Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

Uuden ja aloitteellisen Eurooppa-politiikan paikka on nyt

EU:ssa käydään tänä vuonna laajaa tulevaisuuskeskustelua. Uudelle ajattelulle on tilausta ja suuri tarve. Kansainvälisesti Suomella on kaksi vahvuutta ylitse muiden: korkea teknologia – ja ympäristöosaaminen ja historiastamme johtuva Venäjä-tuntemus. Logistiset yhteydet ovat EU:n kilpailukyvyn yksi suurin tekijä 2020-luvulla.

Suomi ei ole onnistunut profiloitumaan strategisella tasolla Euroopan unionissa sitten Lipposen I hallituksen.

Aktiivisen EU-politiikan sijaan olemme käpertyneet seuraamaan sivusta, mihin suuntaan EU meitä vie. Edelläkävijän rooli ja näkemyksellisyys on vaihtunut omien kantojen puolustamiseksi. EU-oikeutta impivaaralainen Suomi tulkitsee tiukemmin kuin muut. Meillä on kuitenkin paikka ottaa roolia kokoamme suurempana vaikuttajana, kun olemme EU:n puheenjohtajamaa vuonna 2019. Se ei onnistu ilman todellisia politiikan sisältöjä.

Pohjoinen ulottuvuus täyttää tänä vuonna 20 vuotta.

Yhteistyömuoto perustettiin aikoinaan Suomen aloitteesta edistämään Pohjois-Euroopan vakautta, hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Suomessa hallitus linjasi viime syksynä arktisen strategian päivityksen painopisteistä, mutta konkreettiset avaukset loistivat jälleen kerran poissaolollaan.

Pohjoinen ulottuvuus tulee nyt elvyttää uudelleen entistä laajemmin ja Suomen aloitteesta.

Onneksi onnistumisiakin on. Suomen ja Paavo Lipposen menestyksellinen aloitteellisuus Koilliskaapeli-hankkeessa Euroopasta Aasiaan huomioidaan laajasti. Jatkossa data kulkisi lännestä Suomen läpi Aasiaan. Silti parempia logistiikka- ja tietoliikenneyhteyksiä tarvitaan pohjoisesta Aasian markkinoille.

Suomi aloittaa ensi kuussa kaksivuotisen kautensa Arktisen neuvoston puheenjohtajana.

Uuden pohjoisen ulottuvuuden nostaminen puheenjohtajakauden keskiöön on uutta ja aloitteellista Eurooppa-politiikkaa. Se auttaa lisäämään koko pohjoisen Euroopan painoarvoa maailmanpolitiikassa. Pohjoinen ulottuvuus tulee nyt elvyttää uudelleen entistä laajemmin ja Suomen aloitteesta. Yhteisen näkemyksen löytäminen Ruotsin ja Saksan kanssa on avainasemassa. Lisäksi on tärkeää nähdä yhteistyönmahdollisuudet Venäjän kanssa.

Seuraava hallitusohjelma voi tulla vuonna 2019 liian myöhään ja EU:n tukimiljardit jäävät haaveeksi. Sipilän hallitus tekisi oikein, jos se valmistelisi uuden pohjoisen ulottuvuude kokonaisuuden vielä tämän vuoden aikana.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE