Aiheesta kysyi paitsi suurin oppositioryhmä perussuomalaiset myös kokoomus ja Liike Nyt.

Perussuomalaiset lähestyi asiaa julkisuuteen vuodetun poliisin valmiussuunnitelman pohjalta, jonka perusteella on syntynyt käsitys, että Suomi olisi kotiuttamassa al-Holin leiriltä kaikki halukkaat suomalaiset. Poliisi on tehnyt asiakirjavuodosta rikosilmoituksen kuten Demokraatti tänään kertoi.

Kysymykseen vastasi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.), joka totesi edellisen Antti Rinteen (sd.) hallituksen käsitelleen asiaa lokakuun 31. päivän iltakoulussaan. Haavisto kertoi esittäneensä samassa yhteydessä toimintalinjauksen, jonka perusteella al-Holin tilannetta on pyritty ratkaisemaan.

Haaviston mukaan hallituksen iltakoulun linjaus tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikkia suomalaisia ei oltaisi tuomassa leiriltä Suomeen, vaan harkinta tehdään tapauskohtaisesti. Haaviston mukaan harkinnassa huomioidaan lasten tilanne ja turvallisuusnäkökohdat. Kaiken saatavan tiedon perusteella tehtävästä harkinnasta vastaa ulkoministeriön erityisedustaja yhdessä kurdiviranomaisten kanssa.

Haavisto myös huomautti, että jokaisella Suomen kansalaisella on perustuslain mukainen oikeus palata Suomeen. Käytännössä keskustelun aihe on se, kenelle kyyti maksetaan.

Torstaina iltapäivällä ulkoministeri Haavisto vieraili useiden hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä avaamassa ulkoministeriön toimia al-Hol-asiassa. Kyselytunnilla Haavisto kertoi tarjoutuneensa vieraaksi myös opposition kokoomuksen ja perussuomalaisten eduskuntaryhmiin.

– Tämä tarjous on teille kummallekin ja muille oppositioryhmille edelleen voimassa, Haavisto sanoi.

– Ei ole kelvannut, outoa, Jukka Gustafsson (sd.) ihmetteli välihuudossaan.

Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) huomautti, että al-Holin suomalaisten kohtaloa puitiin jo Sipilän hallituksen aikana.

– Jokainen terrorismiin syyllistynyt pitää tuomita mieluiten siellä, missä terrorismi ja sotarikokset ovat tapahtuneet. Samaan aikaan Suomen pitää kaikessa toiminnassaan noudattaa omia lakejaan, perustuslakeja ja kansainvälisiä sopimuksia. Lainsäädäntö lähtee siitä, että lapsen etu on aina ensisijainen. Lapset eivät ole valinneet vanhempiaan.

Arhinmäen mukaan kaikissa myös Sipilän (kesk.) hallituksen aikaisen sisäministerin Kai Mykkäsen (kok.) selvityksessä on ollut ongelmana se, ettei pelkästään lapsia ole voitu tuoda Suomeen al-Holin leiriltä.

– Sen vuoksi ei Mykkäsen aikana kuin ei nytkään ole tehty poliittista päätöstä. Kysymykseni kuuluukin voiko sellaista poliittista päätöstä tehdä, että hallitus ei toimisi Suomen lain, perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti, Arhinmäki kysyi.

Haavisto ei lähtenyt vastauksessaan ennustamaan millaiset poliittiset päätökset ovat mahdollisia.

– Varmaan voitaisiin tehdä sellainen, että tuodaan kaikki. Sitten voisi olla sellainen, ettei tuoda ketään ja sitten voisi olla sellainen poliittinen päätös, että harkitaan ketä tuodaan. Nyt tämä linja, harkitaan ketä tuodaan näiden yksilöllisten tietojen pohjalta on se linja, joka valtioneuvoston iltakoulun yhteydessä on käsitelty, joka on ministerin toimintalinja ja jota ministerin erityisedustaja noudattaa.

– Uskon, että tämä harkinta tehdään parhaiten virkavastuulla eikä poliitikkojen toimesta, Haavisto sanoi.