Ulkomaat
13.2.2017 21:57 ・ Päivitetty: 13.2.2017 18:07
Uskonnolliset kuvainraastajat taipuvaisia kokemaan taiteen henkilökohtaisena loukkauksena
Isis-järjestön jihadistit ovat tuhonneet muinaismuistoja ja museoesineitä kahden viime vuoden aikana Irakissa ja Syyriassa. Tämä on kuitenkin vain tuorein esimerkki vihasta, jolla uskonnolliset ääriliikkeet ovat hyökänneet taiteen kimppuun.
Ranskalainen historioitsija Francois Boespflug, entinen katolinen pappi, on pyrkinyt perehtymään taiteen tuhoamisen syihin.
– Ääriliikkeiden jäsenet tapaavat ottaa henkilökohtaisena loukkauksena, jos he kokevat kuvan halveksivaksi. Samoin, jos esine on heidän näkökulmastaan vääräuskoisten fetissi, Boespflug kertoo.
Muinaisesineiden luulisi Boespflugin mukaan silti olevan Mosulin jihadistien huolenaiheista vähäisimpiä.
– He tuhoavat niitä, koska haluavat ylläpitää mainettaan äärimmäisen hurskaina muslimeina. Asiassa on lisäksi tuplabonus: he pystyvät samalla näyttämään pitkää nenää lännelle sekä kaikille niille, jotka rakastavat taidetta sen itsensä vuoksi.
Innokkaimpia kristityt ja muslimit
Kristityissä maissa emme tule aina muistaneeksi, että myös kristinusko kielsi alun perin jumalankuvien tekemisen.
– Itse asiassa kristinusko ei hyväksynyt kahden ensimmäisen vuosisatansa aikana tällaisia kuvia. Mutta kristityt ovat myöhemmin kernaasti hävittäneet pakanajumalien kuvia. Kuvainraastajina innokkaimpia ovat olleet muslimit ja kristityt, juutalaiset selvästi harvemmin, Boespflug sanoo.
Lisää aiheesta
Kristinuskon perinteessä on Boespflugin mukaan eräänlainen kunnioitettujen kuvien hierarkia. Siinä aivan kärkeen sijoittuu Neitsyt Maria. Hän on pyhimpien listalla heti Jumalan ja Jeesuksen jälkeen.
Kitsch saattaa kelvata, taide ei
Voisi ajatella, että eri uskontojen fundamentalistit edes joskus kokisivat taiteen käyttökelpoiseksi sanomansa tai propagandansa perille saamiseen.
– Moni näistä liikkeistä tekeekin niin, mutta ne käyttävät esitysmuotoa, joka ei edes yritä olla taiteellinen. Ne suosivat yksinkertaisia kuvia, tulos muistuttaa kitschiä, rihkamaa. Tätä voi tavata vaikkapa Yhdysvaltain mormoneilla, joiden kuvasto tihkuu sentimentaalisuutta.
Ääri-islamilaiset sen sijaan kokevat pelkistetynkin taiteen vääräksi vaikuttamiskeinoksi, sanoo historioitsija.
– Jo pelkkä ajatus kumouksellisesta taiteesta, jonka yhteiskunta voisi kokea muutoksen ilmentymänä, on heille vieras. Viestinä on pikemminkin se, että he haluavat saattaa voimaan globaalin sharia-lain. Näin ollen jihadistien tekemässä taiteen tuhoamisessa on kyse enemmästä kuin siitä, että muutama ekstremisti protestoi Pariisissa esitettyä näytelmää vastaan, Boespflug sanoo.
STT-AFP, Pariisi
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.