Utelut puoluekannasta jarruttivat ay-aktiivisuutta – ”Politiikka oli pitkään asia, jonka kanssa en halunnut olla tekemisissä”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Turkulainen Iris Pitkäaho löysi tiensä ay-aktiiviksi ja politiikkaankin, vaikka jälkimmäinen tuntui pitkään kaikelta muulta kuin omalta.

Laborantti, tig-hitsaaja, lähihoitaja ja päätoiminen luottamusmies. Voisi helposti kuvitella, että nämä ammatit kuuluvat eri henkilöille. Tämä kokoelma kuitenkin löytyy yhden naisen, 33-vuotiaan Iris Pitkäahon, työhistoriasta.

– Olen tosi sopeutuvainen ja olen tykännyt hirveästi kaikista töistä, joita olen tehnyt. Elämä on vienyt sillä tavalla, että kun joku ovi on sulkeutunut, on avautunut ikkuna, josta sitten ryömitään ulos, hän vastaa kuplivasti nauraen hänen työhistoriaansa hämmästelevälle.

Turkulaista Pitkäahoa elämä on tuuppinut eri urille pitkälti perheenlisäysten myötä. Ensimmäisen lapsensa hän sai jo 19-vuotiaana. Laborantista tig-hitsaajaksi yksinhuoltaja ryhtyi toisen lapsen saatuaan. Sitten tuli kolmas lapsi ja talouden taantuma. Äitiyslomalta palaavaa odotti lomautus. Pitkäaho päätti hommata ammatin, jossa työtä riittää.

Nuorempana hän oli ajatellut, että lähihoitajaksi hän ei ainakaan ryhdy. Aiemmin hän oli myös vakuuttunut siitä, että vanhustyöhön – takapuolia pesemään – hänestä ei ole, mutta sinne hän lopulta päätyi, vaikka lähihoitajaopinnoissa suuntautumisvaihtoehto olikin hammashoito.

– Vanhusten kanssa työskentelyssä ihanaa on, että voit yrittää parantaa ihmisen viimeisiä vuosia olemalla heidän kanssaan, kohtelemalla heitä ihmisinä ja keksimällä heidän kanssaan kaikkea kivaa. Olihan siellä niitä putsattavia takapuoliakin, mutta kolmen lapsen äitinä olin jo niitä nähnyt, Pitkäaho nauraa.

Sitten tulivat JHL:n luottamusmiesvaalit ja Pitkäahoa kysyttiin ehdolle. Nyt ollaan tässä – taas uudessa unelmaduunissa – hyvinvointialan, vanhus- ja vammaispalveluiden päätoimisena luottamusmiehenä.

Silloin nuorena ainoa asia, joka ehkäisi minua olemasta kunnon liittoaktiivi, olivat puheet siitä, että minun pitäisi miettiä, mitä puoluetta kannatan.

Ammattiyhdistysliike alkoi kiinnostaa Pitkäahoa ja hän liittyi Toimihenkilöunioniin, kun hän oli valmistunut laborantiksi. Pitkäaho kertoo aina olleensa janoinen tiedolle. Hän haluaa tietää omista ja muiden asioista – oikeuksista ja velvollisuuksista – sekä siitä, missä ja miten häntä ja muita koskevia päätöksiä tehdään.

– Silloin nuorena ainoa asia, joka ehkäisi minua olemasta kunnon liittoaktiivi, olivat puheet siitä, että minun pitäisi miettiä, mitä puoluetta kannatan. Olen kasvanut Jehovan todistaja -perheessä, jossa on pysytty erillään politiikasta ja ay-toiminnasta, hän kertoo.

–Ay-toimintaan oli kuitenkin helpompi lähteä mukaan, mutta politiikka oli pitkään asia, jonka kanssa en halunnut olla missään tekemisissä, kun en siitä ymmärtänyt, hän jatkaa.

Kun politiikka sitten Metalliliiton jäsenyyden aikana alkoi kiinnostaa, hän ryhtyi pohtimaan puoluekantaansa. Vaikka kotona politiikkaa ei puhuttu, on kotoa saatu vahva arvopohja kovin sosialidemokraattinen – solidaarisuutta ja toisten auttamista painottava. Siksi SDP tuntui omalta.

Hyvä ystävä sanoi puoluevalintani jälkeen, ettei enää osaa puhua kanssani. Otin sen raskaasti, koska en ollut muuttunut ihmisenä.

Eroon leimoista

Pitkäahon mielestä puoluepolitiikka saa olla osa ay-toimintaa, mutta on paikallaan pohtia, miten se käytännössä näkyy. Omasta kokemuksesta hän tietää, että takertuminen puoluekantoihin voi olla perin ikävää.

Metallissa hän liittyi osastoon, johon muutkin työkaverit kuuluivat, eikä hän liittyessään ollut sen enempää ”vassari kuin demarikaan”. Hänelle valkeni vasta myöhemmin, että osastoon liittynyt miellettiin automaattisesti vasemmistoliittolaiseksi. Monelle kaverille olikin yllätys, kun Pitkäahosta paljastui demari.

– Minulta tultiin jopa kysymään, että miltä tuntuu olla takinkääntäjä. Mutta enhän minä ollut mitään takkia kääntänyt – oma itseni olin koko ajan ollut! Se harmittaa paljon, että yksi hyvä ystävä sanoi puoluevalintani jälkeen, ettei enää osaa puhua kanssani. Otin sen raskaasti, koska en ollut muuttunut ihmisenä, Pitkäaho muistelee.

Pitkäahon mielestä niin ystävyyksissä kuin ay-toiminnassakin on hölmöä liiaksi tuijottaa puoluekantaa. Pahimmillaan moinen rampauttaa toimintaa, jos jäädään vatvomaan, kuka kuuluu mihinkin porukkaan ja keiden kanssa ”kuuluu” asioita hoitaa.

– Tärkeämpää on pystyä puhaltamaan yhteen hiileen ja hoitaa yhteisiä asioita ja ihmisten edunvalvontaa, Pitkäaho sanoo ja huomauttaa, että yhtä haitallista on puolueen sisällä jakaa ihmisiä erilaisiin demareihin.

Parempaa politiikkaa

Kuntapolitiikassa Pitkäaho on mukana varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston jäsenenä, ja hän pyrkii vaaleissa valtuustoon. Pitkäaho toivoo, että valtuuston toimintakulttuuria voitaisiin kehittää. Nyt valtuustossa pidetään paljon samaa sisältöä toistavia puheenvuoroja, kun jokainen poliitikko haluaa ääneen.

– Miksei voida sopia, että joku ryhmästä kertoo tiivistetysti, millaisia erilaisia kantoja ryhmässä on noussut esiin ja mikä on ryhmän kanta. Miksi tuhlata aikaa samojen asioiden toisteluun, kun tärkeintä on tehdä päätöksiä, hän kysyy.

Hän ehdottaa, että valtuutetut voisivat halutessaan avata omia kantojaan yksityiskohtaisesti esimerkiksi blogeissaan. Toki valtuustoryhmässä tulisi päästä sopuun siitä, että jokainen joskus pääsee salissa ääneen ja esittämään ryhmän kannan.

Kaksi kysymystä

1. Minkä asian haluaisit maailmassa muuttaa?

Ihmisen asenteen toisia kohtaan. Monesti ihmisten kuunteleminen, toisista välittäminen ja heidän hyväksyminen sellaisina kuin he ovat, johtaisi parempiin lopputuloksiin kuin oman kannan ajaminen laput silmillä.

2. Terveisesi sd-kentälle?

Toimitaan yhdessä, autetaan uusia jäseniä ja ehdokkaita ja tuetaan toisiamme!

Iris Pitkäahon haastattelu on osa Demokraatin Miten minusta tuli demari -henkilöhaastattelujen sarjaa.

Hallituksen päälle sataa tulikiveä: ”Tämä vie leivän kuljetusyrittäjiltä”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Eduskunta äänesti liikennepalvelulain uudistuksesta tänään. Hallituspuolueet äänestivät nurin opposition vastalauseeseen sisältyneet lausumat. Näin ollen laki astuu voimaan heinäkuussa 2018 mietinnön mukaisena.

SDP:n kansanedustaja Katja Taimela murehtii sitä, että huolta taksipalveluiden saatavuudesta tulevaisuudessa ei kuultu.

– Opposition ja taksialan lisäksi monet kansalaiset ovat varoitelleet, miten tulee käymään hinta- ja määräsääntelyn vapauttamisen myötä. Ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla.

Huolta taksipalveluiden saatavuudesta ei kuultu.

Taimelan mielestä valiokunnan mietintö jäi monilta osin toiveiden tasolle harmaan talouden torjunnassa. Hän epäilee, että taksien vapaa hinnoittelu, eri maksujärjestelmien käyttö ja lupavalvonnan vapauttaminen kasvattavat harmaan talouden mahdollisuuksia tavarankuljetuksessa.

– Hallitus asettaa luvanvaraiset kuorma-autokuljetukset eriarvoiseen asemaan markkinoilla, kun tavarankuljetuksissa pakettiautojen luvanvaraisuudesta luovutaan. Tämä tulee viemään leivän kuljetusyrittäjiltä, Taimela varoittaa.

Piia Elo nousee Turun sd-valtuustoryhmän johtoon

Kuva: Getty Images

Turun SDP:n uuden aloittavan valtuustoryhmän puheenjohtajaksi on valittu yksimielisesti Piia Elo. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valttiin Berhan Ahmadi ja toiseksi Päivi Pietari. Ryhmän sihteerinä jatkaa Petja Raaska.

Valtuustoryhmä antoi myös lausuntonsa Ruusukorttelin kaavaesityksestä, jota se pitää erinomaisena turkulaisille ikäihmisille ja vuokra-asukkaille. Sosialidemokraatit ovat kuitenkin huolissaan vuokra-asuntojen määrästä ja laadusta.

– Turussa on pula vuokra-asunnoista ja keskustan kohteet ovat kaikkein halutuimpia. Tekeillä ei ole juurikaan muita kaavoja vuokra-asuntokäyttöön.

Ruusukorttelin uuden kohteen tieltä joudutaan purkamaan kaksi päiväkotia. Rakennustöiden päätyttyä tarjolla on enemmän päiväkotipaikkoja kuin nyt. SDP:n vaatimuksesta kaupunginhallitus on myös päättänyt, että väistötilat hoidetaan lapsille ennen rakennusluvan myöntämistä ja vaatii tämän kirjattavaksi myös valtuuston päätökseen.

Uusi vuokra-asuntokohde ei tule yksityiselle rakennuttajalle vaan Turun kaupungin kokonaan omistamalle TVT-asunnot Oy:lle, eli mahdollinen taloudellinen hyöty palautuu sellaisenaan veronmaksajille, sosialidemokraatit korostavat.

Yrittäjädemari tekee, eikä vain puhu

Kuva: Jaana Vasama
Seppo Laine pyrkii ensimmäistä kertaa valtuustoon.

Seppo Laine Lokalahdelta on pyrkimässä ensimmäistä kertaa Uudenkaupungin valtuustoon. Lokalahti on siitä mielenkiintoinen paikka, että sieltä ovat kotoisin niin Ilkka Kanerva kuin Kike Elomaakin.

Ugin demareilla ei ollut viime vaaleissa Lokalahdelta ehdokasta lainkaan, joten Sepon mukaantulo otettiin ilolla vastaan.

– Seppo on osallistunut aktiivisesti vaalitapahtumiin ja tekee omaa kampanjaansa hauskan erilaisella tavalla, kommentoivat puoluetoverit torilla.

Seppo oli miettinyt politiikkaan osallistumista jo pidemmän aikaa, joten päätös oli loppujen lopuksi helppo tehdä.

– Yrittäjien asiat, Lokalahden kehittäminen ja sairaalapalveluiden säilyttäminen ovat sydäntä lähellä, kiteyttää Seppo.

Sote-uudistus maakuntahimmeleineen voitaisiin Sepon puolesta haudata samantien. Seppo on tottunut tarttumaan asioihin, hän ei vain puhu, vaan on valmis antamaan oman työpanoksensa asioiden eteenpäin viemiseen.

Tällaisia ihmisiä me tarvitsisimme, kommentoi ohikulkija ja taputtaa Seppoa olkapäälle ohi mennessään.

 

Jaana Vasama, Uusikaupunki

AVAINSANAT

Missä viipyy tunnin junan rahoitus? – turkulaisedustaja hoputtaa turkulaista Orpoa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Turkulainen kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) kannattaa SDP:n varapuheenjohtajan, kansanedustaja Ville Skinnarin tekemää ehdotusta uudesta investointimallista väylähankkeisiin. Skinnari esitti hankkeiden suunnittelun ja rahoituksen rakenteiden uudistamista, jotta hankkeet saadaan käyntiin.

– Nopean ratayhteyden valmistuminen pääkaupungin ja Turun välille on nykyisten suunnitelmien mukaan noin 20 vuoden päässä, Kantola heittää esimerkin.

Hänen mielestään Varsinais-Suomen ja koko Suomen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta tärkeän hankkeen hyödyt tulee saada käyttöön aiemmin.

– 1,5 miljoonan asukkaan talous- ja työssäkäyntialue on merkittävä etu koko maalle globaalissa kilpailussa, Kantola perustelee.

Skinnari ja SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero ehdottivat viime viikolla muun muassa Kuntarahoituksen mukaantuloa korjaus- ja väylähankkeisiin. Näin kunnat voisivat ottaa aktiivisemman roolin hankkeiden viemisessä eteenpäin valtion ja EU:n rahoituksen rinnalla. Tästä toimivia esimerkkejä löytyy useita muualta Euroopasta.

Kantolan mielestä toimivan rahoitusmallin selvittäminen pitää aloittaa nyt.

– Toivoisinkin tässä asiassa aktiivista otetta turkulaiselta valtionvarainministeriltämme Petteri Orpolta (kok). Eri rahoitusvaihtoehtojen kokonaisvaikutusten lisäksi on kyettävä arviomaan myös, mitä maksaa investoinnin lykkääntyminen. Tunnin junan on kuitenkin jo arvioitu maksavan itsensä takaisin 20 vuodessa tuottamansa talouskasvun myötä.

”Perhekahvilaa, muskaria, vauvajumppaa” – sd-kansanedustaja esittää ”neuvolat 2.0”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Hallituksen suunnittelema neuvolapalveluiden yhtiöittäminen ei sovi sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenelle, kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannalle (sd.). Hän muistuttaa, että äitiys- ja lastenneuvolatyö on kaikkien suomalaisten ylpeys ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kivijalka.

– Neuvoloiden vahvuus on nimenomaan pitkäkestoisissa asiakassuhteissa perheiden ja neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Lapsen kasvaessa tullaan tutuiksi ja mahdollisiin ongelmiin on helppo tarttua jo ennalta.

Eloranta pelkää, että valinnanvapaus neuvolapalveluissa heikentäisi hoidon jatkuvuutta ja samalla lapsiperhepalveluiden monialainen yhteistyö häiriintyy.

– En ymmärrä mitä hyötyä neuvolatoiminnan yhtiöittämisellä ja markkinoille viemisessä voidaan saavuttaa.

Sen sijaan hänen mielestään tarvitaan neuvolat 2.0.

– Neuvoloissa voisi olla saavissa muitakin palveluita ja tietoa lapsiperheille, perhekahvilaa, muskaria, vauvajumppaa ja niin edelleen, Eloranta linjaa.

Hänen mielestään ylipäänsä koko sote-uudistuksen lakipaketti olisi valmisteltava perusteellisesti uudelleen.

– Muutama päivä ei siihen riitä – kuten hallitus on suunnitellut, Eloranta toteaa.