”Uskallan väittää, että jos meillä ei olisi saatavuusharkintaa, ei olisi yhtään suomalaista lentoemäntää”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Entinen työministeri, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) perustelee, miksei saatavuusharkinnasta pidä luopua.

Eduskunnassa on tänään lähetekeskustelussa yli 100 kansanedustajan allekirjoittama lakialoite, jollaa halutaan lakkauttaa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkinta.

Valtaosa demareista ei ole lakialoitetta allekirjoittanut. Entinen työministeri, kansanedustaja Tarja Filatov ottaakin esimerkin lentoliikenteestä.

– Uskallan väittää, että jos meillä ei olisi saatavuusharkintaa, meillä ei olisi yhtään suomalaista lentoemäntää sen jälkeen, hän toteaa.

– Hyvin äkkiä erilaisilla kriteereillä pystyttäisiin perustelemaan, että on liian isot kustannukset ja yt:t tuotannollistaloudellisista syistä ja hups, hetken päästä (otettaisiin) uutta työvoimaa, Filatov jatkaa.

SDP:n kotouttamisohjelmassa todetaan, että työperäisessä maahanmuutossa noudatetaan työvoiman saatavuusharkintaa, mutta sitä voidaan kehittää.

Tarkastelunvara työtä löytäneen kotoutuneen turvapaikanhakijan kohdalla.

Filatov ei siis saatavuusharkintaa poistaisi.

– Ymmärrän osan tausta-ajattelusta, mitä siellä on, hän kuitenkin sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi tilanteen, jossa turvapaikanhakija on löytänyt vakituista työtä ja on kotoutunut Suomeen sekä osaa kieltä.

– Mutta pitkäkestoisen yrityksen jälkeen turvapaikkaa ei myönnetä, jolloin itse asiassa seuraa karkoitus. Tällaisissa tilanteissa ne tuntuvat kohtuuttomilta. Siinähän on taustalla se, että poliisi ei yleensä laita sitä karkoitusta täytäntöön, ennen kuin on selvinnyt, saako työperäisen luvan. Sitä on yritetty pehmentää tätä kautta.

Tämänkaltaisissa tapauksissa Filatov olisi valmis pohtimaan prosessin höllentämistä.

Ylipäänsä hänen mielestään työlupapäätöksien antamista voitaisiin nopeuttaa.

Filatov sen sijaan hämmästelee sitä, että tarveharkinnan poistoa puoluestetaan usein sellaisille toimialoille, joissa Suomessa ei ole pitkään aikaan ollutkaan saatavuusharkintaa.

– Esimerkiksi Uudellamaalla, jos ajatellaan palvelualaa, siivousalaa, rakennusalaa, it-alaa ja montaa muuta, ei siellä ole mitään saatavuusharkintaa. Ne on vapautettu jo kollektiivisesti.

”Ei ole mitään perustetta luopua kokonaan tarveharkinnasta.”

Rakennusala on ollut erityisen huolissaan, mikäli saatavuusharkinta poistettaisiin. Filatov ymmärtää tämän hyvin.

– Se on pirstaleista työtä. Siellä tehdään usein lyhyissä toimeksiantosuhteissa ja eri työpaikoilla, jolloin valvonta on vaikeata. Siellä meillä on jo nyt ollut isoja ongelmia ihan eurooppalaisenkin työvoiman kanssa. Tullaan alihankinnan kautta ja lähetettyinä työntekijöinä, Filatov muistuttaa.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työehtoja on vaikea valvoa jo nyt.

– Jos ihminen perää oikeuksiansa niin miehet vaihtuvat hyvin äkkiä alihankintaketjussa ja sitä kautta kierretään tai sitten lähettäjä kerää osan palkasta pois jollakin muulla menettelyllä, asumiskustannuksilla tai muilla, Filatov antaa esimerkkejä.

– Meillä on niin paljon kasvaneet väärinkäytökset ulkomaisen työvoiman kohdalla, että minusta ei ole mitään perustetta sille, että me kokonaan luovumme saatavuusharkinnasta, hän painottaa.

Entinen työministeri muistuttaa, että saatavuusharkinta on myös yksi väline, jolla voidaan tarkastella myös sitä, maksaako työnantaja palkan ja miten se hoitaa veronsa.

– Kyse ei ole siitä, että syynättäisiin vain työvoiman tarvetta vaan myös sitä, että yritys toimii suomalaisten pelisääntöjen mukaan.

– Osalla on hyviä inhimillisiä ajatuksia tässä taustalla, jotka minä jaan. Mutta osalla on ajatus, että saadaan niin paljon työvoimaa, että saadaan yksinkertaisesti hintajoustoa palkkoihin ja pidettyä palkankorotuspaineet alhaisina. Minun mielestäni siinä ei ole mitään järkeä, koska se johtaa vaan siihen, että me maksamme verovaroista sitten ihmisille enemmän asumistukea tai jotakin muuta etuutta, Filatov summaa.

Nyt puhuu näköalapaikalle valittu SDP:n Krista Kiuru: ”Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) pitää sote-lakien käsittelyaikataulua erittäin kireänä.

– Aikataulusta on sanottavissa vain, että aikataulu on erittäin kireä ja monelta osin myös kriittinen, Kiuru sanoo STT:lle.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa näillä näkymin ensi kuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskeva lakiesitys. Edellinen esitys kaatui perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

Kiireellisyyttä lainsäädäntötyöhön tuo, että sote-uudistuksessa syntyviin uusiin maakuntiin on määrä valita päättäjät jo lokakuun maakuntavaaleissa.

Yksi mahdollinen jarruttava tekijä jo ennen eduskuntakäsittelyä on lainsäädännön arviointineuvoston perjantainen palaute valinnanvapauslainsäädännöstä. Neuvosto esimerkiksi katsoi, että lakiesityksestä ei löydy vastausta muun muassa siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi STT:lle perjantaina, että neuvoston huomiot voidaan ottaa huomioon ja eivätkä aikataulut pauku.

Kiuru katsoo, että hallituksen tulee toden teolla ottaa palaute vastaan ja toimia.

– On tärkeää, että eduskunta ei joudu tilanteeseen, jossa eduskunnan tehtäväksi ja vastuulle jää tämän lakiesityksen puutteiden korjaaminen. Se kuuluu hallitukselle.

Avataanko koko paketti vielä?

Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nousseen Tuula Haataisen (sd.) tilalle valiokunnan johtoon noussut Kiuru katsoo, että valiokuntien pitää käsitellä asia huolellisesti ja perusteellisesti. Kaksi keskeistä sote-paketin osaa eli maakuntalaki ja sote-laki odottavat eduskunnassa valinnanvapauslain hyväksyntää.

– Uusi valinnanvapauslainsäädäntö pitää sovittaa kokonaisuuden muiden osien kanssa yhteen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että koko kokonaisuus pitäisi käydä huolellisesti läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaakin tärkeämpi on perustuslakivaliokunnan kanta. Sitä luotaa vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Kiuru uskoo, että perustuslakivaliokunta käsittelee vielä kaikkien kolmen lain kokonaisuuden erikseen.

– Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa, Kiuru sanoo.

STT–OLLI VESALA

Li Andersson murskaa Timo Soinin: ”Kuinka pihalla voi olla?”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin kirjoituksessaan verkkosivuillaan.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

Soini kyseli kirjoituksessaan, mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on, sillä jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Andersson arvostelee Soinin töräytystä siekailematta omalla Twitter-tilillään. Hän sanoo kritisoineensa kokoomuksen kaatunutta perhevapaamallia paljon, koska uudistuksesta ei tule mitään ilman rahaa.

”Nyt Timo Soini kirjoittaa perhevapaista: ”mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta? Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus”. Kuinka pihalla voi olla?”

Timo Soini sanoo sen nyt lähes siekailematta: Mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta?

Kuva: Lehtikuva

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

”Sama yhteiskunnallinen ajatustapa yhdistää punavihervasemmistoa ja liberaalia kokoomuslaisia. Homoliitot piti saada, translaki pitäisi saada, kirkon pitäisi vihkiä homopareja, vaikka kirkossa ei käydä tai siihen ei edes kuuluta, naispappeuden vastustajat pitää erottaa pappisvirasta, prostituutio ja eutanasia pitää laillistaa sekä lestadiolaisia pilkata ikivanhoilla pesukonevitseillä.”

 

Mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta, Soini kysyy tuoreessa verkkokirjoituksessaan.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on , sillä Jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Soini ennustaa, että perhevapaista tulee eduskuntavaalien suuri kysymys.

”Jos minä vielä vaaleihin lähden, kampanjoin rajusti kotiäitivihaa vastaan ja kotihoidontuen puolesta tavalla jonka jokainen ymmärtää. Ja tulen valituksi.”

Keskustelua aiheesta

HS: Rasistista törkyä levittäneen vihamedian perustaja avautuu: ”Olihan tämä melkoista sotaa”

Kuva: Lehtikuva

Ilja Janitskin perustama MV-julkaisu tunnetaan verkossa levittämästään vihapuheesta. Helsingin Sanomien haastattelema Janitskin on nyt kotiarestissa Andorrassa ja sanoo jättäneensä MV:n.

”Olen saanut tarpeekseni isänmaallisten skenestä, siitä pelleilystä. Asioita ei osata hoitaa, on hirveitä ristiriitoja, mä joudun kuuntelemaan 24/7 hirveitä löpinöitä. Kaikki valittaa sitä ja tätä toisistaan. En halua enää kuulua tähän rinkiin”, Janitskin sanoo.

Kesäkuussa 2017 Helsingin käräjäoikeus vangitsi Janitskinin toistamiseen poissa olevana. Elokuussa 2017 Janitskin pidätettiin Andorrassa, mutta joulukuussa andorralainen alioikeus päätti, ettei Janitskinia luovuteta Suomeen. HS:n mukaan Janitskinia epäillään raskaista rikoksista, joihin kuuluu esimerkiksi törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan, törkeä kunnianloukkaus, salassa­pitorikos, rahankeräysrikos ja tekijänoikeusrikoksia.

Janitskin antaa ymmärtää HS:lle, että hänen kampanjansa perinteistä mediaa vastaan on loppumassa.

”Olihan tämä melkoista sotaa.”

MV:n niin sanottua perintöä jatkaa Juha Korhonen. Hän lupailee uudesta versiosta vähemmän törkeää.

”Mikä on sitten kesy? Sekö jos jätetään ne neekeri-sanat pois, jotka eivät hyödytä ketään. Ne tärkeät asiat saadaan sanottua ilman sitä sanaa”, Korhonen sanoo.

Kokoomukselle täyslaidallinen kohun keskellä: ”Irvokasta”

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ilmoitti olevansa halukas neuvottelemaan perhevapaauudistuksesta syksyllä.

Hallituskumppani sinisiltä tulee nyt vastaus tiedotteessa.

”Neuvotellaan vain perhevapaauudistuksesta, ministeri Mykkänen. Laitetaan arvot puntariin. Sinisten ehdot neuvottelupöytään istumiselle ovat selvät”, Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo sanoo.

Siniset katsovat, että pallo on nyt kokoomuksella, joka suureen ääneen sanoo haluavansa perhevapaauudistuksen, mutta on halukas leikkaamaan kotihoidontukea.

”Punavihreät ovat aina halunneet kurittaa kotiäitejä, sillä sosialismissa perheen päätökset kuuluvat valtiolle. Irvokasta, että entinen kypäräpappipuolue kokoomus on taantunut perhesosialismiin”, ihmettelee Elo.

Sininen tulevaisuus puolustaa kotihoidontukea ja perheiden valinnanvapautta hallituksessa ja tulevissa eduskuntavaaleissa, Elo ilmoittaa.

Eilen Demokraatti uutisoi, että myös keskustassa on vielä haluja neuvotella perhevapaauudistuksesta tietyin osin.

– Pöydässä oli paljon sellaisia yhteisiä pieniä nimittäjiä, jotka ovat verrattain pieniä muutoksia tai euromääräisestikin pieniä satsauksia ja olen niitä valmis edistämään, jos näistä saadaan keskustelua käytyä. Palaillaan asiaan ja pöytään pikku hiljaa, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi.