USU: Vapaaehtoisen paluun tuki on nousemassa reilusti

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli
Ihmiset osoittivat mieltään turvapaikanhakijoiden palautusta vastaan Helsinki-Vantaan lentokentällä huhtikuussa.

Kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita yritetään saada lähtemään maasta korottamalla tuntuvasti vapaaehtoisen paluun tukea, kertoo Uutissuomalainen. Sisäministeriössä valmisteilla oleva asetuksen muutos pyritään saamaan voimaan mahdollisimman pian, lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola sanoo. Lähtörahan korotus kohdennetaan erityisesti käteistukeen, jonka määrä riippuu paluumaasta ja sen olosuhteista. Yleensä paluuraha on nyt 200–1 000 euroa.

– Korotus kohdennetaan erityisesti kategoriaan A, josta löytyvät muun muassa Irak, Afganistan ja Somalia, Kantola mainitsee.

Suurin osa kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista on lähtöisin näistä maista.

Uutissuomalaisen saamien tietojen mukaan kaavailuissa on nostaa esimerkiksi korotetun avustuksen summaa 1 500 eurosta 2 500 euroon. Muut korotukset noudattelevat samaa linjaa.

Kantola ei halua vielä puhua summista, mutta hänen mukaansa korottamassa ollaan sekä hyödyketukea että käteistukea. Käteisavustus esimerkiksi Afganistaniin tai Irakiin vapaaehtoisesti palaavalle on tällä hetkellä normaalisti 1 000 euroa ja lapselle 600 euroa.

– Monen muun maan myöntämät vapaaehtoisen paluun summat ovat isompia kuin Suomen. Toisaalta niitä on vaikea vertailla, koska on erilaisia kategorioita erilaisille palaajille.

Korotusten tavoitteena on lisätä vapaaehtoisen paluun houkuttelevuutta turvapaikanhakijoiden silmissä. Vapaaehtoisen paluun tukea voivat saada henkilöt, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen tai peruuttavat turvapaikkahakemuksensa.

Kuluneen vuoden aikana kielteisen päätöksen saaneiden osuus on kasvanut nopeasti ja paperittomien määrä uhkaa kasvaa. Uusien lainvoimaisten kielteisten päätösten määrä yltää 1 000 päätökseen kuukaudessa vuoden 2017 loppupuolella.

Jorma Kantolan mukaan on mahdotonta arvioida, kuinka paljon tuen suuruus vaikuttaa lähtijöiden määrään.

Eniten palaajia on tänä vuonna ollut Irakiin.

Tälle vuodelle paluurahaan on kaikkiaan varattuna 8,8 miljoonaa euroa ja Kantolan mukaan rahat riittävät korotusten jälkeenkin.

– Tämän summan maksaa kokonaan Suomi, siinä ei ole tällä hetkellä muita maksajia mukana. Sen lisäksi EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto on myöntänyt rahoitusta hankkeeseen, jolla voidaan palkata 15 paluuneuvojaa vastaanottokeskuksiin ohjaamaan asiakkaita vapaaehtoiseen paluuseen, Kantola kertoo.

Suomessa vapaaehtoisen paluun tukea haettiin eniten vuonna 2016. Silloin vapaaehtoisen tuen turvin maasta lähti 2 116 henkilöä. Vuonna 2014 palaajia oli 318 ja vuonna 2015 heitä oli 635. Tämän vuoden tahdilla määrä näyttäisi jäävän pitkälle alle 2 000:n.

– Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä vapaaehtoisen paluun tukea on hakenut 1 034 henkilöä. Mutta eihän vielä tiedä, mihin se kääntyy, tiedottaja Kaisa Härkisaari Maahanmuuttovirastosta (Migri) kertoo.

Eniten palaajia on tänä vuonna ollut Irakiin, 816. Seuraaviin maihin hyppäys on iso, sillä Ukrainaan ja Afganistaniin palasi molempiin 32 henkilöä vapaaehtoisen paluun tuella. Kaikkiaan vapaaehtoisen paluun tukea hyödynnettiin yli 30 maahan. Kesällä palaajien määrä väheni heinäkuun 64:ään ja elokuun 74:ään tuen saajaan.

Lähtijöistä 74 prosenttia sai tukea yli 900 euroa, 15 prosenttia sai 200–900 euroa ja kahdeksan prosenttia 50–200 euroa. Kokonaan vaille tukea jäi kaksi prosenttia hakijoista.

Ihalainen: Kaikkiin maakuntiin omiin vahvuuksiin rakentuvat kasvu, elinkeino- ja työllisyysohjelmat

Kuva: Jari Soini
Kansanedustaja Lauri Ihalainen.

– SDP:n vaihtoehtobudjetti peräänkuuluttaa oikeudenmukaisuutta, kaikkein mukana pitämisen tärkeyttä sekä kasvavan yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämistä kansakunnan eheyden vaalimiseksi, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) summaa.

– SDP kantaa huolta siitä, miten pidemmän aikavälin kestävä kasvu turvataan ja sen tuella työttömyyttä lasketaan. Suomi tarvitsee osaamisperusteista vientivetoista kasvua ja innostavan ilmapiirin investoida sekä vahvaa tukea pk-yritysten ja yksinyrittäjien pärjäämiselle, hän jatkaa.

SDP on peräänkuuluttanut, että pidemmän aikavälin kasvu ja työllisyysasteen parantaminen edellyttävät lisärahoitusta tutkimukseen tuotekehitykseen ja uusiin innovaatioihin sekä erityisesti koulutukseen. Tarvitaan uusia ideoita, tuottavuuden nostamista ja pk-yrityksien kansainvälistymisen tukea.

– Yritystukia uudistettaessa tulisin siirtää tukien painopistettä uuden luomiseen ja paikata hallituksen virheelliset innovaatiotukileikkaukset ja lisätä tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta.

SDP on vaihtoehtobudjetissaan hahmotellut tulevaisuuden teknologia- ja elinkeinopolitiikan tavoitteita muun muassa kiertotalouden ja palvelujen, mukaan lukien matkailun, edistämistä. Arktisen alueen kehittäminen avaa Suomelle uusia viennin ja työllisyyden mahdollisuuksia.

SDP esittää, että kaikissa maakunnissa laaditaan alueen omiin vahvuuksiin rakentuvat kasvu, elinkeino- ja työllisyysohjelmat. Niissä kaikki alueen toimijat voisivat sitoutua esimerkiksi sopimuspohjaisesti yhteisten tavoitteiden edistämiseen. Maakunnan yhteydet yrityksien, korkeakoulujen ja julkisten toimijoiden välillä ovat avainasemassa tulokselliselle toiminnalle.

– SDP haluaa, että julkinen talous on hyvässä kunnossa myös mahdollisen seuraavan talousnotkahduksen tullessa – vahva julkinen talous on paras puskuri hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiselle. Ei ole liikaa sanottu, että SDP:n vaihtoehtobudjetti on oikeudenmukaisuuden, työllisyyden ja kasvua vauhdittava vastuullinen esitys, Ihalainen päättää.

Kansanedustajien suuri ihmetys: Mihin hallitus unohti hätäkeskukset ja viinalain?

Kuva: lehtikuva/petteri lehtinen
Liikenneonnettomuus vaati kahden ihmisen hengen Hartolassa Itä-Hämeessä 4-tiellä 1.helmikuuta 2007. Nelostie oli suljettu liikenteeltä Hartolan keskustan kohdalla. Hämeen hätäkeskuksen tietojen mukaan onnettomuuden osapuolina ovat kuorma-auto ja kaksi henkilöautoa.

SDP:n hallintovaliokunnan kansanedustajat Sirpa PaateroMika Kari ja Joona Räsänen kiittävät hallituksen täydentävään budjettiehdotukseen sisältyneitä panostuksia poliisin, Suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen resursseihin. Samalla kansanedustajat ihmettelevät, ettei hälytyskeskuksien resurssivajetta korjattu samalla. Myös varautuminen alkoholilain tuomiin resurssipaineisiin puuttuu esityksestä.

– Hätäkeskuslaitoksen kohdalla talousarvioon sisältyvä miljoonan euron leikkaus jo aiemmin aliresursoituun toimintaan uhkaa heikentää turvallisuusviranomaisten palvelutasoa ja henkilöstön työssä jaksamista kestämättömälle tasolle. Hätäkeskusten toimintakyvyn heikkeneminen näkyy merkittävällä tavalla muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden toiminnassa, jossa se pidentää vasteaikoja, lisää tehtävämääriä ja aiheuttaa resurssien epätarkoituksenmukaista kohdentumista. On käsittämätöntä, että näitä leikkauksia ei poistettu täydentävässä talousarviossa, kansanedustajat painottavat.

– Turvallisuusviranomaisille joudutaan koko ajan etsimään välttämätöntä rahoitusta uusien tehtävien hoitoon. Perustoiminnan rahoitus on kuitenkin kroonisen alimitoitettua. On hämmästyttävää, miten hallitus samaan aikaan luo uusia resurssipaineita omilla toimillaan, kuten alkoholilain kohdalla on nähtävissä.

Sisäministeriön arvion mukaan alkoholilain uudistus aiheuttaa poliisille 170 henkilötyövuoden lisäystarpeen.  Poliisin henkilöstömenoja lisäisi muun muassa hälytystehtävien lisääntyminen erityisesti viikonloppuisin, työn painopisteaikojen muuttuminen, haitta- ja ylityökustannusten lisääntyminen, kiinniotettujen kuljetuskustannusten lisääntyminen, kiinniotettujen vartiointitarpeen lisääntyminen ja päihtyneiden henkilöiden rikosten selvittäminen sekä rikosten esitutkinta.

– Poliisi haluaisi täysin oikeutetusti pysyvyyttä ja ennakoitavuutta rahoituksensa suhteen. Nyt poliisin budjettia kuitenkin tarkastellaan kolmatta kertaa tänä vuonna. Tämä luo tarpeettomia rasitteita toiminnan suunnitteluun ja muutenkin kuormitetuille työntekijöille, jotka elävät pahimmillaan pätkätyösuhteissa.

Paperiliitto hyväksyi neuvottelutuloksen yksimielisesti

Kuva: Thinkstock

Paperiliiton liittovaltuusto hyväksyi tänään perjantaina yksimielisesti neuvottelutuloksen Paperiteollisuuden työehtosopimukseksi.

Sopimuskausi on kaksi vuotta 10.11.2017–30.11.2019.

Neuvottelutulos Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välisissä neuvotteluissa syntyi viikko sitten perjantaina. Paperiliiton tes-neuvottelukunta hyväksyi neuvottelutuloksen yksimielisesti. Samoin liiton hallitus päätti yksimielisesti esittää neuvottelutulosta liittovaltuuston hyväksyttäväksi.

”Kalliit hinnat vaikuttavat monen lapsiperheen talouteen” – SDP:n Taavitsainen vaatii koulukuvausmaksujen suitsimista

Satu Taavitsainen.

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen jätti ministerille kirjallisen kysymyksen koulukuvausten korkeista maksuista ja lasten arjen lähiympäristöissä tapahtuvasta markkinoinnista.

– Lasten valokuvat ovat ihania! Valitettavasti päiväkodeissa ja kouluissa otettavien jokavuotisten valokuvien kalliit hinnat vaikuttavat todella monen lapsiperheen talouteen, kertoo Taavitsainen.

– Lasten ja nuorten elämässä se, että voi saada samanlaisia tavaroita kuin ikätoverit, esimerkiksi juuri koulukuvia, on tärkeää yhteenkuuluvuuden rakentumiselle. Pidän päiväkoti- ja koulukuvapakettien hintojen suitsimista perheiden talouden ja lasten tasa-arvoisuuden kannalta tärkeänä asiana, tähdentää Taavitsainen.

Lasten valokuvat ovat ihania!

Taavitsaisen mukaan lapsiin kohdistetaan yhä enemmän vaikeasti tunnistettavaa markkinointia television, internetin ja puhelimen kautta. Kulutuskulttuurin voimistumiseen voidaan vaikuttaa hillitsemällä lapsiin suunnattua markkinointia ja ohjaamalla lapsia vastuulliseen kuluttamiseen ja kriittiseen medialukutaitoon. Avainasemassa tässä ovat kotien lisäksi päiväkodit ja koulut.

– Kysyin kirjallisesti ministeriltä, mihin toimiin hän aikoo ryhtyä päiväkoti- ja koulukuvien hintojen alentamiseksi ja miten hän aikoo puuttua lasten eriarvoistumiskehitykseen, joka alkaa jo päiväkodissa ja peruskoulussa. Kysyin myös, kuinka ministeri aikoo turvata lapsen aseman kuluttajana ja hillitä markkinointia lasten ja nuorten arjen lähiympäristöissä.

Halla-aho: Tämä on syytä lopettaa nyt – ”Meille on siitä pelkkää haittaa”

Kuva: lehtikuva/jussi moilanen
Jussi Halla-aho.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että kinastelu puolueesta irtautuneiden sinisten kanssa on aika lopettaa. Halla-ahon mukaan vaikuttaa siltä, että perussuomalaisten sanomat eivät ylitä median uutiskynnystä, elleivät ne liity maahanmuuttoon tai riitelyyn sinisten kanssa.

– Sinisille meitä vastaan hyökkäily meitä vastaan on ainoa keino saada julkisuutta. Muille puolueille se on herkkua, mutta meille siitä on pelkkää haittaa, Halla-aho sanoi.

Halla-aho oli puolueen tiedotustilaisuudessa närkästynyt Yleisradiolle siitä, että se ei keskiviikon pääuutislähetyksessään maininnut perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia, vaikka muiden oppositiopuolueiden kannat esiteltiin.

– Perussuomalaiset olivat mystisesti lakanneet olemasta. Yksi syy voi tietysti olla, että perussuomalaiset esitti Yleisradion rahoituksen leikkaamista, Halla-aho moitti.

Halla-aho ennakoi, että edessä voi olla hallituskriisi itsenäisyyden juhlavuoden ja presidentinvaalien jälkeen, jos sote-uudistus taas jumittuu perustuslakivaliokuntaan.

– Hallitusta pitää kasassa lähinnä se, että tämänhetkiset heikot hallituskumppanit ovat kokoomukselle paras mahdollisuus saada oma kärkihankkeensa, eli sote-uudistus, läpi.