Politiikka

USU: Vapaaehtoisen paluun tuki on nousemassa reilusti

Lehtikuva / Seppo Samuli
Ihmiset osoittivat mieltään turvapaikanhakijoiden palautusta vastaan Helsinki-Vantaan lentokentällä huhtikuussa.
Lehtikuva / Seppo Samuli
Ihmiset osoittivat mieltään turvapaikanhakijoiden palautusta vastaan Helsinki-Vantaan lentokentällä huhtikuussa.
Lehtikuva / Seppo Samuli
Ihmiset osoittivat mieltään turvapaikanhakijoiden palautusta vastaan Helsinki-Vantaan lentokentällä huhtikuussa.

Kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita yritetään saada lähtemään maasta korottamalla tuntuvasti vapaaehtoisen paluun tukea, kertoo Uutissuomalainen. Sisäministeriössä valmisteilla oleva asetuksen muutos pyritään saamaan voimaan mahdollisimman pian, lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola sanoo. Lähtörahan korotus kohdennetaan erityisesti käteistukeen, jonka määrä riippuu paluumaasta ja sen olosuhteista. Yleensä paluuraha on nyt 200–1 000 euroa.

– Korotus kohdennetaan erityisesti kategoriaan A, josta löytyvät muun muassa Irak, Afganistan ja Somalia, Kantola mainitsee.

Suurin osa kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista on lähtöisin näistä maista.

Uutissuomalaisen saamien tietojen mukaan kaavailuissa on nostaa esimerkiksi korotetun avustuksen summaa 1 500 eurosta 2 500 euroon. Muut korotukset noudattelevat samaa linjaa.

Kantola ei halua vielä puhua summista, mutta hänen mukaansa korottamassa ollaan sekä hyödyketukea että käteistukea. Käteisavustus esimerkiksi Afganistaniin tai Irakiin vapaaehtoisesti palaavalle on tällä hetkellä normaalisti 1 000 euroa ja lapselle 600 euroa.

– Monen muun maan myöntämät vapaaehtoisen paluun summat ovat isompia kuin Suomen. Toisaalta niitä on vaikea vertailla, koska on erilaisia kategorioita erilaisille palaajille.

Korotusten tavoitteena on lisätä vapaaehtoisen paluun houkuttelevuutta turvapaikanhakijoiden silmissä. Vapaaehtoisen paluun tukea voivat saada henkilöt, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen tai peruuttavat turvapaikkahakemuksensa.

Kuluneen vuoden aikana kielteisen päätöksen saaneiden osuus on kasvanut nopeasti ja paperittomien määrä uhkaa kasvaa. Uusien lainvoimaisten kielteisten päätösten määrä yltää 1 000 päätökseen kuukaudessa vuoden 2017 loppupuolella.

Jorma Kantolan mukaan on mahdotonta arvioida, kuinka paljon tuen suuruus vaikuttaa lähtijöiden määrään.

Eniten palaajia on tänä vuonna ollut Irakiin.

Tälle vuodelle paluurahaan on kaikkiaan varattuna 8,8 miljoonaa euroa ja Kantolan mukaan rahat riittävät korotusten jälkeenkin.

– Tämän summan maksaa kokonaan Suomi, siinä ei ole tällä hetkellä muita maksajia mukana. Sen lisäksi EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto on myöntänyt rahoitusta hankkeeseen, jolla voidaan palkata 15 paluuneuvojaa vastaanottokeskuksiin ohjaamaan asiakkaita vapaaehtoiseen paluuseen, Kantola kertoo.

Suomessa vapaaehtoisen paluun tukea haettiin eniten vuonna 2016. Silloin vapaaehtoisen tuen turvin maasta lähti 2 116 henkilöä. Vuonna 2014 palaajia oli 318 ja vuonna 2015 heitä oli 635. Tämän vuoden tahdilla määrä näyttäisi jäävän pitkälle alle 2 000:n.

– Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä vapaaehtoisen paluun tukea on hakenut 1 034 henkilöä. Mutta eihän vielä tiedä, mihin se kääntyy, tiedottaja Kaisa Härkisaari Maahanmuuttovirastosta (Migri) kertoo.

Eniten palaajia on tänä vuonna ollut Irakiin, 816. Seuraaviin maihin hyppäys on iso, sillä Ukrainaan ja Afganistaniin palasi molempiin 32 henkilöä vapaaehtoisen paluun tuella. Kaikkiaan vapaaehtoisen paluun tukea hyödynnettiin yli 30 maahan. Kesällä palaajien määrä väheni heinäkuun 64:ään ja elokuun 74:ään tuen saajaan.

Lähtijöistä 74 prosenttia sai tukea yli 900 euroa, 15 prosenttia sai 200–900 euroa ja kahdeksan prosenttia 50–200 euroa. Kokonaan vaille tukea jäi kaksi prosenttia hakijoista.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat