Lukijaristeily2017

Utelut puoluekannasta jarruttivat ay-aktiivisuutta – ”Politiikka oli pitkään asia, jonka kanssa en halunnut olla tekemisissä”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Turkulainen Iris Pitkäaho löysi tiensä ay-aktiiviksi ja politiikkaankin, vaikka jälkimmäinen tuntui pitkään kaikelta muulta kuin omalta.

Laborantti, tig-hitsaaja, lähihoitaja ja päätoiminen luottamusmies. Voisi helposti kuvitella, että nämä ammatit kuuluvat eri henkilöille. Tämä kokoelma kuitenkin löytyy yhden naisen, 33-vuotiaan Iris Pitkäahon, työhistoriasta.

– Olen tosi sopeutuvainen ja olen tykännyt hirveästi kaikista töistä, joita olen tehnyt. Elämä on vienyt sillä tavalla, että kun joku ovi on sulkeutunut, on avautunut ikkuna, josta sitten ryömitään ulos, hän vastaa kuplivasti nauraen hänen työhistoriaansa hämmästelevälle.

Turkulaista Pitkäahoa elämä on tuuppinut eri urille pitkälti perheenlisäysten myötä. Ensimmäisen lapsensa hän sai jo 19-vuotiaana. Laborantista tig-hitsaajaksi yksinhuoltaja ryhtyi toisen lapsen saatuaan. Sitten tuli kolmas lapsi ja talouden taantuma. Äitiyslomalta palaavaa odotti lomautus. Pitkäaho päätti hommata ammatin, jossa työtä riittää.

Nuorempana hän oli ajatellut, että lähihoitajaksi hän ei ainakaan ryhdy. Aiemmin hän oli myös vakuuttunut siitä, että vanhustyöhön – takapuolia pesemään – hänestä ei ole, mutta sinne hän lopulta päätyi, vaikka lähihoitajaopinnoissa suuntautumisvaihtoehto olikin hammashoito.

– Vanhusten kanssa työskentelyssä ihanaa on, että voit yrittää parantaa ihmisen viimeisiä vuosia olemalla heidän kanssaan, kohtelemalla heitä ihmisinä ja keksimällä heidän kanssaan kaikkea kivaa. Olihan siellä niitä putsattavia takapuoliakin, mutta kolmen lapsen äitinä olin jo niitä nähnyt, Pitkäaho nauraa.

Sitten tulivat JHL:n luottamusmiesvaalit ja Pitkäahoa kysyttiin ehdolle. Nyt ollaan tässä – taas uudessa unelmaduunissa – hyvinvointialan, vanhus- ja vammaispalveluiden päätoimisena luottamusmiehenä.

Silloin nuorena ainoa asia, joka ehkäisi minua olemasta kunnon liittoaktiivi, olivat puheet siitä, että minun pitäisi miettiä, mitä puoluetta kannatan.

Ammattiyhdistysliike alkoi kiinnostaa Pitkäahoa ja hän liittyi Toimihenkilöunioniin, kun hän oli valmistunut laborantiksi. Pitkäaho kertoo aina olleensa janoinen tiedolle. Hän haluaa tietää omista ja muiden asioista – oikeuksista ja velvollisuuksista – sekä siitä, missä ja miten häntä ja muita koskevia päätöksiä tehdään.

– Silloin nuorena ainoa asia, joka ehkäisi minua olemasta kunnon liittoaktiivi, olivat puheet siitä, että minun pitäisi miettiä, mitä puoluetta kannatan. Olen kasvanut Jehovan todistaja -perheessä, jossa on pysytty erillään politiikasta ja ay-toiminnasta, hän kertoo.

–Ay-toimintaan oli kuitenkin helpompi lähteä mukaan, mutta politiikka oli pitkään asia, jonka kanssa en halunnut olla missään tekemisissä, kun en siitä ymmärtänyt, hän jatkaa.

Kun politiikka sitten Metalliliiton jäsenyyden aikana alkoi kiinnostaa, hän ryhtyi pohtimaan puoluekantaansa. Vaikka kotona politiikkaa ei puhuttu, on kotoa saatu vahva arvopohja kovin sosialidemokraattinen – solidaarisuutta ja toisten auttamista painottava. Siksi SDP tuntui omalta.

Hyvä ystävä sanoi puoluevalintani jälkeen, ettei enää osaa puhua kanssani. Otin sen raskaasti, koska en ollut muuttunut ihmisenä.

Eroon leimoista

Pitkäahon mielestä puoluepolitiikka saa olla osa ay-toimintaa, mutta on paikallaan pohtia, miten se käytännössä näkyy. Omasta kokemuksesta hän tietää, että takertuminen puoluekantoihin voi olla perin ikävää.

Metallissa hän liittyi osastoon, johon muutkin työkaverit kuuluivat, eikä hän liittyessään ollut sen enempää ”vassari kuin demarikaan”. Hänelle valkeni vasta myöhemmin, että osastoon liittynyt miellettiin automaattisesti vasemmistoliittolaiseksi. Monelle kaverille olikin yllätys, kun Pitkäahosta paljastui demari.

– Minulta tultiin jopa kysymään, että miltä tuntuu olla takinkääntäjä. Mutta enhän minä ollut mitään takkia kääntänyt – oma itseni olin koko ajan ollut! Se harmittaa paljon, että yksi hyvä ystävä sanoi puoluevalintani jälkeen, ettei enää osaa puhua kanssani. Otin sen raskaasti, koska en ollut muuttunut ihmisenä, Pitkäaho muistelee.

Pitkäahon mielestä niin ystävyyksissä kuin ay-toiminnassakin on hölmöä liiaksi tuijottaa puoluekantaa. Pahimmillaan moinen rampauttaa toimintaa, jos jäädään vatvomaan, kuka kuuluu mihinkin porukkaan ja keiden kanssa ”kuuluu” asioita hoitaa.

– Tärkeämpää on pystyä puhaltamaan yhteen hiileen ja hoitaa yhteisiä asioita ja ihmisten edunvalvontaa, Pitkäaho sanoo ja huomauttaa, että yhtä haitallista on puolueen sisällä jakaa ihmisiä erilaisiin demareihin.

Parempaa politiikkaa

Kuntapolitiikassa Pitkäaho on mukana varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston jäsenenä, ja hän pyrkii vaaleissa valtuustoon. Pitkäaho toivoo, että valtuuston toimintakulttuuria voitaisiin kehittää. Nyt valtuustossa pidetään paljon samaa sisältöä toistavia puheenvuoroja, kun jokainen poliitikko haluaa ääneen.

– Miksei voida sopia, että joku ryhmästä kertoo tiivistetysti, millaisia erilaisia kantoja ryhmässä on noussut esiin ja mikä on ryhmän kanta. Miksi tuhlata aikaa samojen asioiden toisteluun, kun tärkeintä on tehdä päätöksiä, hän kysyy.

Hän ehdottaa, että valtuutetut voisivat halutessaan avata omia kantojaan yksityiskohtaisesti esimerkiksi blogeissaan. Toki valtuustoryhmässä tulisi päästä sopuun siitä, että jokainen joskus pääsee salissa ääneen ja esittämään ryhmän kannan.

Kaksi kysymystä

1. Minkä asian haluaisit maailmassa muuttaa?

Ihmisen asenteen toisia kohtaan. Monesti ihmisten kuunteleminen, toisista välittäminen ja heidän hyväksyminen sellaisina kuin he ovat, johtaisi parempiin lopputuloksiin kuin oman kannan ajaminen laput silmillä.

2. Terveisesi sd-kentälle?

Toimitaan yhdessä, autetaan uusia jäseniä ja ehdokkaita ja tuetaan toisiamme!

Iris Pitkäahon haastattelu on osa Demokraatin Miten minusta tuli demari -henkilöhaastattelujen sarjaa.

”Koko maakunnan tahto” – Varsinais-Suomen sd-kansanedustajat iloissaan lisärahasta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Mercedeksen autoja valmistettiin Valmet Automotive Oy:n tehtaalla Uudessakaupungissa toukokuun alussa.

Hallitus esittää tänään julkistetussa valtion lisätalousarviossa lisäpanostuksia Varsinais-Suomeen. Etupäässä Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan tilaukset aiheuttavat työvoiman tarvetta Varsinais-Suomessa 2020-luvulle.

Maakunnan tarpeita sekä keinoja on pohdittu yhdessä entisen pääministerin Esko Ahon vetämässä positiivisen rakennemuutoksen työryhmässä.

SDP:n kansanedustajat Ilkka Kantola ja Katja Taimela iloitsevat hallituksen tarttumisesta näihin ehdotuksiin, jotka he näkevät koko maakunnan tahtona.

Hallitus esittää kyseisille rakennemuutosalueille lisäresursseja ammatillisen koulutuksen pilottihankkeisiin sekä alueiden ammattikorkeakoulujen vahvistamiseen yhteensä 6 miljoonan euron edestä.

Hallitus esittää kyseisille rakennemuutosalueille lisäresursseja ammatillisen koulutuksen pilottihankkeisiin.

Turkuun esitetään lisäksi 2 miljoonaa tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisen alustan luomiseen ja tekniikan alan yliopistojen yhteistyöhön Lounais-Suomessa 12 miljoonaa euroa vuosina 2017-21.

Koskien Turun yliopiston tekniikan koulutusta, hallitus päätti arvioida yhteistyön vaikutusta vuoteen 2020 mennessä ja onko tarvetta tehdä tekniikan yliopistojen koulutusvastuujaon osalta muutoksia.

Liikenneväylien osalta hallitus esittää Uudenkaupungin radan sähköistämistä tavaraliikenteen tehostamiseksi sekä Turun ratapihan turvallisuuden parantamiseksi.

Valtatiellä 9 aloitettaisiin puolestaan tiesuunnitelman päivittäminen Liedon asema – Aura välin leveäkaistatiellä liikenneturvallisuuden lisäämiseksi.

Kaksikko korostaa koulutuksen ja toimivien liikenneyhteyksien olevan edellytyksiä positiivisen rakennemuutoksen tehokkaassa hyödyntämisessä.

Ryhmien väliset luottamuspaikkaneuvottelut valmiit Turussa – seuraavaksi valitaan henkilöitä

Turun valtuustoryhmät ovat päässeet sopuun luottamuspaikkojen jakamisesta eri ryhmien välille.

Turun SDP:n uusi valtuustoryhmä lähti nyt päättyneisiin neuvotteluihin puheenjohtajansa Piia Elon luotsauksessa asiat edellä. Keskeisenä asiana pidettiin sitä, minkälaisia asioita olisi tärkeä tehdä alkavalla valtuustokaudella. Samalla toivottiin kuitenkin aikaisempaa väljempää ja selkeämpää toimintakulttuuria julkisuudessa huonoon maineeseen joutuneen Turku-sopimuksen sijaan. Lopputuloksena oli, että suurin puolue Kokoomus ei edes yrittänyt asioihin keskittyvää sopimista, vaan aloitettiin suoraan luottamuspaikkaneuvottelut.

SDP:n vaalitappio johti siihen, että suurimmassa osassa 13-paikkaisia lautakuntia jäsenten määrä putosi 3:sta 2:een. Tämä tarkoittaa, että jaettavia paikkoja SDP:n sisällä on paljon entistä vähemmän.

Suurin osa keskeisistä puheenjohtajuuksista tuli kuitenkin kolmelle suurimmalle puolueelle, joihin SDP edelleen lukeutuu. Kaupunginhallitus kasvatettiin 14-jäseniseksi, mistä SDP saa kolme paikkaa, 13-jäsenisistä jaostoista niinikään kolme paikkaa.

SDP:lle tulee valtuuston ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtajuus, sekä uuden kaupunkikehitysjaoston puheenjohtajuus. Lisäksi SDP saa kasvatus- ja opetuslautakunnan varapuheenjohtajuuden ja sen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston puheenjohtajuuden, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajuuden, liikuntalautakunnan puheenjohtajuuden, sekä rakennuslautakunnan ja nuorisolautakunnan varapuheenjohtajuuden. Ylikunnallisissa paikoissa Turun SDP:llä pysyy sairaanhoitopiirin puheenjohtajuus.

Turun SDP:n hallitus aloittaa luottamuspaikkajaon valmistelun Turun SDP:n edustajistolle heti kun sukupuolikiintiöt vielä selviävät. Edustajisto kutsutaan päättämään paikkajaosta vielä tämän kuun aikana.

Lopullisesti luottamuspaikoista päättää Turun uusi kaupunginvaltuusto, joka kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa 12.6.

Turun soppatykkimies täyttää pyöreitä – juhlii jakamalla lohikeittoa

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Turkulainen Kimmo Kaihlamo täyttää 70 vuotta 7.5. Hän juhlii jakamalla lohisoppaa torilla 4.5.

Kimmo Kaihlamon voi tavata joka torstai Turun kauppatorilla soppatykin luona. Niin tänäkin torstaina, kun hän tuo jaettavaksi tykillisen lohikeittoa omalla kustannuksellaan. Se on hänen tapansa juhlia syntymäpäiväänsä.

– Voisin haastaa muutkin pyöreitä vuosia täyttävät liikkeen veteraanit – demarit ja sosialidemokraatit – hyödyntämään tällaisen mahdollisuuden. Siitä on hyötyä ihmisille ja itselleen saa hyvän mielen, Kaihlamo kannustaa.

Kaihlamo on ikänsä äänestänyt sosialidemokraatteja – se on hänelle yhtä luonnollista kuin hengittäminen. Tärkeitä arvoja hänelle ovat oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja toisista huolehtiminen. Sitä sopan jakaminenkin on.

– Olen itse saanut niin paljon – olen seitsemänkymppinen, suht’ terve ihminen ja taloudellisesti asiat ovat kunnossa. Jotta ymmärtäisi saadessaan jotakin, että kuinka kivaa saaminen on, pitää ensin ymmärtää, kuinka hauskaa on antaminen, Kaihlamo tuumii.

Metallin miehiä

Kaihlamo työskenteli ennen eläkkeelle jäämistään vajaa 40 vuotta ilmastointilaitteita valmistavassa Fläkt woodsissa eli entisessä Suomen puhallintehtaassa. Ay-liikkeeseen Kaihlamo lähti 1970-luvun puolivälissä, kun häntä pyydettiin Metallityöväen liiton liittokokousvaaleihin ehdolle sosialidemokraattien listoille. Työpaikalla enemmistö oli kommunisteja, joten kokemus sd-listoilla olosta oli hurja ja vähän pelottavakin.

– Jälkeenpäin katsottuna se kasvatti minua ihmisenä. Sain uusia näkökulmia ja voimaakin. Ymmärsin kommunistien kanssa seurustellessani, miksi en voi olla kommunisti, hän kertoo.

Kaihlamo toimi työpaikallaan luottamusmiehenä ja yhden kauden pääluottamusmiehenäkin. Metallin Varsinais-Suomen piirijärjestön puheenjohtajana hän toimi noin 18 vuotta. Sitä kautta hän pääsi kosketuksiin muiden alan työpaikkojen kanssa, ja oppi arvostamaan oman työpaikkansa hyvyyttä.

– Mielestäni olimme edelläkävijä paikallisessa sopimisessa. Pystyimme sopimaan paljon asioita paikallisesti jo 1980-luvulta lähtien. Erilaiset tätä maata johtavat diplomi-insinöörit puhuvat nyt paikallisesta sopimisesta. He eivät tiedä, mitä kaikkia mahdollisuuksia työehtosopimukset antavat paikalliseen sopimiseen, hän sanoo.

Kimmo Kaihlamo täyttää 70 vuotta 7.5.2017. Syntymäpäiväsopat hän tarjoaa Turun torilla torstaina 4.5. kello 11 alkaen.

Keskustelua aiheesta

Hallituksen päälle sataa tulikiveä: ”Tämä vie leivän kuljetusyrittäjiltä”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Eduskunta äänesti liikennepalvelulain uudistuksesta tänään. Hallituspuolueet äänestivät nurin opposition vastalauseeseen sisältyneet lausumat. Näin ollen laki astuu voimaan heinäkuussa 2018 mietinnön mukaisena.

SDP:n kansanedustaja Katja Taimela murehtii sitä, että huolta taksipalveluiden saatavuudesta tulevaisuudessa ei kuultu.

– Opposition ja taksialan lisäksi monet kansalaiset ovat varoitelleet, miten tulee käymään hinta- ja määräsääntelyn vapauttamisen myötä. Ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla.

Huolta taksipalveluiden saatavuudesta ei kuultu.

Taimelan mielestä valiokunnan mietintö jäi monilta osin toiveiden tasolle harmaan talouden torjunnassa. Hän epäilee, että taksien vapaa hinnoittelu, eri maksujärjestelmien käyttö ja lupavalvonnan vapauttaminen kasvattavat harmaan talouden mahdollisuuksia tavarankuljetuksessa.

– Hallitus asettaa luvanvaraiset kuorma-autokuljetukset eriarvoiseen asemaan markkinoilla, kun tavarankuljetuksissa pakettiautojen luvanvaraisuudesta luovutaan. Tämä tulee viemään leivän kuljetusyrittäjiltä, Taimela varoittaa.

Piia Elo nousee Turun sd-valtuustoryhmän johtoon

Kuva: Getty Images

Turun SDP:n uuden aloittavan valtuustoryhmän puheenjohtajaksi on valittu yksimielisesti Piia Elo. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valttiin Berhan Ahmadi ja toiseksi Päivi Pietari. Ryhmän sihteerinä jatkaa Petja Raaska.

Valtuustoryhmä antoi myös lausuntonsa Ruusukorttelin kaavaesityksestä, jota se pitää erinomaisena turkulaisille ikäihmisille ja vuokra-asukkaille. Sosialidemokraatit ovat kuitenkin huolissaan vuokra-asuntojen määrästä ja laadusta.

– Turussa on pula vuokra-asunnoista ja keskustan kohteet ovat kaikkein halutuimpia. Tekeillä ei ole juurikaan muita kaavoja vuokra-asuntokäyttöön.

Ruusukorttelin uuden kohteen tieltä joudutaan purkamaan kaksi päiväkotia. Rakennustöiden päätyttyä tarjolla on enemmän päiväkotipaikkoja kuin nyt. SDP:n vaatimuksesta kaupunginhallitus on myös päättänyt, että väistötilat hoidetaan lapsille ennen rakennusluvan myöntämistä ja vaatii tämän kirjattavaksi myös valtuuston päätökseen.

Uusi vuokra-asuntokohde ei tule yksityiselle rakennuttajalle vaan Turun kaupungin kokonaan omistamalle TVT-asunnot Oy:lle, eli mahdollinen taloudellinen hyöty palautuu sellaisenaan veronmaksajille, sosialidemokraatit korostavat.