Politiikka

USU: Arvosteltu Migri matkustaa Irakin Bagdadiin tarkistamaan tilanteen

Lehtikuva
Lehtikuva

Maahanmuuttovirasto (Migri) on tekemässä vuoden lopulla tiedonhankintamatkan Bagdadiin Irakiin ja ensi vuoden alussa Kabuliin Afganistaniin. Tiedonhankintamatkat ovat osa kolmivuotista Euroopan unionin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) rahoittamaa projektia, jolla pyritään luomaan kontakteja paikallisiin toimijoihin ja hankkimaan entistä tarkempaa maatietoa. Migriä on arvosteltu siitä, etteivät sen maatietoraportit perustu havaintoihin ja kokemuksiin paikan päältä.

Maahanmuuttovirasto on julkaissut maaraporttinsa isoimpien turvapaikanhakijamaiden osalta puolivuosittain. Afganistanin, Irakin ja Somalian osalta viimeisimmät raportit ovat toukokuulta.

– Raportit ovat katsauksia turvapaikanhakijoiden lähtömaiden olosuhteisiin. Ne eivät ole oikeudellisia arvioita, eikä niissä oteta kantaa siihen, voiko jostakin maasta tuleva henkilö saada kansainvälistä suojelua Suomesta kotipaikkansa perusteella, maatietopäällikkö Sirpa Ranta Migristä sanoo.

Rannan mukaan maatiedon riippumattomuutta lisää se, että tulkinnat ja oikeudelliset linjaukset tehdään toisessa yksikössä kuin tiedonhankinta. Samanlainen käytäntö on myös Ruotsissa, jossa maatiedon tuottaa Lifos-asiantuntijaorganisaatio.

Afganistanin turvallisuustilanne on kääntynyt heikompaan suuntaan kesän aikana. Saksa ja Ruotsi keskeyttivät hetkeksi palautuslennot maahan. Myös YK ilmoitti heinäkuun lopulla, että Afganistanissa on kuollut alkuvuoden aikana ennätysmäärä siviilejä väkivaltaisuuksissa. Suomessa puolestaan on alkuviikosta haettu palautuslennolle afganistanilaisia eri puolilta maata.

Jos on sattunut räjähdys tai isku, niin ei meillä aina voi olla havainnoitsijaa paikan päällä.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto sanoi elokuussa, ettei luota maahanmuuttoviraston tekemiin arvioihin palautusmaiden turvallisuudesta. Hän vaati viranomaisia päivittämään maa-arvionsa.

Maahanmuuttovirasto päivittää maatietoraporttinsa Afganistanin, Irakin ja Somalian osalta marraskuussa.

– Merkittävät muutokset turvallisuustilanteessa otetaan kuitenkin huomioon myös muina aikoina, aina kunkin turvapaikkahakemuksen ratkaisun yhteydessä, ei pelkästään puolivuosittain, oikeus- ja maatietopalveluyksikön johtaja Hanna Helinko Migristä vastaa kritiikkiin.

– Jos ei luota meidän tekemäämme maa-arvioon, voisi esittää, mikä siinä on väärin, millä perusteella se on virheellinen.

Maatieto kerätään esimerkiksi UNHCR:n ja muiden YK:n alaisten järjestöjen raporteista. Lähteinä käytetään myös muita kansainvälisiä järjestöjä, valtiollisia lähteitä, EU:n yhteistyöelimiä ja kansalaisjärjestöjä sekä muiden maiden tuottamaa maatietoa. Sirpa Rannan mukaan EU-maissa tietoa vaihdetaan aktiivisesti.

Migri on saanut kritiikkiä myös siitä, että sen maaraporteissa lähteinä on käytetty uutistoimistoja.

– Jos on sattunut räjähdys tai isku, niin ei meillä aina voi olla havainnoitsijaa paikan päällä. Tiedot tarkistetaan useammasta lähteestä, Ranta sanoo.

Maatiedon perusteella tehtävään oikeudelliseen tulkintaan on olemassa EASOn (European Asylum Support Office) laatima ohjeistus. Miksi eri maiden palautuskäytännöt tuntuvat vaihtelevan niin paljon?

– Eroja syntyy siitä, että hakijaprofiili voi vaihdella eri maissa. Pieniä eroja on myös siinä, katsotaanko joku alue sellaiseksi, johon ei voi ketään palauttaa vai voidaanko käyttää maan sisäistä pakoa, Helinko sanoo.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat