USU: Perussuomalaisten kaljakannoista uutta tietoa – Hakkarainen vaikenevien joukossa

Yli puolet perussuomalaisten kansanedustajista kannattaa vahvojen oluiden tuomista päivittäistavarakauppaan, kertoo Uutissuomalainen. Uutissuomalaisen mukaan kymmenen perussuomalaisten kansanedustajaa seitsemästätoista kannattaa asiaa varmuudella. Lukumäärä saattaa kuitenkin vielä kasvaa, sillä osa ei kerro kantaansa.

Uutissuomalaisen kyselyyn eivät eduskuntaryhmästä vastanneet Mika Niikko ja Arja Juvonen. Kantaansa eivät vielä kertoneet perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Laura Huhtasaari sekä kansanedustajat Ville Vähämäki, Sami Savio, Toimi Kankaanniemi ja Teuvo Hakkarainen.

Oppositiossa olevat perussuomalaiset ovat avainasemassa tulevassa alkoholiäänestyksessä, sillä osa hallituspuolueiden kansanedustajista äänestää lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitystä vastaan.

Ruokakaupassa myytävien juomien sallituksi enimmäispitoisuudeksi esitetään 5,5:tä prosenttia. Lisäksi esitetään, että ruokakaupassa saa myydä myös muutoin kuin käymisteitse valmistettuja juomia. Täten niin sanotut limuviinat sallittaisiin. Hallituksen esitystä uudeksi alkoholilaiksi on näillä näkymin määrä käsitellä eduskunnassa ensi viikolla.

AVAINSANAT

Ylen uusi päätoimittaja Jouko Jokinen ei ole tehnyt eläessään yhtään radio- tai TV-juttua

Kuva: lehtikuva/jouko jokinen

Yleisradion uudeksi päätoimittajaksi valittu Jouko Jokinen kertoo, ettei päätös jättää Aamulehti ollut helppo, mutta kun hän alkoi miettiä asiaa tarkemmin, ei tarjouksesta voinut kieltäytyä.

– Ei se helppoa ollut, mutta kun Rapala (viehe) tarttuu niin alkaa oikeasti miettimään tätä vaihtoehtoa. Sen jälkeen päätös oli helppo tehdä. Olisihan sitä hullu jos tällaiselle asialle sanoisi ei. Nuorena pitää mennä, kun vanhana ei enää jaksa, Jokinen sanoi STT:lle.

Päätöksen tekemiseen meni lopulta noin kolme viikkoa. Ensin viikko tunnustelua, sitten kaksi viikkoa tiivistä keskustelua muun muassa toimitusjohtaja Lauri Kivisen kanssa.
Ylen roolista, sen mahdollisista muutoksista ja uusista painopisteistä Jokinen ei vielä halua sanoa mitään tarkempaa. Aikaisemmissa kannanotoissa hän on kritisoinut yhtiötä sen toiminnan laajuudesta. Nyt hän keskittyy kehumaan Ylen journalismia erinomaiseksi ja nimeää kolme keskeistä aluetta.

– Olenhan kyllä kritisoinut, kuinka laajaa se toiminta on. Kannattaako keskittyä joihinkin tiettyihin asioihin, ja tehdä ne erittäin hyvin, ja jättää toisia asioita pikkuisen vähemmälle. Mutta on kolme aluetta, joilla Ylellä on selkeä kansallinen tehtävä: ulkomaat, alueet ja urheilu. Niitä kukaan muu ei kykene tekemään edes. Niissä se rooli on poikkeava muusta mediasta.
Ylen edellinen päätoimittaja Atte Jääskeläinen joutui eroamaan tehtävästään keväällä, muutamaa viikkoa sen jälkeen kun Julkisen sanan neuvosto antoi Ylelle langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta Terrafame-uutisoinnissa. Jupakan aikana pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli pommittanut Yleisradion toimittajaa sähköposteilla asian uutisoinnista. Jokinen ei ole huolissaan, että poliitikkojen kanssa syntyisi uusia ongelmia.

– Palomuuri on varmaan viime kevään tapahtumien jälkeen entistä tiukempi. Voi olla, että poliitikot jo pelkäävät ottaa yhteyttä ja aristelevat antaa palautetta, mikä on huono asia, Jokinen sanoo.

Jokinen lupaa, ettei lyö luuria korvaan jos Sipilä soittaa.

Jokinen on aiemmin ottanut kantaa myös Yleisradion ja Suomen Tietotoimiston STT:n suhteeseen ja toivonut, että Yleisradio palaisi STT:n asiakkaaksi. Näin tapahtui keväällä, mutta sopimus on vuodenvaihteessa katkolla. Uudessa tehtävässään Jokinen aikoo perehtyä asiaan Yleisradion näkökulmasta.

– Jos järkevää on, niin ilman muuta jatketaan.

Lakimiestytär ei pidä tittelistään

Jokinen nostatti vilkasta keskustelua viikonloppuna, kun Aamulehti linjasi aikeestaan luopua sukupuolitetuista titteleistä ja korvata esimerkiksi eduskunnan puhemiehen puheenjohtajalla. Jokinen ei vielä julista tuovansa samaa käytäntöä myös Yleisradioon, mutta hän toivoo, että muutos nähdään aikanaan myös siellä.

– Toivottavasti jossain vaiheessa siirrytään. Olen vasta nyt tajunnut, miten sukupuolittunut kieli on. Se on vallan väline. Minun tytärtäni harmittaa hirveästi kun häntä kutsutaan lakimieheksi. Hän on 27-vuotias nainen. En ollut tajunnut sitä, että tämä on aika kipeä juttu monelle leidille. Miehenä sitä ei tule ajatelleeksi. Jos minut nimitettäisiin esinaiseksi, niin kyllä hetken miettisin, että mitä?

Tunnustusta rohkeasta valinnasta

Joulukuussa uuteen tehtäväänsä siirtyvä päätoimittaja on tähän asti työskennellyt pelkästään lehdistössä. Facebook-päivityksessään hän antoi Yleisradion hallitukselle tunnustusta rohkeudesta.

– Kiitän Yleisradion hallitusta rohkeudesta, kun se valitsi Ylen uutistoiminnan johtoon 58-vuotiaan turo-pukuisen, kaljun ja ylipainoisen miehen, joka ei ole eläissään tehnyt yhtään radio- tai tv-ohjelmaa. Lisäksi hänellä oli lapsena erittäin paha puhevika, Jokinen kirjoittaa.

Nina Törnudd, STT

SDP:n Kymäläinen: Budjettiesitys on kunnianhimoton ja epäoikeudenmukainen

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander

SDP:n eduskuntaryhmän toisen varapuheenjohtajan, kansanedustaja Suna Kymäläisen mielestä hallituksen esitys vuoden 2018 valtion tulo- ja menoarvioesitykseksi on kunnianhimoton ja epäoikeudenmukainen.

– Ensi vuoden budjetti ei muuta talouspolitiikan kokonaiskuvaa. Menopuolelle tehdään hallituskaudella 4 miljardin leikkaukset, ja samalla verotusta kevennetään päätösperusteisesti noin 1,5 miljardin. Sopeutus jää kokonaisuutena vähäisemmäksi kuin edellisellä hallituskaudella. Se lisää eriarvoisuutta, kiteyttää Kymäläinen.

Valon pilkahduksiakin Kymäläinen budjetissa näkee.

– Takuueläkkeen 15 euron korotus on tarpeellinen, etenkin kansaneläkeindeksin leikkauksen ja jäädytyksen vuoksi. Jos indeksitarkistukset tehtäisiin normaalisti, takuueläkkeen korotus olisi lähes 8 euroa. Toisin sanoen hallituksen tekemän korotuksen nettovaikutus on vain noin 7 euroa. Vastaavasti, vuonna 2019 hallituksen isosti markkinoimat takuueläkkeen korotukset (2016 ja 2018) tarkoittavat lopulta vain noin 10 euron korotusta verrattuna siihen, että indeksitarkistukset olisi tehty normaalisti.

– Parempi lopputulos olisi saavutettu ihmisten arkeen, jos hallitus olisi jättänyt tekemättä lääkekorvauksen leikkauksen, Kymäläinen jatkaa.

Myös Kymäläinen kannusti hallitusta perumaan lomarahojen leikkaukset noin 480 000 julkisen sektorin työntekijältä.

– Lomarahaleikkausten nettovaikutus julkiseen talouteen on 150 miljoonaa euroa. Saman summan hallitus antaa suurmetsänomistajien ja esimerkiksi apteekkiyrittäjien verovähennyksiin, laskee Kymäläinen.

”Lapsilisätkö muka verottomia? – Ehei, kaikkein köyhimmille eivät ole”

Lapsilisät eivät ole kaikille verovapaita.

Kansanedustaja Maria Tolppasen (sd.) mielestä hallituksen esitys ensivuoden budjetiksi kasvattaa tuloeroja. Se vie pienituloisilta ja antaa rikkaille.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on systemaattisesti leikannut vähäosaisten sosiaalietuuksia ja parantanut hyvätuloisten etuuksia, kuten mahdollisuuksia siirtää tulojaan pääomatulojen puolelle, jolloin veroja maksetaan vähemmän. Sama linja jatkuu hallituksen budjettiesityksessä. Kaikkein alimmilta tulotasoilta leikataan liki 40€ vuodessa, ylimmät tuloluokat saavat 400€ vuodessa. Eniten hyötyvät toiseksi ja kolmanneksi eniten tienaavat.

–  Tämä on paitsi epätasa-arvoista, myös erittäin kylmää ja surullista politiikkaa. Surullista se on siksi, että kansalaiset mahdollistavat huomaamattaan tämän politiikan tekemisen, Tolppanen sanoo.

– Maan suurin puolue on kokoomus ja esimerkiksi Vaasan suurin puolue on RKP. Molemmat lukeutuvat poliittiseen oikeistoon ja ovat porvaripuolueita. Tämä on käsittämätöntä, kun tiedetään, että liki viidennes kansasta elää virallisen köyhyysrajan alapuolella, Tolppanen toteaa.

budjetti n2Pääministeri Sipilä sanoo, että köyhimpien sosiaalieduista leikataan, koska sinne virtaa valtion rahaa.

– Hyväosaiset ja rikkaat eivät pääministerin mukaan nauti sosiaalietuuksia ja siksi heiltä ei voi etuuksia leikata. Väittämä ei pidä paikkaansa, Tolppanen huomauttaa.

Tolppanen huomauttaa, että kaikki nauttivat sosiaalietuuksia. Esimerkiksi lapsilisä, äitiyspakkaus, äitiysloma, perhevapaa, lasten päivähoito ja ilmainen koulu ovat sosiaalietuuksia, joita myös rikkaat nauttivat. Lisäksi varakkaat voivat korjata kotiaan kotitalousvähennyksen turvin.

– Tähän vähävarainen ei pysty, koska hänellä ei ole sijoittaa edes omavastuuosuutta, vaikka koti kuinka remonttia kaipaisi.

Uusi perhe- ja peruspalveluministeri ministeri Annika Saarikko (kesk.) yritti pehmentää Sipilän sanomisia viime torstain kyselytunnilla. Hän sanoi, että kaikki saavat lapsilisiä ja äitiyspakkauksen, mutta esimerkiksi lapsilisät on tehty tasoittamaan tuloeroja lapsellisten ja lapsettomien perheiden välillä.

Tolppanen myöntää, että alun perin sotien jälkeen asia oli juuri näin. Lapsilisät luotiin helpottamaan lapsiperheiden arkea ja tasoittamaan tuloeroja.

– Saarikko jätti kuitenkin kertomatta, että tänä päivänä lapsilisät kasvattavat tuloeroja. Ne ovat verotonta ylimääräistä tuloa kaikille muille paitsi perustoimeentulotukea saaville tai harkinnanvaraista tukea hakeville. Heille lapsilisät katsotaan perheen tuloksi ja toimeentulotuesta vähennetään lapsilisän määrä.

 

Paperiliiton neuvottelut jämähtivät – uusista ei ole sovittu

Kuva: Jari Soini
Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mukaan neuvottelun jatkopäivää ei ole sovittu.

Paperiliiton työehtosopimusneuvottelujen kuvio muuttui täysin, kun työnantajia edustava Metsäteollisuus ilmoitti, että teksteihin tehtävistä muutoksista ei voida keskustella. Asiasta kerrottiin ensin liiton verkkosivuilla.

Neuvotteluja jatkettiin keskiviikkona tuloksetta.

– Uutta neuvotteluaikaa ei ole sovittu. Paperiliiton hallitus käsittelee tilannetta kokouksessaan torstaina, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.

Ennen pattitilanteen syntymistä tapaamisia on ollut sekä isojen tes-neuvottelukuntien että toimistojen neuvottelijoiden kesken.

Neuvottelutilanteen muutosta käydään läpi myös perjantaina 22.9. työehtopäivässä, jolloin koolla on sata paperiliittolaista luottamushenkilöä.

Paperiteollisuuden nykyinen työehtosopimus on voimassa 30.9. saakka tai tämänkin jälkeen niin kauan, kun neuvotteluja jatketaan, liitosta kerrotaan.

Julkisten alojen liitot: Talous- ja henkilöstöpalvelut arvioitava uudelleen maakuntauudistuksessa

Kuva: Jukka-Pekka Flander
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Maakuntauudistus tulee koskettamaan suurinta osaa kuntien talous- ja henkilöstöhallinnossa työskentelevistä. Valtio on perustanut kesäkuussa valtakunnallisen talous- ja henkilöstöpalveluja järjestävän ja tuottavan Hetli Oy:n.

Maakuntauudistuksen yhteydessä 1.1.2020 Hetli siirtyy kokonaan niiden maakuntien omistukseen, jotka päättävät siirtyä sen asiakkaiksi.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että henkilöstömääriltään suurimmat maakunnat eivät olisi liittymässä Hetlin asiakkaiksi. Valtakunnallisen Hetlin sijasta joissakin kunnissa on jo perustettu tai ollaan lähiaikoina perustamassa joko kuntien kokonaan omistamia tai kuntien määräysvallassa olevia osakeyhtiöitä. Muun muassa Kunnan Taitoa Oy.lle ja KuntaPro Oy:lle on kunnista siirretty talous- ja henkilöstöhallinto, toteavat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty yhteisessä kannanotossaan.

– Suurimmassa osassa kuntia, odotellaan kuitenkin vielä tarkempia tietoja maakuntauudistuksesta eikä näissä kunnissa ole tehty päätöksiä toimintojen siirtämisistä.

”Valtakunnallinen Hetli-yhtiö ei kuitenkaan näytä olevan houkutteleva vaihtoehto kunnille eikä vaikuta siltä, että siitä tulisi kovinkaan toimintakelpoista.”

Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki. (Kuva: Jyty)

Valtakunnallinen Hetli-yhtiö ei kuitenkaan näytä olevan houkutteleva vaihtoehto kunnille eikä vaikuta siltä, että siitä tulisi kovinkaan toimintakelpoista, liitot arvioivat.

– Valtakunnallisen yhtiön toiminta on yleensä myös jäykempää ja se jää kuntalaisille etäisemmäksi kuin lähempänä toimivat yhtiöt.

– Toivottavaa olisi, että maakuntauudistuksen uudelleen valmistelussa poistettaisiin valtakunnallinen talous- ja henkilöstöhallinnon yhtiö Hetli ja annettaisiin kuntien ja maakuntien itse päättää, miten talous- ja henkilöstöhallinto järjestetään esimerkiksi maakunnittain.

Kannanoton takana ovat liittojen puheenjohtajat Päivi Niemi-Laine (JHL) ja Maija Pihlajamäki (Jyty).