.

-  Arabiemiraattien toiminta on ollut tasapainoilua. Ne eivät ole vastustaneet Yhdysvaltojen ja Britannian aloitteita Venäjän tuomitsemiseksi.

Lähi-idän maiden reaktioihin vaikuttavat Kullaan mukaan merkittävästi maantiede, geopolitiikka ja niiden muuttuva suhde vallankäyttöön.

Saudi-Arabia, Qatar ja Arabiemiraatit pohtivat, missä määrin ne voivat omaksua Euroopan demokraattisista maista tuttuja pehmeän vallan periaatteita aseiden ja muun rankaisevan politiikan sijaan. Toisaalta Turkissa ja Iranissa valmistettuja aseita päätyy Irakin kautta Afrikkaan. Sieltä niitä todennäköisesti kulkeutuu myös Ukrainaan.

Kullaan mukaan Lähi-idän maat määrittävät konflikteja vesialueiden kautta, ja niiden näkökulmasta maailman konfliktien keskiö on Punaisellamerellä ja Persianlahdella.

-  Kun Saudi-Arabia, Arabiemiraatit, Qatar ja Kuwait katsovat Ukrainan sotaa, ne näkevät Punaisenmeren ja Afrikan veriset sodat sen toisella puolella. Ne tietävät, että Afrikassa käytetään Lähi-idässä valmistettuja aseita ja että Etelä-Sudanin konflikti on ehkä tällä hetkellä verisin maailmassa.

Maat keskustelevat globaaleista tapahtumista sekä keskenään että Yhdysvaltojen, Venäjän ja toisinaan EU:n, Turkin ja Israelin kanssa.

-  Maat eivät enää ainoastaan mieti, millä aseilla voitetaan konflikti, vaan mikä on oikea tapa harjoittaa islamia kouluissa ja mikä on sen rooli yhteiskunnassa. Pehmeään valtaan kuuluu se, että politiikkaa muutetaan myös puhumalla, Kullaa kertoo.

Israel voisi toimia tärkeässä roolissa Ukrainan konfliktin ratkaisussa, sillä se tuntee Venäjän toimijana Syyrian sodasta hyvin. Täistä voi olla neuvotteluissa hyötyä myös Ukrainalle. Israelin tuntemus Lähi-idässä valmistetuista aseista voi Kullaan mukaan osoittautua merkitykselliseksi.

-  Israel on myös Venäjälle sellainen keskustelukumppani, jota se ei pysty kamalasti vedättämään.

Vaikka Iran on Venäjän strateginen liittolainen, sen reaktio Ukrainan sotaan on ollut Libanonin Beirutissa sijaitsevan Issam Fares -instituutin johtajan Joseph Bahoutin mukaan melko varovainen. Iran ei ole jakanut Syyrian Venäjää tukevia äänekkäitä näkemyksiä.

-  Iranin reaktio ei ole eronnut paljoa sitä vastustavien Persianlahden arabimaiden reaktioista. Iranin näkökulmasta Venäjän invaasio Ukrainassa ei ole fiksu veto, eikä se ole siitä erityisen innoissaan, Bahout sanoo.

Hänen mukaansa Iran saattaa olla näreissään siitä, että Venäjän toiminta on viivästyttänyt sen ja Yhdysvaltojen välisen uuden ydinsopimuksen solmimista.

-  Sopimusta oltiin juuri allekirjoittamassa Wienissä, kun Venäjä aloitti sodan.

Huhut siitä, että Libanonissa toimiva Iranin tukema aseellinen shiiajärjestö Hizbollah olisi lähettämässä taistelijoita Venäjän tueksi Ukrainaan ovat Bahoutin mukaan pötypuhetta.

-  Sen taistelijat eivät ole innokkaita kuolemaan Mariupolissa, hän sanoo.

Syyrian presidentti Bashar al-Assad on ylistänyt Venäjän hyökkäystä Ukrainaan “historiaa korjaavaksi liikkeeksi”. Venäjän vuonna 2015 aloittama sotilaallinen väliintulo Syyriassa pelasti Assadin hallinnon kaatumiselta.