Utelut puoluekannasta jarruttivat ay-aktiivisuutta – ”Politiikka oli pitkään asia, jonka kanssa en halunnut olla tekemisissä”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Turkulainen Iris Pitkäaho löysi tiensä ay-aktiiviksi ja politiikkaankin, vaikka jälkimmäinen tuntui pitkään kaikelta muulta kuin omalta.

Laborantti, tig-hitsaaja, lähihoitaja ja päätoiminen luottamusmies. Voisi helposti kuvitella, että nämä ammatit kuuluvat eri henkilöille. Tämä kokoelma kuitenkin löytyy yhden naisen, 33-vuotiaan Iris Pitkäahon, työhistoriasta.

– Olen tosi sopeutuvainen ja olen tykännyt hirveästi kaikista töistä, joita olen tehnyt. Elämä on vienyt sillä tavalla, että kun joku ovi on sulkeutunut, on avautunut ikkuna, josta sitten ryömitään ulos, hän vastaa kuplivasti nauraen hänen työhistoriaansa hämmästelevälle.

Turkulaista Pitkäahoa elämä on tuuppinut eri urille pitkälti perheenlisäysten myötä. Ensimmäisen lapsensa hän sai jo 19-vuotiaana. Laborantista tig-hitsaajaksi yksinhuoltaja ryhtyi toisen lapsen saatuaan. Sitten tuli kolmas lapsi ja talouden taantuma. Äitiyslomalta palaavaa odotti lomautus. Pitkäaho päätti hommata ammatin, jossa työtä riittää.

Nuorempana hän oli ajatellut, että lähihoitajaksi hän ei ainakaan ryhdy. Aiemmin hän oli myös vakuuttunut siitä, että vanhustyöhön – takapuolia pesemään – hänestä ei ole, mutta sinne hän lopulta päätyi, vaikka lähihoitajaopinnoissa suuntautumisvaihtoehto olikin hammashoito.

– Vanhusten kanssa työskentelyssä ihanaa on, että voit yrittää parantaa ihmisen viimeisiä vuosia olemalla heidän kanssaan, kohtelemalla heitä ihmisinä ja keksimällä heidän kanssaan kaikkea kivaa. Olihan siellä niitä putsattavia takapuoliakin, mutta kolmen lapsen äitinä olin jo niitä nähnyt, Pitkäaho nauraa.

Sitten tulivat JHL:n luottamusmiesvaalit ja Pitkäahoa kysyttiin ehdolle. Nyt ollaan tässä – taas uudessa unelmaduunissa – hyvinvointialan, vanhus- ja vammaispalveluiden päätoimisena luottamusmiehenä.

Silloin nuorena ainoa asia, joka ehkäisi minua olemasta kunnon liittoaktiivi, olivat puheet siitä, että minun pitäisi miettiä, mitä puoluetta kannatan.

Ammattiyhdistysliike alkoi kiinnostaa Pitkäahoa ja hän liittyi Toimihenkilöunioniin, kun hän oli valmistunut laborantiksi. Pitkäaho kertoo aina olleensa janoinen tiedolle. Hän haluaa tietää omista ja muiden asioista – oikeuksista ja velvollisuuksista – sekä siitä, missä ja miten häntä ja muita koskevia päätöksiä tehdään.

– Silloin nuorena ainoa asia, joka ehkäisi minua olemasta kunnon liittoaktiivi, olivat puheet siitä, että minun pitäisi miettiä, mitä puoluetta kannatan. Olen kasvanut Jehovan todistaja -perheessä, jossa on pysytty erillään politiikasta ja ay-toiminnasta, hän kertoo.

–Ay-toimintaan oli kuitenkin helpompi lähteä mukaan, mutta politiikka oli pitkään asia, jonka kanssa en halunnut olla missään tekemisissä, kun en siitä ymmärtänyt, hän jatkaa.

Kun politiikka sitten Metalliliiton jäsenyyden aikana alkoi kiinnostaa, hän ryhtyi pohtimaan puoluekantaansa. Vaikka kotona politiikkaa ei puhuttu, on kotoa saatu vahva arvopohja kovin sosialidemokraattinen – solidaarisuutta ja toisten auttamista painottava. Siksi SDP tuntui omalta.

Hyvä ystävä sanoi puoluevalintani jälkeen, ettei enää osaa puhua kanssani. Otin sen raskaasti, koska en ollut muuttunut ihmisenä.

Eroon leimoista

Pitkäahon mielestä puoluepolitiikka saa olla osa ay-toimintaa, mutta on paikallaan pohtia, miten se käytännössä näkyy. Omasta kokemuksesta hän tietää, että takertuminen puoluekantoihin voi olla perin ikävää.

Metallissa hän liittyi osastoon, johon muutkin työkaverit kuuluivat, eikä hän liittyessään ollut sen enempää ”vassari kuin demarikaan”. Hänelle valkeni vasta myöhemmin, että osastoon liittynyt miellettiin automaattisesti vasemmistoliittolaiseksi. Monelle kaverille olikin yllätys, kun Pitkäahosta paljastui demari.

– Minulta tultiin jopa kysymään, että miltä tuntuu olla takinkääntäjä. Mutta enhän minä ollut mitään takkia kääntänyt – oma itseni olin koko ajan ollut! Se harmittaa paljon, että yksi hyvä ystävä sanoi puoluevalintani jälkeen, ettei enää osaa puhua kanssani. Otin sen raskaasti, koska en ollut muuttunut ihmisenä, Pitkäaho muistelee.

Pitkäahon mielestä niin ystävyyksissä kuin ay-toiminnassakin on hölmöä liiaksi tuijottaa puoluekantaa. Pahimmillaan moinen rampauttaa toimintaa, jos jäädään vatvomaan, kuka kuuluu mihinkin porukkaan ja keiden kanssa ”kuuluu” asioita hoitaa.

– Tärkeämpää on pystyä puhaltamaan yhteen hiileen ja hoitaa yhteisiä asioita ja ihmisten edunvalvontaa, Pitkäaho sanoo ja huomauttaa, että yhtä haitallista on puolueen sisällä jakaa ihmisiä erilaisiin demareihin.

Parempaa politiikkaa

Kuntapolitiikassa Pitkäaho on mukana varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston jäsenenä, ja hän pyrkii vaaleissa valtuustoon. Pitkäaho toivoo, että valtuuston toimintakulttuuria voitaisiin kehittää. Nyt valtuustossa pidetään paljon samaa sisältöä toistavia puheenvuoroja, kun jokainen poliitikko haluaa ääneen.

– Miksei voida sopia, että joku ryhmästä kertoo tiivistetysti, millaisia erilaisia kantoja ryhmässä on noussut esiin ja mikä on ryhmän kanta. Miksi tuhlata aikaa samojen asioiden toisteluun, kun tärkeintä on tehdä päätöksiä, hän kysyy.

Hän ehdottaa, että valtuutetut voisivat halutessaan avata omia kantojaan yksityiskohtaisesti esimerkiksi blogeissaan. Toki valtuustoryhmässä tulisi päästä sopuun siitä, että jokainen joskus pääsee salissa ääneen ja esittämään ryhmän kannan.

Kaksi kysymystä

1. Minkä asian haluaisit maailmassa muuttaa?

Ihmisen asenteen toisia kohtaan. Monesti ihmisten kuunteleminen, toisista välittäminen ja heidän hyväksyminen sellaisina kuin he ovat, johtaisi parempiin lopputuloksiin kuin oman kannan ajaminen laput silmillä.

2. Terveisesi sd-kentälle?

Toimitaan yhdessä, autetaan uusia jäseniä ja ehdokkaita ja tuetaan toisiamme!

Iris Pitkäahon haastattelu on osa Demokraatin Miten minusta tuli demari -henkilöhaastattelujen sarjaa.

Opetuslautakunnan demarit Turussa: Varhaiskasvatuksen kustannuksia voidaan alentaa laadusta tinkimättä

Kuva: Kari Hulkko

Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan sd-jäsenet Mari-Elina Koivusalo ja Jarmo Aalto katsovat, että Turussa on mahdollista alentaa varhaiskasvatuksen kustannuksia laadusta tinkimättä. Lautakunta käsitteli tällä viikolla selvitystä varhaiskasvatuksen kohonneista kustannuksista suhteessa muihin kuusikkokaupunkeihin.

– Selvityksestä käy ilmi, että kustannusten nousu johtuu ennen kaikkea tasa-arvoisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen turvaamisesta mutta myös palvelusetelijärjestelmän tarpeettomasta paisuttamisesta, toteavat Aalto ja Koivusalo.

– Kustannukset on laskettu vuoden 2016 tilanteesta, jolloin omassa toiminnassa on ollut paikkoja runsaasti tyhjänä samalla kun perheille ollaan myönnetty palveluseteli. Kahden järjestelmän ylläpitäminen ei ole kestävää, kun oma toiminta on vajaakäytöllä. Maksamme omien päiväkotien tiloista ja henkilöstöstä sekä palvelusetelistä ja samalla menetämme asiakasmaksutulot yksityisille, selvittää lautakunnan varapuheenjohtaja Mari-Elina Koivusalo.

Koivusalon mukaan on toki olennaisinta, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatusta olipa päiväkoti yksityinen tai julkinen, mutta kaupunki ei voi moittia omaa toimintaansa kalliiksi, jos sitä ei edes yritä käyttää tehokkaasti.

Opetuslautakunnan demarit katsovat myös, että kustannusten suitsiminen laatua heikentämällä ei ole vaihtoehto.

– Turku on halunnut säilyttää subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon kaikille lapsille eikä ole kasvattanut ryhmäkokoja. Näin tulee olla jatkossakin, eikä tällaisille laatua ja tasa-arvoa tukeville arvovalinnoille saa asettaa hintaa, toteaa lautakunnan toinen sd-jäsen Jarmo Aalto.

18.10. kokoontunut kasvatus- ja opetuslautakunta päätyi SDP:n esityksestä ja vihreiden, vasemmistoliiton sekä RKP:n tuella antamaan kaupunginhallitukselle kustannusselvityksen, jossa ei kannateta laatua tai tasa-arvoa heikentäviä toimenpiteitä, ja asetetaan selkeät tavoitteet toiminnan tehostamiselle edellyttämällä oman toiminnan päiväkodeille 100% täyttöastetta ja tähän tavoitteeseen myös palveluohjauksella on pyrittävä.

Keskustelua aiheesta

Turussa lautakunta käsitteli useita merkittäviä uudis- ja täydennysrakentamisen mahdollistavia kaavoja

Uudisrakentamisen tahti Turussa on tällä hetkellä kovaa. Jatkuvasti kasvavat tarpeet laittavat Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan koville.

Kaupunginhallitukseen etenevä Hirvesalon osayleiskaava jäi lautakunnassa kuitenkin tiistaina vielä viikoksi pöydälle. Tänä aikana lautakunnan jäsenet käyvät tutustumassa kaava-alueeseen paikan päällä. Turun SDP näkee tärkeänä, että kaupungin tulisi Hirvensalon alueella vastata positiivisen rakennemuutoksen haasteisiin luontoa kunnioittavalla monipuolisella rakentamisella.

– Teknisistä haasteista huolimatta Latokari-Lauttaranta alueen kaavoitusprosessia tulisi kaavoituksessa pitää keskiössä, mikä mahdollistaa merellisen kaupunginosan rakentumisen keskustan palveluiden välittömään läheisyyteen 2030-luvulla, kertoo Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan jäsen Ville Lintunen (sd.).

– Uusi merellinen kaupunginosa tukisi valmistuvaa Syvälahden monitoimitaloa, suunniteltuja kevyen liikenteen väylä- ja siltaratkaisuja sekä mahdollistaisi vesitse tapahtuvien joukkoliikennepalveluiden kehittämisen, Lintunen jatkaa.

Olisi kohtuutonta, että alueen asukkaat joutuisivat olemaan vielä vuosia epätietoisuudessa.

Lautakunnan kokouksessa SDP asettui kannattamaan poikkeamispäätöksen myöntämistä Kakolan alueelle rakentuvalle uudisrakennukselle. SDP:n ryhmän kannalta keskeistä oli, että rakentamista nopeuttava poikkeamispäätös ei kasvata rakennusoikeutta ja vastaa asemakaavassa tontille suunniteltua rakennusta.

– Koimme, että Kakolan alueen asukkaille sekä sieltä asunnon hankkiville turkulaisille on parempi, että Kakolan alue rakentuu valmiiksi mahdollisimman nopeasti 2020-luvun alkupuolella.

– Olisi kohtuutonta, että alueen asukkaat joutuisivat olemaan vielä vuosia epätietoisuudessa asuinympäristönsä lopullisesta muodosta sekä pahimmassa tapauksessa rakennustyömaan jatkuvassa läheisyydessä jopa 2020-luvun puolivälin ylitse, Lintunen perustelee.

Linnafältin alueelle monipuolisia asumismuotoja tuovan Turku Energian tontin asemakaavoituksen osalta SDP:n ryhmä kannatti velvoittavuutta suunnitelmassa esitettyjen viherkattojen rakentamiselle. Kohteena Turku Energian kortteli toimiikin hyvänä pilottina Turun viherkatto rakentamiselle.

Helsinginkadun kaaren asemakaavan muutoksen osalta SDP:n ryhmä kannatti Vasemmistoliiton muutosesitystä, joka olisi vähentänyt kaavaesityksestä yhden sisäpihalle suunnitelluista asuinkerrostaloista. Muutos olisi mahdollistanut kerrostalojen väljemmän sijoittelun ilman vastakkaisia ikkunoita sekä kasvattanut asuinviihtyvyyttä suuremman piha-alueen myötä. Tälle ei lautakunnassa vasemmistoliittoa lukuun ottamatta löytynyt kuitenkaan kannatusta.

Varsinais-Suomen SDP: Yhteistyöstä voimaa koko maakuntaan

Kuva: Lehtikuva

Varsinais-Suomen SDP otti piirikokouksessaan lauantaina kantaa maakunnan positiiviseen rakennemuutokseen.

– Varsinais-Suomessa on meneillään positiivinen rakennemuutos. Meyerin Turun telakka ja Uudenkaupungin autotehdas johtavat talouden nousua, josta hyötyy myös muu elinkeinoelämä ja koko maakunta. Varsinais-Suomi toimii tällä hetkellä veturina koko maan kasvulle. Tätä kehitystä tulee vahvistaa. Koko maakunnan kattavalla hyvällä yhteistyöllä löydämme vastauksia isoihin asiakysymyksiin, kuten tarvittavan asuntotuotannon kasvattamiseen ja suotuisaa kehitystä tukeviin liikennejärjestelyihin, piirikokous totesi.

– Kasvavan teollisuuden tarpeisiin tarvitaan myös osaavaa työvoimaa. Tämä edellyttää maakunnan koulutuksen järjestäjiltä tiivistä yhteistyötä. On perusteltua kouluttaa maakunnassa tarvittavat osaajat mahdollisimman lähellä niitä toimijoita, jotka mahdollistavat positiivisen rakennemuutoksen jatkumisen. Varsinais-Suomen SDP edellyttää, että Suomen hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin asian kuntoon saattamiseksi.

– Varsinais-Suomella on mahdollisuus jatkossakin toimia Suomen talouden veturina. Varsinais-Suomen SDP edellyttää hyvää maakunnallista yhteistyötä ja vaatii valtion tukea tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Puljujärvi jatkaa Varsinais-Suomen SDP:n johdossa

Vuokko Puljujärvi jatkaa Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtajana.

Turkulainen Vuokko Puljujärvi on valittu jatkamaan Varsinais-Suomen SDP:n johdossa myös vuosina 2018–2019. Varsinais-Suomen SDP:n piirikokous päätti asiasta tänään Raisiossa. Puljujärvi on toiminut Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtajana vuodesta 2014.

Piirin varapuheenjohtajina jatkavat Pertti Pokki Laitilasta ja Mari Kesälä Sauvosta. Piirihallitukseen valittiin Hannu Aalto Naantalista, Susanna Kiukainen Piikkiöstä, Riitta Lehtinen Somerolta, Saku Nikkanen Salosta, Jouni Ojala Loimaalta, Petra Peltonen Turusta, Pirjo Pesola Uudestakaupungista, Miika Vanne Turusta sekä Timo Virkkula Kaarinasta. Toni Raitanen Salosta valittiin piirihallituksen varajäseneksi.

Keskustelua aiheesta

Yle: Häkämies ja Itälä vetäytyvät Turun kaupunginjohtajakisasta – jäljellä enää kokoomuksen ja demareiden ehdokkaat

Kuva: Kari Hulkko
Kokoomuksen Kari Häkämies haki Turun nokkamieheksi, mutta veti hakemuksensa pois. Hän on nykyään Varsinais-Suomen maakuntajohtaja.

Kisassa on mukana enää kaksi ehdokasta, kokoomuksen Minna Arve ja demareiden Jarkko Virtanen, kertoo Turun Ylen toimitus.

Kokoomuksen nimimiehet Kari Häkämies ja Ville Itälä jättäytyvät pois Turun kaupunginjohtajakisasta.

Häkämies on vetänyt johtopäätöksensä valtuustoryhmien päätösten perusteella.

Ville Itälä sanoo Ylelle perusteluksi sen, että hänellä ei ole mahdollisuuksia tulla valituksi. Hän haluaa selkiyttää tilannetta jättäytymällä pois kisasta.

Jarkko Virtanen (sd.) uskoo omaavansa hyvät mahdollisuudet tulla valituksi Turun uudeksi kaupunginjohtajaksi. Hän kertoo saaneensa tukea useista eri ryhmistä.

Virtanen katsoo antaneensa vahvat näytöt osaamisestaan toimittuaan lähes 15 vuotta Turun apulaiskaupunginjohtajana.

Minna Arve (kok.) ei koe olevansa ennakkosuosikki. Sukupuolellakaan ei hänen mielestään ole merkitystä. Arve arvioi osan valtuutetuista tekevän ratkaisunsa vasta viime metreillä, Yle kertoo.

Vaa’ankieliasemassa oleva vihreiden ryhmä on ilmoittanut jäsentensä tukevan joko Arvea tai Jarkko Virtasta. Kokoomuksen ja vihreiden valtuustoryhmät ovat koolla vielä sunnuntaina, ja kaupunginhallitus käsittelee asiaa maanantaina.

Turun valtuusto valitsee uuden kaupunginjohtajan maanantaina 16. lokakuuta. Nykyinen kaupunginjohtaja Aleksi Randell siirtyy Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajaksi.

Keskustelua aiheesta