”Uskallan väittää, että jos meillä ei olisi saatavuusharkintaa, ei olisi yhtään suomalaista lentoemäntää”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Entinen työministeri, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) perustelee, miksei saatavuusharkinnasta pidä luopua.

Eduskunnassa on tänään lähetekeskustelussa yli 100 kansanedustajan allekirjoittama lakialoite, jollaa halutaan lakkauttaa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkinta.

Valtaosa demareista ei ole lakialoitetta allekirjoittanut. Entinen työministeri, kansanedustaja Tarja Filatov ottaakin esimerkin lentoliikenteestä.

– Uskallan väittää, että jos meillä ei olisi saatavuusharkintaa, meillä ei olisi yhtään suomalaista lentoemäntää sen jälkeen, hän toteaa.

– Hyvin äkkiä erilaisilla kriteereillä pystyttäisiin perustelemaan, että on liian isot kustannukset ja yt:t tuotannollistaloudellisista syistä ja hups, hetken päästä (otettaisiin) uutta työvoimaa, Filatov jatkaa.

SDP:n kotouttamisohjelmassa todetaan, että työperäisessä maahanmuutossa noudatetaan työvoiman saatavuusharkintaa, mutta sitä voidaan kehittää.

Tarkastelunvara työtä löytäneen kotoutuneen turvapaikanhakijan kohdalla.

Filatov ei siis saatavuusharkintaa poistaisi.

– Ymmärrän osan tausta-ajattelusta, mitä siellä on, hän kuitenkin sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi tilanteen, jossa turvapaikanhakija on löytänyt vakituista työtä ja on kotoutunut Suomeen sekä osaa kieltä.

– Mutta pitkäkestoisen yrityksen jälkeen turvapaikkaa ei myönnetä, jolloin itse asiassa seuraa karkoitus. Tällaisissa tilanteissa ne tuntuvat kohtuuttomilta. Siinähän on taustalla se, että poliisi ei yleensä laita sitä karkoitusta täytäntöön, ennen kuin on selvinnyt, saako työperäisen luvan. Sitä on yritetty pehmentää tätä kautta.

Tämänkaltaisissa tapauksissa Filatov olisi valmis pohtimaan prosessin höllentämistä.

Ylipäänsä hänen mielestään työlupapäätöksien antamista voitaisiin nopeuttaa.

Filatov sen sijaan hämmästelee sitä, että tarveharkinnan poistoa puoluestetaan usein sellaisille toimialoille, joissa Suomessa ei ole pitkään aikaan ollutkaan saatavuusharkintaa.

– Esimerkiksi Uudellamaalla, jos ajatellaan palvelualaa, siivousalaa, rakennusalaa, it-alaa ja montaa muuta, ei siellä ole mitään saatavuusharkintaa. Ne on vapautettu jo kollektiivisesti.

”Ei ole mitään perustetta luopua kokonaan tarveharkinnasta.”

Rakennusala on ollut erityisen huolissaan, mikäli saatavuusharkinta poistettaisiin. Filatov ymmärtää tämän hyvin.

– Se on pirstaleista työtä. Siellä tehdään usein lyhyissä toimeksiantosuhteissa ja eri työpaikoilla, jolloin valvonta on vaikeata. Siellä meillä on jo nyt ollut isoja ongelmia ihan eurooppalaisenkin työvoiman kanssa. Tullaan alihankinnan kautta ja lähetettyinä työntekijöinä, Filatov muistuttaa.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työehtoja on vaikea valvoa jo nyt.

– Jos ihminen perää oikeuksiansa niin miehet vaihtuvat hyvin äkkiä alihankintaketjussa ja sitä kautta kierretään tai sitten lähettäjä kerää osan palkasta pois jollakin muulla menettelyllä, asumiskustannuksilla tai muilla, Filatov antaa esimerkkejä.

– Meillä on niin paljon kasvaneet väärinkäytökset ulkomaisen työvoiman kohdalla, että minusta ei ole mitään perustetta sille, että me kokonaan luovumme saatavuusharkinnasta, hän painottaa.

Entinen työministeri muistuttaa, että saatavuusharkinta on myös yksi väline, jolla voidaan tarkastella myös sitä, maksaako työnantaja palkan ja miten se hoitaa veronsa.

– Kyse ei ole siitä, että syynättäisiin vain työvoiman tarvetta vaan myös sitä, että yritys toimii suomalaisten pelisääntöjen mukaan.

– Osalla on hyviä inhimillisiä ajatuksia tässä taustalla, jotka minä jaan. Mutta osalla on ajatus, että saadaan niin paljon työvoimaa, että saadaan yksinkertaisesti hintajoustoa palkkoihin ja pidettyä palkankorotuspaineet alhaisina. Minun mielestäni siinä ei ole mitään järkeä, koska se johtaa vaan siihen, että me maksamme verovaroista sitten ihmisille enemmän asumistukea tai jotakin muuta etuutta, Filatov summaa.

Jussi Niinistö, vielä kerran: Liikkeellä väärää tietoa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) palaa blogikirjoituksessaan vielä kertaalleen ”suursotaharjoituksista” ja niihin kutsumisista syntyneeseen jupakkaan.

Niinistö oli tänään eduskunnan puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kuultavana asiasta. Niinistön mukaan liikkeellä on ollut väärääkin tietoa.

”Epäselvyyttä on ollut mm. siitä, millainen harjoitus Suomeen on 2020-luvun alussa suunnitteilla. Pääsotaharjoitukset ovat puolustusvoimien normaalia harjoitustoimintaa ja niitä järjestetään noin kahden vuoden välein – viimeisin suurempi oli vuonna 2009 Maanvyöry-harjoitus, johon osallistui noin 18 000 sotilasta. 1970- ja 1980-luvulla oli jopa 30 000–40 000 miehen sotaharjoituksia. Suurempi kokoonpano on tarpeen, jotta sotilaat oppivat johtamaan.”

Niinistö kirjoittaa, että keskustelua herättänyt pääsotaharjoitus olisi Ruotsin Aurora-harjoituksen kaltainen monikansallinen, kaikki puolustushaarat käsittävä niin sanottu joint-harjoitus, joka olisi puolustusselonteon mukainen.

”Siihen voisi osallistua esimerkiksi kymmenisen tuhatta varusmiestä, mikä on yleensä loppusotakokoonpano varusmiesikäluokalla, sekä joitain tuhansia reserviläisiä.”

Niinistö toistaa kertoneensa valiokuntakuulemisessa, että informoi eri maiden puolustusministereitä mahdollisuudesta osallistua Suomessa mahdollisesti järjestettävään monikansalliseen sotaharjoitukseen.

”Minkäänlaisia virallisia kutsuja ei kuitenkaan ole esitetty.”

Martti Ahtisaari paljastaa talvisodan kansallisen muistomerkin

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Talvisodan kansallinen muistomerkki paljastetaan yleisölle marraskuun 30. päivä Kasarmitorilla Helsingissä.

Muistomerkin paljastaa hankkeen suojelija, presidentti Martti Ahtisaari. Tervehdyksen esittävät tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Talvisotayhdistyksen puheenjohtaja Ossi Kettunen.

Muistomerkki on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta ja Suomen syntymäpäiväviikon juhlintaa.

Kello 17 alkava tilaisuus on myös yleisölle avoin. Muistomerkin paljastustilaisuuden jälkeen pidetään kutsuvieraille pääministeri Juha Sipilän vastaanotto Säätytalossa.

Osavoitto ”Loimaan kassasta” ei riittänyt – SAK:laiset työttömyyskassat valittavat korkeimpaan oikeuteen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SAK:laiset työttömyyskassat ovat tänään jättäneet valituslupahakemuksen ja valituksen korkeimpaan oikeuteen. Valitus liittyy monta vuotta kestäneeseen prosessiin, joka koskee Yleisen työttömyyskassan YTK:n tapaa markkinoida omia palveluitaan vuosina 2013–2015.

Markkinaoikeus totesi syyskuun lopulla, että ”Loimaan kassana” tunnetun YTK:n yksi mainosvideo oli harhaanjohtava. Siinä vertailtiin eri työttömyyskassojen jäsenmaksuja. Kassa antoi väärän mielikuvan, että sen jäsenmaksu on edullisin.

Koko prosessi lähti liikkeelle vuonna 2014, kun Julkis- ja hyvinvointialojen liitto JHL kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle YTK:n markkinointitempauksesta, jossa se mainosti liiton mielestä omaa työttömyyskassaansa väärin perustein muita halvemmaksi.

Asian selvittämistä vaati JHL:n lisäksi kahdeksan muun SAK:laisen liiton kassaa. JHL:n työttömyyskassan johtaja Pasi Koskinen totesi markkinaoikeuden päätöksen jälkeen, että oli jo puoli voittoa, että oikeus ylipäänsä tutki asian.

– Markkinoinnille saadaan näin selkeät pelisäännöt lainsäädännössä, hän totesi tuolloin Demokraatille.

Yhden mainosvideon tuomitseminen harhaanjohtavaksi ei kuitenkaan riitä SAK:laisille työttömyyskassoille. Se vaati alun perin laajempaa kieltovaatimusta YTK:n markkinoinnissa. Markkinaoikeuden mielestä se taas olisi estänyt YTK:lta hintavertailun esimerkiksi tietyn tulotason palkansaajille. JHL:n työttömyyskassa piti oikeuden tulkintaa kieltovaatimuksesta ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta vääränä.

Pasi Koskinen JHL:stä arveli jo lokakuun alussa, että työttömyyskassat ”todennäköisesti” valittavat päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Valituslupahakemus ja valitus on nyt jätetty korkeimpaan oikeuteen, joka käyttää ylintä tuomiovaltaa muun muassa riita-asioissa.

”Sanni Grahn-Laasonen sulkee silmänsä ongelmilta – toistuvasti”

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on yhdessä opettajajärjestö OAJ:n kanssa huolissaan ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvistä ongelmista, joilta opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) toistuvasti sulkee silmänsä.

Mäkisalo-Ropponen haluaa kiinnittää ministerin huomion työvoimakoulutukseen kirjallisella kysymyksellään .

Työvoimakoulutuksen uudistaminen on yksi osa ammatillisen koulutuksen reformia. Sen keskeinen tavoite on reagoida nopeasti ongelmiin työmarkkinoilla sekä nostaa väestön työllisyysastetta. Vuoden 2018 alusta työvoimakoulutusta ohjataan, rahoitetaan ja toteutetaan kahden eri rahoitus- ja ohjausjärjestelmän puitteissa.

Työ- ja elinkeinohallinnolla säilyy vastuu työvoimakoulutustarpeiden ennakoinnista, koulutustarjonnan suuntaamisesta, työnhakijoiden ohjaamisesta, opiskelijavalinnasta ja työttömyysetuuden maksamisen työvoimapoliittisten edellytysten selvittämisestä.

Tutkintotavoitteinen ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyy osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa ammatillista koulutusta ja valtionosuusrahoituksen piiriin siirtyy tähän tarkoitukseen asteittain 80 miljoonaa euroa.

Mäkisalo-Ropposella on lista huolia esitettävänään:

– Uuteen ammatilliseen koulutukseen siirtymisen käytännön toteutus, kireä aikataulu ja valtakunnallisen Ura-järjestelmän päivitys vasta vuodenvaihteessa ovat synnyttäneet ongelmia, joihin on puuttuva välittömästi.n.

– Kuka on vastuussa siitä, jos työvoimakoulutuksen epärealistinen aikataulu ja tekniset ongelmat järjestelmissä aiheuttavat useille sadoille aikuiskouluttajille lomautuksia ja osa-aikaistamisia?

Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee.

Lisäksi sd-edustaja huomauttaa, että katkos uhkaa synnyttää 2–3 kuukauden mittaisen lomautusjakson sadoille aikuiskoulutuksen opettajille.

– Tampereen, Turun ja Helsingin osalta pelkästään on noin kaksisataa opettajaa yt-neuvottelujen piirissä. Heistä noin 130 uhkaa lomautus ja 70 uhkaa irtisanominen.

Jo ilman työvoimakoulutuksen viivettäkin aikuiskoulutuksen opettajien tilanne on Mäkisalo-Ropposen mukaan vaikea.

– Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee. Tähän mennessä tiedossa olevien yt-neuvottelujen seurauksena ensi vuonna irtisanotaan noin 60 opettajaa ja lomautetaan toistasataa.

– Työvoimakoulutukseen toteutetut muutokset aiheuttavat useiden kuukausien viivettä työvoimakoulutuksen järjestämiseen, työllistymiseen ja aikuiskoulutuksen opettajien työllisyyteen. Menikö kaikki oikein, ministeri Grahn-Laasonen, kysyy Mäkisalo-Ropponen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Hakkarainen sai äänen eduskunnan oikeusasiamieheksi – kansanedustaja Teuvo ei ollut ehdolla tehtävään

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeustieteen tohtori Petri Jääskeläinen on valittu eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävään toimikaudeksi 1.1.2018 – 31.12.2021.

Valinta vahvistui eduskunnan täysistunnossa tiistaina. Vaalissa ei ollut muita ehdokkaita, sillä Jääskeläinen oli ainoa tehtävään ilmoittautunut henkilö määräaikaan 13. marraskuuta mennessä.

Tästä huolimatta vaalissa äänen sai toinenkin henkilö: ”Hakkarainen”, joka mahdollisesti viittaa kansanedustaja Teuvoon. Etunimeä eduskunnassa ei kuitenkaan mainittu, joten täyttä selvyyttä äänen kohteesta ei toistaiseksi saatu.

Lisäksi vaalissa annettiin kaksi ääntä, jotka eivät täyttäneet teknisiä vaatimuksia.