Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Uskallan väittää, että jos meillä ei olisi saatavuusharkintaa, ei olisi yhtään suomalaista lentoemäntää”

Entinen työministeri, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) perustelee, miksei saatavuusharkinnasta pidä luopua.

Eduskunnassa on tänään lähetekeskustelussa yli 100 kansanedustajan allekirjoittama lakialoite, jollaa halutaan lakkauttaa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkinta.

Valtaosa demareista ei ole lakialoitetta allekirjoittanut. Entinen työministeri, kansanedustaja Tarja Filatov ottaakin esimerkin lentoliikenteestä.

– Uskallan väittää, että jos meillä ei olisi saatavuusharkintaa, meillä ei olisi yhtään suomalaista lentoemäntää sen jälkeen, hän toteaa.

– Hyvin äkkiä erilaisilla kriteereillä pystyttäisiin perustelemaan, että on liian isot kustannukset ja yt:t tuotannollistaloudellisista syistä ja hups, hetken päästä (otettaisiin) uutta työvoimaa, Filatov jatkaa.

SDP:n kotouttamisohjelmassa todetaan, että työperäisessä maahanmuutossa noudatetaan työvoiman saatavuusharkintaa, mutta sitä voidaan kehittää.

Tarkastelunvara työtä löytäneen kotoutuneen turvapaikanhakijan kohdalla.

Filatov ei siis saatavuusharkintaa poistaisi.

Lisää aiheesta

– Ymmärrän osan tausta-ajattelusta, mitä siellä on, hän kuitenkin sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi tilanteen, jossa turvapaikanhakija on löytänyt vakituista työtä ja on kotoutunut Suomeen sekä osaa kieltä.

– Mutta pitkäkestoisen yrityksen jälkeen turvapaikkaa ei myönnetä, jolloin itse asiassa seuraa karkoitus. Tällaisissa tilanteissa ne tuntuvat kohtuuttomilta. Siinähän on taustalla se, että poliisi ei yleensä laita sitä karkoitusta täytäntöön, ennen kuin on selvinnyt, saako työperäisen luvan. Sitä on yritetty pehmentää tätä kautta.

Tämänkaltaisissa tapauksissa Filatov olisi valmis pohtimaan prosessin höllentämistä.

Ylipäänsä hänen mielestään työlupapäätöksien antamista voitaisiin nopeuttaa.

Filatov sen sijaan hämmästelee sitä, että tarveharkinnan poistoa puoluestetaan usein sellaisille toimialoille, joissa Suomessa ei ole pitkään aikaan ollutkaan saatavuusharkintaa.

– Esimerkiksi Uudellamaalla, jos ajatellaan palvelualaa, siivousalaa, rakennusalaa, it-alaa ja montaa muuta, ei siellä ole mitään saatavuusharkintaa. Ne on vapautettu jo kollektiivisesti.

“Ei ole mitään perustetta luopua kokonaan tarveharkinnasta.”

Rakennusala on ollut erityisen huolissaan, mikäli saatavuusharkinta poistettaisiin. Filatov ymmärtää tämän hyvin.

– Se on pirstaleista työtä. Siellä tehdään usein lyhyissä toimeksiantosuhteissa ja eri työpaikoilla, jolloin valvonta on vaikeata. Siellä meillä on jo nyt ollut isoja ongelmia ihan eurooppalaisenkin työvoiman kanssa. Tullaan alihankinnan kautta ja lähetettyinä työntekijöinä, Filatov muistuttaa.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työehtoja on vaikea valvoa jo nyt.

– Jos ihminen perää oikeuksiansa niin miehet vaihtuvat hyvin äkkiä alihankintaketjussa ja sitä kautta kierretään tai sitten lähettäjä kerää osan palkasta pois jollakin muulla menettelyllä, asumiskustannuksilla tai muilla, Filatov antaa esimerkkejä.

– Meillä on niin paljon kasvaneet väärinkäytökset ulkomaisen työvoiman kohdalla, että minusta ei ole mitään perustetta sille, että me kokonaan luovumme saatavuusharkinnasta, hän painottaa.

Entinen työministeri muistuttaa, että saatavuusharkinta on myös yksi väline, jolla voidaan tarkastella myös sitä, maksaako työnantaja palkan ja miten se hoitaa veronsa.

– Kyse ei ole siitä, että syynättäisiin vain työvoiman tarvetta vaan myös sitä, että yritys toimii suomalaisten pelisääntöjen mukaan.

– Osalla on hyviä inhimillisiä ajatuksia tässä taustalla, jotka minä jaan. Mutta osalla on ajatus, että saadaan niin paljon työvoimaa, että saadaan yksinkertaisesti hintajoustoa palkkoihin ja pidettyä palkankorotuspaineet alhaisina. Minun mielestäni siinä ei ole mitään järkeä, koska se johtaa vaan siihen, että me maksamme verovaroista sitten ihmisille enemmän asumistukea tai jotakin muuta etuutta, Filatov summaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE