USU-gallupin karu tulos: Eläkejärjestelmään ollaan ”aika tasaisesti tyytymättömiä”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Seniori treenaa kuntoilutelineellä puistossa.

Valtaosa suomalaisista kokee nykyisen eläkejärjestelmän olevan epäoikeudenmukainen eri sukupolvia kohtaan. Tieto käy ilmi Uutissuomalaisen USU-gallupista.

Lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista on sitä mieltä, ettei Suomen eläkejärjestelmä kohtele oikeudenmukaisesti eri sukupolvia. Vain 14 prosenttia suomalaisista pitää eläkejärjestelmää oikeudenmukaisena. 21 prosenttia ei osaa kertoa kantaansa.

– Voisi ajatella, että joku olisi selvästi tyytyväisempi kuin toinen, mutta näköjään tuo epäoikeudenmukaisuuden kokemus on aika syvällä kaikissa ryhmissä, Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo sanoo.

– Siinä mielessä järjestelmä on onnistunut, että siihen ollaan aika tasaisesti tyytymättömiä, hän naurahtaa.

Eläketurvakeskuksen tilastoista, tutkimuksesta ja suunnittelusta vastaava johtaja Mikko Kautto uskoo, että gallupin vastaajat arvioivat eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuutta omista näkökulmistaan.

– Mutta jos kysymystä ajattelee sitä kautta, ovatko säännöt samat eri sukupolville, niin eihän siinä ole kuin yksi oikea vastaus ja se on ei. Eivät säännöt ole samat.

Myös Hiilamo uskoo vastaajan oman elämäntilanteen vaikuttavan gallupissa annettuun vastaukseen.

– Nuoret ovat huolissaan siitä, että he maksavat korkeita maksuja, mutta eivät tiedä, mikä eläkkeen taso on. Vanhemmissa ikäluokissa huolettaa taitettu indeksi ja eläkkeiden palkkoja kovempi verotus, Hiilamo pohtii.

Juuri ennen eläkeikää ollaan kaikkein kriittisimpiä.

Gallup-tulos voi kertoa myös siitä, ettei eläkejärjestelmää tunneta hyvin.

– Eläkejärjestelmä on epäonnistunut aika pahasti viestinnässä. Asiantuntijat ovat tehneet hyvää työtä ja järjestelmä saa kansainvälisissä arvioissa korkeita arvosanoja, mutta kansalaiset eivät koe sitä oikeudenmukaiseksi, Hiilamo sanoo.

Sukupuoli ei juuri vaikuta siihen, miten eläkejärjestelmään suhtautuu.

Ikäryhmistä epäreiluimpana järjestelmää pitävät 45–59-vuotiaat, joista 75 prosenttia kokee, ettei eläkejärjestelmä kohtele eri sukupolvia tasapuolisesti. Heistä vain harva pitää järjestelmää oikeudenmukaisena.

– Olemme tutkineet luottamusta eläkejärjestelmään ja havainneet saman ilmiön, että juuri ennen eläkeikää ollaan kaikkein kriittisimpiä, Kautto kertoo.

Myönteisimmin eläkejärjestelmään suhtautuvat yli 70-vuotiaat, joista peräti neljännes pitää järjestelmää oikeudenmukaisena ja selvästi muita ikäryhmiä harvempi kokee järjestelmän epäreiluksi.

– Kaikissa ikäluokissa on paljon tyytymättömyyttä. Laskelmista voidaan kuitenkin osoittaa suurten ikäluokkien ja heitä vanhempien osalta, että jos tarkastellaan palkasta perittyjä eläkemaksuja suhteessa eläke-etuuksiin, niin he ovat olleet tässä voittajia, Hiilamo sanoo.

Mielipiteet jakautuvat vahvasti puoluekannan mukaan.

Mikko Kautto uskoo vanhimpien vastaajien tyytyväisyyden johtuvan pitkästä perspektiivistä.

– Ehkä he suhteuttavat tilannetta ja omaa asemaansa aikaisempaan eli siihen, millainen tilanne vallitsi esimerkiksi heidän vanhempiensa aikaan. He muistavat ajan, jolloin Suomi oli tosi köyhä ja eläkkeet vähäisiä.

Ammattiryhmistä kriittisimpiä ovat muut toimihenkilöt ja työntekijät. Reiluimpana järjestelmää pitävät eläkeläiset, joista viidesosa pitää järjestelmää oikeudenmukaisena.

Mielipiteet jakautuvat vahvasti puoluekannan mukaan. Epäoikeudenmukaisimpana eläkejärjestelmää pitävät vihreiden, sinisten, perussuomalaisten ja SDP:n kannattajat. Reiluimmaksi sen kokevat keskustan, kokoomuksen ja vasemmistoliiton äänestäjät.

SDP:n kannattajista peräti 70 prosenttia on sitä mieltä, että eläkejärjestelmä kohtelee epäoikeudenmukaisesti eri sukupolvia. Vain 11 prosenttia pitää järjestelmää tasapuolisena.

Juttua korjattu klo 13.19. Vihreiden kannattajien enemmistö pitää eläkejärjestelmää epäoikeudenmukaisena toisin kuin jutussa väitettiin.

”Helvetti! -Oho, pappi joka kiroilee -Ja poliisi, joka valehtelee” – Ensitreffit-kirkkoherra hermostui turvapaikanhakijan säilöönotosta

Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala.

Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala julkaisi aikaisemmin maanantaina Twitterissä viestin, jossa hän kirjoitti olevansa poliisiasemalla kirkkoturvan saaneen turvapaikanhakijan kanssa. Rutiininomainen ilmoittautuminen kuitenkin vaihtui yllättävään kiinniottoon.

– Kiinniotto ja karkoitus! Piti olla 3 vk aikaa valittaa. Olemme koko ajan pyrkineet toimimaan yhteistyössä poliisin kanssa. – Helvetti! -Oho, pappi joka kiroilee -Ja poliisi, joka valehtelee, hän kirjoitti.

Demokraatti tavoitti Kanalan myöhemmin puhelimitse. Hän kertoo, että tapauksessa oli kyse noin 30 vuotiaasta Irakilaisesta kurdimiehestä, jota uhkasi palautus kotimaahansa. Miehelle oli myönnetty seurakunnan kirkkoturva tammikuun alussa.

– Katsoimme, että mies on kotimaassaan hengenvaarassa poliittisista syistä. Häntä uhkaa Irakissa myös kunniaväkivalta, mikä on harvinaisempaa miehelle.

Kirkkoturvalla tarkoitetaan tilanteita, joissa kirkko tukee ja auttaa niitä, jotka ovat joutuneet Suomen säädösten kannalta määrittelemättömään ja oikeudettomaan asemaan. Turva on tarkoitettu välittömään avuntarpeeseen, eikä sitä mainosteta julkisesti.

Kun tilanne syntyy, kirkko kertoo haluavansa olla asiassa avoin, ja esimerkiksi poliisille tiedotetaan, että seurakunta on ottanut ihmisen suojiinsa. Kirkkoturva ei suoranaisesti liity julkisuudessa esillä olleisiin turvapaikanhakijoiden piilottelutapauksiin

Kun Kari Kanala oli tehnyt kirkkoturvapäätöksen, myös hän oli lähettänyt tammikuun lopussa Espoon poliisille tiedon. Ilmoituksessa kerrottiin missä mies olisi tavattavissa ja että poliisi voisi jututtaa häntä esimerkiksi kirkon tiloissa. Sitten Kanala itse jäi vanhempainvapaalle.

Vanhempainvapaan aikana Kanala sai tiedon, että kirkkoturvan alainen mies oli otettu säilöön 9.2. hänen mentyä ilmoittautumaan poliisille. Mies vietiin Kanalan kertoman mukaan tuolloin Joutsenoon. Käräjäoikeuden päätöksessä kuitenkin todettiin myöhemmin, ettei säilöönottoa jatketa. Kanala huomauttaa, että käräjäoikeuden päätöksessä on huomioitu myös kirkkoturvaraportti.

– Miehen tultua takaisin Joutsenosta viime viikon tiistaina, teimme uuden turvapaikkahakemuksen, sillä edellistä hakemusta ei oltu tutkittu sisällöllisesti. Uusi hakemus johti kuitenkin nopeaan hylkäämiseen, Kanala kertaa.

Läsnäolijoiden kesken oli yhteisymmärrys, että Migrin päätöksestä oli aikaa valittaa 21 päivää.

Viime torstaina poliisi otti mieheen uudelleen yhteyttä ja pyysi häntä käymään. Perjantaiksi sovitussa tapaamisessa miehelle kerrottiin maahanmuuttoviraston hänen hakemuksestaan tekemä kielteinen päätös. Tapaamisessa oli poliisin edustajan ja asianomaisen miehen lisäksi paikalla muun muassa seurakunnan diakonissa.

– Läsnäolijoiden kesken oli yhteisymmärrys siitä, että Migrin tekemästä päätöksestä oli aikaa valittaa 21 päivää. Lisäksi miehen tuli ilmoittautua poliisille joka maanantai.

– Kuitenkin tänään, kun menimme Helsingin poliisilaitokselle tekemään viikoittaisen ilmoittautumisen, mies otettiin yllättäen samoin tein kiinni. Olin mukana ilmoittautumisessa miehen tukena, Kanala kertaa päivän tapahtumia todeten, että miestä uhannee palautus jo lähipäivien aikana.

Kanala kokee joutuneensa tilanteessa kirkkoturvan kannalta hyvin hankalaan välikäteen. Hän sanoo luulleensa, että kolmen viikon valitusaikaa kunnioitetaan molemmin puolin.

– Tämä on hyvin ikävä juttu kaiken kaikkiaan. Olemme kirkon piirissä pyrkineet toimimaan nimenomaan poliisin kanssa yhteistyössä. Pitäisikö kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita sitten mieluummin piilotella? Mielestäni ei, Kanala ihmettelee.

– Tässä tapauksessa on pidetty turhan kovaa vauhtia, eikä uuteen käsittelyyn ole annettu mahdollisuutta. Miehen päätöksessä ei ole esimerkiksi otettu lainkaan huomioon kunniaväkivallan mahdollisuutta.

Kanala korostaa haluavansa noudattaa yhteiskunnan prosesseja. Hän kuitenkin tuo selkeästi esiin, että hänen oman näkemyksensä mukaan kirkon tehtävä on auttaa kaikkia ihmisiä kaikissa elämän tilanteissa.

– Pyrimme kirkon toiminnassa avoimuuteen ja yhteistyöhön poliisin kanssa. Ja silti käy näin.

”Valitsin kaupunkeja eri puolilta maata” – 7 pääsi Häkkäsen listalle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Oikeusministeriö esittää, että tuomioistuinviraston sijaintipaikkakuntaselvitykseen otetaan mukaan Helsinki, Espoo, Joensuu, Kouvola, Rovaniemi, Vaasa ja Vantaa.

Sijaintipaikkaselvityksessä arvioidaan, millä paikkakunnalla virastolla olisi parhaat toimintaedellytykset. Oikeusministeriön on määrä päättää tuomioistuinviraston sijaintipaikkakunnasta kevään aikana.

– Tuomioistuinvirastolla on keskeinen rooli oikeusvaltion ydinpilarin, tuomioistuinten, toiminnassa. Viraston tehtävä on vaativa ja edellyttää korkeaa osaamistasoa. Valitsin selvitykseen kaupunkeja eri puolilta maata, jotta saamme tarkasti selville eri alueiden vahvuudet ja mahdollisuudet sijoittaa virasto pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, kertoo oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Sijaintipaikkaselvityksen valmistuttua oikeusministeriö tuo esityksensä sijaintipaikasta alueellistamisen koordinaatioryhmän käsittelyyn. Päätöksen sijaintipaikasta tekee oikeusministeriö

– Tuomioistuinvirasto ohjaisi, kehittäisi ja tukisi tuomioistuimia niiden ydintehtävän toteuttamisessa ja huolehtisi tuomioistuinten keskitetyistä hallintotehtävistä, Häkkänen sanoo.

Virasto huolehtisi muun muassa oikeuslaitoksen talousarviovalmistelusta, toimitilahallinnosta ja tietojärjestelmistä.

Tuomioistuinviraston perustamisen valmistelu käynnistyi tammikuussa. Tavoitteena on, että uusi virasto aloittaisi toimintansa vuoden 2020 alussa.

Keskustelua aiheesta

Finanssikriisi romahdutti innovaatiot – Akava vaatii 6 miljardin yritystukiin uutta suuntaa

Kuva: Thinkstock

Parlamentaarinen yritystukityöryhmä laatii parhaillaan tiekarttaa yritystukien uudistamiseksi. Korkeastikoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava vaatii, että yhteensä noin kuuden miljardin euron tukia suunnataan entistä enemmän yritysten uudistumiseen ja tuottavuuden kasvuun.

Suomen elinkeinorakenteen uudistuminen edellyttää Akavan mielestä sitä, että yritykset kehittävät nykyistä voimakkaammin uusia tuotteita ja palveluita maailmanmarkkinoille.

Järjestö on huolissaan siitä, että sekä julkiset että teollisuuden investoinnit innovaatioihin ovat laskeneet voimakkaasti finanssikriisin jälkeen.

– Suurin romahdus on tapahtunut elektroniikkateollisuudessa, mutta muillakaan toimialoilla kehitys ei ole ollut kovin mainittavaa, Tekniikan akateemiset TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi huomauttaa.

Innovaatiotoimintaan on löydettävä Akavan mielestä uutta rahoitusta jo vuoden 2019 budjetissa. Muun muassa Tekesin myöntämien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tukien määrä on laskenut yli 30 prosenttia reilussa viidessä vuodessa.

– Talouden uudistuminen edellyttää tuottavuuden kasvua lisääviä toimia, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder painottaa.

Hänen mukaansa yrityksiä on kannustettava kasvattamaan arvonlisäystä, tuottavuutta ja kansainvälistymään.

Akava laskee, että julkisten TKI-tukien palauttaminen vuoden 2011 tasolle vaatisi lisärahaa noin 200 miljoonaa euroa. Sen mielestä korotus voitaisiin hoitaa ainakin osittin yritystukiuudistuksesta vapautuvilla varoilla.

Innovaatiotukien tasokorotus voitaneen ainakin osittain rahoittaa yritystukiuudistuksesta vapautuvilla varoilla. Jotta julkiset TKI-tuet yrityksille palautuisivat reaalisesti vuoden 2011 tasolle, tarvitaan noin 200 miljoonan euron lisäpanostus.

Akavan mukaan Suomessa on monimuotoista innovaatiotoimintaa erityisesti teknologian, metsän, biotuotteiden, kemian ja palveluiden saralla.

Yritystukityöryhmän työn on määrä valmistua helmikuussa. Kaksivaiheisesti toteutettavan uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vaiheittain vuosina 2019–2023.

Keskustelua aiheesta

”Emme hyväksy lapsiavioliittojakaan” – Kansanedustaja esittää ei-lääketieteellisten ympärileikkausten kieltämistä kaikissa pohjoismaissa

Kuva: Thinkstock

Kansanedustaja ja pohjoismaiden neuvoston jäsen Mikko Kärnä (kesk.) esittää, että ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset kiellettäisiin kaikissa pohjoismaissa. Kärnä kirjoittaa asiasta uusimmassa blogissaan

– Islannin parlamentti käsittelee esitystä asiasta parhaillaan ja mikäli esitys hyväksytään, tulee Islannista ensimmäinen Euroopan maa, jossa toimenpide on täysin kielletty. Islannin lakiesityksen mukaan nuorten poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaaminen loukkaa heidän oikeuksiaan ja on ristiriidassa YK:n lasten oikeuksien julistuksen kanssa. Olen täysin samaa mieltä. 

Kärnä viittaa tekstissään Islannissa käsittelyssä olevaan lakiin, joka kieltäisi nuorten poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset. Tyttöjen ympärileikkaus on ollut maassa kiellettyä vuodesta 2005 lähtien, mutta poikien ympärileikkausta ei ole Islannissa kielletty.

Lakiesityksessä ympärileikkaus määritellään nuorten poikien oikeuksien loukkaukseksi, ja sitä esitetään mahdolliseksi vain terveydellisistä syistä. Esityksessä todetaan, että lapsen oikeuksien tulisi aina mennä edelle vanhempien oikeutta antaa lapsilleen uskonnollista kasvatusta. Laissa esitetään jopa kuuden vuoden rangaistuksia henkilölle, joka syyllistyy ”sukupuolielinten osittaiseen tai täysimittaiseen poistamiseen”.

Kärnä tuo kirjoituksessaan esiin, että esimerkiksi Suomen lääkäriliitto vastustaa kaikkia ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia.

– Tästäkin huolimatta Suomessa ympärileikataan vuosittain noin 2000 poikalasta. Sekulaarissa länsimaisessa valtiossa emme voi edetä uskontojen tai uskomusten ehdoilla. Jokaisella on oltava oikeus uskoa mihin haluaa, mutta jos tämä uskonto on ristiriidassa muiden oikeuksien kanssa, ei sellaista voida hyväksyä. Emme hyväksy lapsiavioliittojakaan, vaikka nekin ovat laillisia monissa islaminuskoisissa maissa uskonnon varjolla.

Suomessa alaikäisten poikien ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia ei ole kielletty lailla.

Kärnä toteaa blogissaan, että aikoo tehdä asiasta aloitteen pohjoismaiden neuvostolle sen seuraavassa kokouksessa Reykjavikissa ensi huhtikuussa.

– Erityisesti Suomessa olemme hakeneet liikaa lainsäädännöllisiä vaikutteita pakon sanelemina Brysselistä vuoden 1995 jälkeen. Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä näen, että tässä asiassa kannattaisi tehdä historiallista pohjoismaista lainsäädäntötyötä sekä laatia yhdessä suositus pohjoismaiseksi lainsäädännöksi, jolla kielletään kaikki ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset. Tämä tukisi pohjoismaille ominaista sekulaaria perus- ja ihmisoikeusmyönteistä oikeusjärjestelmää, Kärnä huomauttaa.

Suomessa alaikäisten poikien ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia ei ole toistaiseksi kielletty lailla, mutta sen katsotaan loukkaavan lapsen koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta selviää. Tyttöjen ympärileikkaukset ovat Suomessa kielletty lailla.

Kaupan alan ylityökielto alkoi aamulla

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Palvelualojen ammattiliitto PAMin asettama kaupan alan ylityökielto astui voimaan tänä aamuna kello kuudelta. Se kieltää myös liukuvan työajan saldon kerryttämisen. Liukuvaa työaikaa tekevät eivät toisin sanoen kerrytä plussaldoaan tekemällä yli 7,5 tunnin mittaisia työpäiviä.

Kaupan alan neuvottelut katkesivat perjantaina. PAMin puheenjohtaja Ann Selinin mukaan neuvotteluissa kuitenkin edistyttiin.

– Yhteisymmärrys monesta asiasta oli jo olemassa ja kykenimme torjumaan työnantajien hurjimpia esityksiä. Olimme valmiita hyväksymään myös joitakin työnantajan esityksiä, joita he pitivät hyvin merkityksellisinä, Selin sanoi tiedotteessa.

PAM katsoo, että työnantajia edustavan Kaupan liiton palkkatarjous ei olisi turvannut alan työntekijöiden ansiotulojen kehitystä samassa tahdissa muiden alojen kanssa.

PAMin hallitus kokoontuu seuraavan kerran torstaina.

Selinin mukaan neuvotteluissa on ollut esillä useita asioita, jotka PAM olisi ollut valmis jättämään työpaikoilla paikallisesti sovittaviksi. Työnantajalle ne eivät kuitenkaan kelvanneet.

– Työnantajien yhteinen viesti on jo vuosikaudet ollut paikallisen sopimisen lisääminen. Nyt asian oikea olemus alkaa paljastua: kysymys ei ole niinkään paikallisesti asioiden neuvottelemisesta ja sopimisesta, vaan siitä, että työnantaja saa vallan määrätä, Selin moitti.

Kaupan työehtosopimus koskee noin 250 000:tä työntekijää myymälöissä, kaupan konttoreissa ja varastoissa.

Keskustelua aiheesta