Ulkomaat

Uskonnolliset kuvainraastajat taipuvaisia kokemaan taiteen henkilökohtaisena loukkauksena

afp photo/unitar-unosat
Satelliittikuvassa näkyy jihadististien tuhoama roomalainen amfiteatteri Palmyrassa.
afp photo/unitar-unosat
Satelliittikuvassa näkyy jihadististien tuhoama roomalainen amfiteatteri Palmyrassa.
afp photo/unitar-unosat
Satelliittikuvassa näkyy jihadististien tuhoama roomalainen amfiteatteri Palmyrassa.

Isis-järjestön jihadistit ovat tuhonneet muinaismuistoja ja museoesineitä kahden viime vuoden aikana Irakissa ja Syyriassa. Tämä on kuitenkin vain tuorein esimerkki vihasta, jolla uskonnolliset ääriliikkeet ovat hyökänneet taiteen kimppuun.

Ranskalainen historioitsija Francois Boespflug, entinen katolinen pappi, on pyrkinyt perehtymään taiteen tuhoamisen syihin.

– Ääriliikkeiden jäsenet tapaavat ottaa henkilökohtaisena loukkauksena, jos he kokevat kuvan halveksivaksi. Samoin, jos esine on heidän näkökulmastaan vääräuskoisten fetissi, Boespflug kertoo.

Muinaisesineiden luulisi Boespflugin mukaan silti olevan Mosulin jihadistien huolenaiheista vähäisimpiä.
– He tuhoavat niitä, koska haluavat ylläpitää mainettaan äärimmäisen hurskaina muslimeina. Asiassa on lisäksi tuplabonus: he pystyvät samalla näyttämään pitkää nenää lännelle sekä kaikille niille, jotka rakastavat taidetta sen itsensä vuoksi.

Innokkaimpia kristityt ja muslimit

Kristityissä maissa emme tule aina muistaneeksi, että myös kristinusko kielsi alun perin jumalankuvien tekemisen.

– Itse asiassa kristinusko ei hyväksynyt kahden ensimmäisen vuosisatansa aikana tällaisia kuvia. Mutta kristityt ovat myöhemmin kernaasti hävittäneet pakanajumalien kuvia. Kuvainraastajina innokkaimpia ovat olleet muslimit ja kristityt, juutalaiset selvästi harvemmin, Boespflug sanoo.

Kristinuskon perinteessä on Boespflugin mukaan eräänlainen kunnioitettujen kuvien hierarkia. Siinä aivan kärkeen sijoittuu Neitsyt Maria. Hän on pyhimpien listalla heti Jumalan ja Jeesuksen jälkeen.

Kitsch saattaa kelvata, taide ei

Voisi ajatella, että eri uskontojen fundamentalistit edes joskus kokisivat taiteen käyttökelpoiseksi sanomansa tai propagandansa perille saamiseen.

– Moni näistä liikkeistä tekeekin niin, mutta ne käyttävät esitysmuotoa, joka ei edes yritä olla taiteellinen. Ne suosivat yksinkertaisia kuvia, tulos muistuttaa kitschiä, rihkamaa. Tätä voi tavata vaikkapa Yhdysvaltain mormoneilla, joiden kuvasto tihkuu sentimentaalisuutta.

Ääri-islamilaiset sen sijaan kokevat pelkistetynkin taiteen vääräksi vaikuttamiskeinoksi, sanoo historioitsija.

– Jo pelkkä ajatus kumouksellisesta taiteesta, jonka yhteiskunta voisi kokea muutoksen ilmentymänä, on heille vieras. Viestinä on pikemminkin se, että he haluavat saattaa voimaan globaalin sharia-lain. Näin ollen jihadistien tekemässä taiteen tuhoamisessa on kyse enemmästä kuin siitä, että muutama ekstremisti protestoi Pariisissa esitettyä näytelmää vastaan, Boespflug sanoo.

STT-AFP, Pariisi

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat