x

Utelut puoluekannasta jarruttivat ay-aktiivisuutta – ”Politiikka oli pitkään asia, jonka kanssa en halunnut olla tekemisissä”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Turkulainen Iris Pitkäaho löysi tiensä ay-aktiiviksi ja politiikkaankin, vaikka jälkimmäinen tuntui pitkään kaikelta muulta kuin omalta.

Laborantti, tig-hitsaaja, lähihoitaja ja päätoiminen luottamusmies. Voisi helposti kuvitella, että nämä ammatit kuuluvat eri henkilöille. Tämä kokoelma kuitenkin löytyy yhden naisen, 33-vuotiaan Iris Pitkäahon, työhistoriasta.

– Olen tosi sopeutuvainen ja olen tykännyt hirveästi kaikista töistä, joita olen tehnyt. Elämä on vienyt sillä tavalla, että kun joku ovi on sulkeutunut, on avautunut ikkuna, josta sitten ryömitään ulos, hän vastaa kuplivasti nauraen hänen työhistoriaansa hämmästelevälle.

Turkulaista Pitkäahoa elämä on tuuppinut eri urille pitkälti perheenlisäysten myötä. Ensimmäisen lapsensa hän sai jo 19-vuotiaana. Laborantista tig-hitsaajaksi yksinhuoltaja ryhtyi toisen lapsen saatuaan. Sitten tuli kolmas lapsi ja talouden taantuma. Äitiyslomalta palaavaa odotti lomautus. Pitkäaho päätti hommata ammatin, jossa työtä riittää.

Nuorempana hän oli ajatellut, että lähihoitajaksi hän ei ainakaan ryhdy. Aiemmin hän oli myös vakuuttunut siitä, että vanhustyöhön – takapuolia pesemään – hänestä ei ole, mutta sinne hän lopulta päätyi, vaikka lähihoitajaopinnoissa suuntautumisvaihtoehto olikin hammashoito.

– Vanhusten kanssa työskentelyssä ihanaa on, että voit yrittää parantaa ihmisen viimeisiä vuosia olemalla heidän kanssaan, kohtelemalla heitä ihmisinä ja keksimällä heidän kanssaan kaikkea kivaa. Olihan siellä niitä putsattavia takapuoliakin, mutta kolmen lapsen äitinä olin jo niitä nähnyt, Pitkäaho nauraa.

Sitten tulivat JHL:n luottamusmiesvaalit ja Pitkäahoa kysyttiin ehdolle. Nyt ollaan tässä – taas uudessa unelmaduunissa – hyvinvointialan, vanhus- ja vammaispalveluiden päätoimisena luottamusmiehenä.

Silloin nuorena ainoa asia, joka ehkäisi minua olemasta kunnon liittoaktiivi, olivat puheet siitä, että minun pitäisi miettiä, mitä puoluetta kannatan.

Ammattiyhdistysliike alkoi kiinnostaa Pitkäahoa ja hän liittyi Toimihenkilöunioniin, kun hän oli valmistunut laborantiksi. Pitkäaho kertoo aina olleensa janoinen tiedolle. Hän haluaa tietää omista ja muiden asioista – oikeuksista ja velvollisuuksista – sekä siitä, missä ja miten häntä ja muita koskevia päätöksiä tehdään.

– Silloin nuorena ainoa asia, joka ehkäisi minua olemasta kunnon liittoaktiivi, olivat puheet siitä, että minun pitäisi miettiä, mitä puoluetta kannatan. Olen kasvanut Jehovan todistaja -perheessä, jossa on pysytty erillään politiikasta ja ay-toiminnasta, hän kertoo.

–Ay-toimintaan oli kuitenkin helpompi lähteä mukaan, mutta politiikka oli pitkään asia, jonka kanssa en halunnut olla missään tekemisissä, kun en siitä ymmärtänyt, hän jatkaa.

Kun politiikka sitten Metalliliiton jäsenyyden aikana alkoi kiinnostaa, hän ryhtyi pohtimaan puoluekantaansa. Vaikka kotona politiikkaa ei puhuttu, on kotoa saatu vahva arvopohja kovin sosialidemokraattinen – solidaarisuutta ja toisten auttamista painottava. Siksi SDP tuntui omalta.

Hyvä ystävä sanoi puoluevalintani jälkeen, ettei enää osaa puhua kanssani. Otin sen raskaasti, koska en ollut muuttunut ihmisenä.

Eroon leimoista

Pitkäahon mielestä puoluepolitiikka saa olla osa ay-toimintaa, mutta on paikallaan pohtia, miten se käytännössä näkyy. Omasta kokemuksesta hän tietää, että takertuminen puoluekantoihin voi olla perin ikävää.

Metallissa hän liittyi osastoon, johon muutkin työkaverit kuuluivat, eikä hän liittyessään ollut sen enempää ”vassari kuin demarikaan”. Hänelle valkeni vasta myöhemmin, että osastoon liittynyt miellettiin automaattisesti vasemmistoliittolaiseksi. Monelle kaverille olikin yllätys, kun Pitkäahosta paljastui demari.

– Minulta tultiin jopa kysymään, että miltä tuntuu olla takinkääntäjä. Mutta enhän minä ollut mitään takkia kääntänyt – oma itseni olin koko ajan ollut! Se harmittaa paljon, että yksi hyvä ystävä sanoi puoluevalintani jälkeen, ettei enää osaa puhua kanssani. Otin sen raskaasti, koska en ollut muuttunut ihmisenä, Pitkäaho muistelee.

Pitkäahon mielestä niin ystävyyksissä kuin ay-toiminnassakin on hölmöä liiaksi tuijottaa puoluekantaa. Pahimmillaan moinen rampauttaa toimintaa, jos jäädään vatvomaan, kuka kuuluu mihinkin porukkaan ja keiden kanssa ”kuuluu” asioita hoitaa.

– Tärkeämpää on pystyä puhaltamaan yhteen hiileen ja hoitaa yhteisiä asioita ja ihmisten edunvalvontaa, Pitkäaho sanoo ja huomauttaa, että yhtä haitallista on puolueen sisällä jakaa ihmisiä erilaisiin demareihin.

Parempaa politiikkaa

Kuntapolitiikassa Pitkäaho on mukana varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston jäsenenä, ja hän pyrkii vaaleissa valtuustoon. Pitkäaho toivoo, että valtuuston toimintakulttuuria voitaisiin kehittää. Nyt valtuustossa pidetään paljon samaa sisältöä toistavia puheenvuoroja, kun jokainen poliitikko haluaa ääneen.

– Miksei voida sopia, että joku ryhmästä kertoo tiivistetysti, millaisia erilaisia kantoja ryhmässä on noussut esiin ja mikä on ryhmän kanta. Miksi tuhlata aikaa samojen asioiden toisteluun, kun tärkeintä on tehdä päätöksiä, hän kysyy.

Hän ehdottaa, että valtuutetut voisivat halutessaan avata omia kantojaan yksityiskohtaisesti esimerkiksi blogeissaan. Toki valtuustoryhmässä tulisi päästä sopuun siitä, että jokainen joskus pääsee salissa ääneen ja esittämään ryhmän kannan.

Kaksi kysymystä

1. Minkä asian haluaisit maailmassa muuttaa?

Ihmisen asenteen toisia kohtaan. Monesti ihmisten kuunteleminen, toisista välittäminen ja heidän hyväksyminen sellaisina kuin he ovat, johtaisi parempiin lopputuloksiin kuin oman kannan ajaminen laput silmillä.

2. Terveisesi sd-kentälle?

Toimitaan yhdessä, autetaan uusia jäseniä ja ehdokkaita ja tuetaan toisiamme!

Iris Pitkäahon haastattelu on osa Demokraatin Miten minusta tuli demari -henkilöhaastattelujen sarjaa.

Turun SDP:ltä 14 teesiä asuinalueiden kehittämiseen

Turun SDP:n mukaan asuinalueiden on tarjottava kaikenlaisia palveluita. Kuvassa Käsityöläismuseo.

Turun SDP on valmistellut oman asuinalueiden kehittämisohjelman, jota puolue tarjoaa lähtökohdaksi laajemmalle asuinalueiden kehittämisohjelmalle, joka tulisi laatia yhteistyössä kaupungin ja asukkaiden kanssa. Ohjelmatyöstä vastannut Turun SDP:n varapuheenjohtaja Mari-Elina Koivusalo kertoo järjestön haluavan herätellä kaupunkia ja kaupunkilaisia näkemään erityisesti lähiöiden ja asuinalueiden potentiaalin tulevaisuudessa.

– Lähiöt on nähtävä tiivistyvän kaupunkirakenteen voimavarana, joissa on suuri kehityspotentiaali kun ratkotaan väestönkasvun tuomaa asuntotarvetta. Turku kasvaa nyt huimaa vauhtia, ja sen lisäksi että kaupunki laajenee keskustan välittömässä läheisyydessä, on huomioitava lähiöiden täydennysrakentamisen mahdollisuudet. Tarvitsemme  tuleville vuosikymmenille kokonaisnäkemyksen siitä, miten asuinalueitamme ja niiden palveluita kehitetään, Koivusalo linjaa.

Turun SDP:n ohjelmassa keskiöön nousevat palvelujen turvaaminen, liikkuminen ja liikenneyhteydet, joista pitäisi järjestön mukaan muodostaa kokonaisuus.

– Tarvitsemme uutta ajattelua erityisesti lapsiperheiden ja ikäihmisten palvelujen tarjonnasta eri asuinalueilla. Asuntorakentamisen pitää olla monimuotoista ja tarjota vaihtoehtoja eri ryhmille ja palvelujen pitää pysyä tässä mukana. Palveluita tulee koota suurempiin kokonaisuuksiin, esimerkiksi monitoimitaloihin, jotka sijaitsevat asuinalueiden keskellä ja joiden tilat palvelevat niin päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, nuorisoa kuin muitakin alueensa asukkaita.

– Ikäihmisten haluavat jäädä usein asumaan tutulle alueelle, joten ikäihmisten palveluja ja palvelutaloja tulisi sijoittaa enenevässä määrin lähiöihin. Ikäihmisten asumispalvelut luovat myös toimintaedellytyksiä esimerkiksi kahvila-, ravintola- ja hyvinvointipalveluja tarjoavalle yritystoiminnalle.

Ohjelmassa peräänkuulutetaan, että palvelut kytkeytyisivät asuinalueisiin joukkoliikenteen avulla ja että nykyisiä joukkoliikennelinjoja tarkasteltaisiin sen mukaan, onko niiden reitit tarkoituksenmukaisia ihmisten palvelujen saavutettavuuden kannalta. Asuinalueita tulisi kytkeä toisiinsa ja keskittää palvelut siten, että ne olisivat mahdollisimman keskeisesti sijoitettuna ja useammalta asuinalueelta saavutettavissa.

Lue koko ohjelma täältä.

 

Tätä se tiesi – Uudenkaupungin autotehdas alkaa valmistaa Mercedes-Benzin uutta mallia 

Kuva: valmet automotive
Mitä mallia uusi tilaus koskee, ei ole vielä selvillä. Kuva Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalta.

Valmet Automotive ja Mercedes–Benz tiedottavat, että Automotive ryhtyy valmistamaan Mercedes-Benzin seuraavan sukupolven kompaktiautomallia Uudenkaupungin autotehtaalla. Automotive käynnistää uuden kompaktiautomallin valmistukseen tähtäävään projektin välittömästi.

Lisäksi Valmet Automotive kertoi, että se aloittaa tänään rekrytointikampanjan, jolla haetaan tuhatta uutta autonrakentajaa.

Tiedotustilaisuus asiasta järjestettiin tänään Veho Mercedes-Benz Airportin tiloissa.
Yhtiö on kertonut jo aiemmin palkkaavansa Uuteenkaupunkiin tänä vuonna yli tuhat uutta autonrakentajaa ja toimihenkilöä. Valmistussopimuksen kestoa ja laajuutta ei kerrota, mutta ne ovat vastaavat kuin Valmet Automotiven aiemmissa Mercedes-Benz -malleista tekemissä sopimuksissa.

Kaupunginjohtaja Atso Vainio kertoi aiemmin STT:lle, että Valmet Automotiven menestys on alkanut näkyä monin tavoin Uudessakaupungissa. Hänen mukaansa autotehtaan rekrytoinnit ovat saaneet rakennusalan yritykset kiinnostumaan kaupungista. Vireillä on toistakymmentä markkinaehtoista kerrostalohanketta, ja taloista lähes puolet aiotaan tehdä vuokra-asunnoiksi.

Lisäksi juhannukseen mennessä on valmistumassa satoja moduuleja eli väliaikaisasuntoja, joissa uudet työntekijät voivat asua. Uuteenkaupunkiin myös rakennetaan uusi päiväkoti.

– Meidän väestöpohjaan nähden, kun meitä on täällä 15 ja puoli tuhatta, tämä rakennuspuolen aktiivisuus on aikamoista, Vainio sanoo.

Vainion mukaan autotehdas on ollut aina Uudellekaupungille tärkeä, mutta menestyksen myötä sen merkitys korostuu selvästi. Uusikaupunki on ollut pääosin muuttotappiokunta 1990-luvun alkupuolelta lähtien, mutta kaupunginjohtaja uskoo suunnan kääntyvän tänä vuonna.

– On suuri pettymys, jos näin ei tapahdu.

Hän kuitenkin lisää, että osa uusista työntekijöistä luultavasti pendelöi kaupunkiin muualta.
Vainion mukaan palvelutuotantoa tulee kasvattaa, jos ja kun kaupunkiin virtaa uusia asukkaita. Valtuustossa päätetään pian esimerkiksi keskeisten koulukiinteistöjen uudisrakentamisesta.

– Tähän voidaan jättää liikkumatilaa, millaiset rakennuksista tulee ja mihin aikaan rakennetaan.

Juttu päivitetty lopulliseen versioonsa.

Kuka mokasi Turussa? – saamelaisten vanhoja itkuvirsiä roskalavalle räntäsateeseen

Kuva: Thinkstock
Muutto ei mennyt putkeen Turussa. Arkistokuva.

Turun yliopiston arkistomateriaalia on päätynyt erehdyksessä räntäsateeseen roskalavalle muuton yhteydessä. Turun Sanomat kertoo, että syynä materiaalin vahingoittumiseen on mitä ilmeisimmin muuttopalvelun ja yliopiston välinen tietokatkos.

Videoita, kasetteja ja kelanauhoja oli tarkoitus siirtää välivarastoon ja puhdistettavaksi, mutta niitä olikin heitelty roskalavalle ja pitkin pihaa, jossa niistä ainakin osa turmeltui.
Kulttuurientutkimuksen kokoelmissa oli muun muassa uskontotieteen ja kansantieteen vanhaa tutkimusaineistoa, kuten kansainvälisesti merkittävää saamelaisperinteen materiaalia ja itkuvirsiä.

Nauhoitukset ja muut tallenteet ehtivät olla tunteja sateessa.

– On äärimmäisen todennäköistä, että kylmyys ja kosteus ovat vaurioittaneet niitä pahasti, kertoo uskontotieteen yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki lehdelle.
Asian jälkiselvittely vienee pitkään. Mahlamäki kuvaa tapahtunutta pöyristyttäväksi.

 

 

AVAINSANAT

Kahdet vaalit kerralla

Janne Sjölund on uusikaupunkilainen psykiatrinen sairaanhoitaja, joka on toiminut viimeiset kuusi vuotta sairaanhoitopiirin JHL:n päätoimisena pääluottamusmiehenä. Janne on parhaillaan ehdokkaana sekä JHL:n edustajistoon että Uudenkaupungin kaupunginvaltuustoon, eli mies käy kaksia vaaleja yhtaikaa.

Janne tunnetaan yli kuntarajojen sosiaali- ja terveyshuollon asiantuntijana, jonka osaamista on hyödynnetty niin Uudenkaupungin kaupunginhallituksessa kuin terveyslautakunnan puheenjohtajana. Janne Sjölund pitää tärkeänä, että laadukkaat peruspalvelut ovat kaikkien saatavilla.

– Palveluiden pitää olla lähellä ja kohtuullisessa ajassa saatavissa, mies täsmentää.

Lopuksi Janne Sjölund toteaa naurahtaen, että kun yksi mies käy kaksia vaaleja samanaikaisesti, niin siinä on tehokkuus huipussaan.

 

Jaana Vasama, Uusikaupunki

Keskustelua aiheesta

SDP:llä ehdokaslista kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa

Kuva: Kari Hulkko
Sosialidemokraateilla on ehdokaslista kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa.

Sosialidemokraatit ovat asettaneet 579 kuntavaaliehdokasta Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen kaikissa 27 kunnassa on mahdollisuus äänestää sosialidemokraatteja.

Ehdokasmäärä pieneni jonkin verran edellisistä vaaleista. Täysi ehdokaslista on Turussa. Ehdokasmäärä kasvoi 4 kunnassa: Kustavissa, Raisiossa, Sauvossa ja Taivassalossa. Ehdokkaista 44% on naisia. Nuoria ehdokkaista on 6,4%.

SDP:n tavoitteena niin Varsinais-Suomessa kuin valtakunnallisesti on olla kuntavaalien jälkeen Suomen suurin puolue. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Varsinais-Suomen vaalipiirissä sosialidemokraattien tulee kasvattaa kannatustaan. Tähän työhön varsinaissuomalaiset sosialidemokraatit lähtevät nyt täysillä.

– Toivottavasti kuntalaiset lähtevät aktiivisesti äänestämään siitäkin huolimatta, että sote-uudistus ja maan hallituksen toiminta lisäävät epävarmuutta ja epäselvyyttä kuntien tulevaisuudesta, toteaa Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtaja Vuokko Puljujärvi.

– Tarkoituksenamme on tehdä SDP:stä suurin puolue kuntavaaleissa ja siihen työhön lähdemme nyt täysillä, Puljujärvi päättää.