Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kirjallisuus

Uuden kirjavisavuoden avasi maailmankaikkeudenluokan esseisti

Uusi visavuosi alkaa hienosti. Kosmologisen mittakaavan avaustehtävä tuotti vilkkaan palautteen.

Visakausien avaajana monesti kunnostautunut tamperelainen Unto Vesa epäili tällä kertaa nopeuttaan.

“Kun ilta on jo ehtinyt, niin en ehtine avaamaan kevätkautta, varsinkaan kun heittäydyn vajavaisella vastauksella kisakentälle. Kirjailija kuitenkin on Kari Enqvist, monipuolisesti ansioitunut tiedemies ja tieteen kansantajuistaja, Lahden Lyseon kasvatti – lyseolaisia me Yhteiskoulun Museon mäeltä katsoimme aina vähän alamäkeen – joka ansioistaan on palkittu monin tavoin. Erityisesti yksittäisistä teoksistaan hänet on palkittu “Olemisen porteilla” -kirjasta (1999) tieto-Finlandialla ja “Kosmoksen hahmo” -teoksesta (2004) valtion tiedonjulkistamispalkinnolla, joten jommastakummasta rautakankiote lienee. Arvataan nyt jälkimmäinen, kunnes ehdin tarkistaa. Ja Enqvist on se Eno Nurmion ‘Punaisessa planeetassa’, jossa on muutenkin kovin lystikkäät sanat.”

Ei hätää, Unto, olit eka taas. Mutta se toinen kirja oli se oikea.

Myös Juhani Niemi Hangosta on Nurmiota kuunnellut ja Enqvistiä lukenut.

“‘Anna anteeksi Eno, että katosin sanomatta sanaakaan…’, siitähän se lähtee, Nurmion Punainen planeetta. Eno on Kari Enqvist, professori ja filosofian tohtori, monin palkinnoin palkittu tieteen (fysiikka, kosmologia) yleistajuistaja (onkohan tuo sana ollenkaan?). Kyseessä on vuoden 1999 Tieto-Finlandia-palkittu teos Olemisen porteilla, itsenäinen seuralainen kirjalle Näkymätön todellisuus.

Teos pohtii tietoisuutta, ainetta ja olemassaoloa kvanttiteorian avulla.  Se on periaatteessa kaiken teoria tai ainakin vähän sinnepäin. Olemassaoloon ei liity syvää filosofiaa. Se on pohjimmaltaan fysiikan kysymys.”

Espoolainen Eero Reijonen on käynyt samaa Kallion yhteiskoulua eli “Tossua” Hande Nurmion kanssa, joten tokihan Enokin piti tunnistaa.

“Fyssaa, vinkkilevyn Enon bravuuria, opetti Veijo Meren jyhkeä Eeva-puoliso. Mitään ei visakallolle tarttunut pysyvästi kaaliin. Handelle ilmeisesti ainakin yhden skepsiksen verran. Väritön maisteri Eeva oli, muuten ihan tolkun tyyppi, ainakin siinä Sörkan kovien miesten koulussa.

Hande Nurmio vaihtoi koulua, niin kuin tämä visakallokin. Domman vintillä, oikiksen lukusalissa sitten taas törmättiin. Minä tunsin näöltä, Nurmio ei. Punainen planeetta sai vielä leijua rauhassa avaruudessa ja Eno Enqvist, skeptikko, pohdiskeli Hämiksellä psykan vaihtamista fyssaan. Tuleva kosmologi ja visakirjailija oli vetänyt herneen nenäänsä kun tulevia kallonkutistajia opetettiin yliopistolla sitä, miten taitavimmin peittää haukotuksensa potilaalta. Kaverinsa Hande otti rennommin, uskontoonkin hän otti varhaislyriikassaan ekumeenis-ekonomisen kannan: ‘Jos sinua vainotaan uskosi takia, vaihda uskontoa.’ – – –

Kari Enqvistin teksti on tanakkaa. Tieto-Finlandia palkinnosta päättänyt geenitutkimuksen maailmanvalio Leena Palotie, stadin friidu 2006, oli ihastunut: ‘…teksti elää ja hengittää ja viettelee uuden maailmanjärjestyksen pohdintaan’.”

* * *

Mauri Panhelainen Jyväskylästä ei Nurmio-yhteyttä ennen tätä ollut kuullut.

“Enqvistin uusimman teoksen nimi – Ensimmäinen sekunti: silminnäkijän kertomus – viittaa nykyisin tietokirjallisuudessa suosittuun kaunokirjalliseen otteeseen. Enqvist onkin paitsi fyysikko myös kaunokirjansakin lukenut filosofi ja osa-aikahumanisti, sillä visakirjassakin on runsaasti kirjallisia viittauksia. Hänen kirjansa ovat maallikolle monin osin aika vaikeatajuisia, mutta aina voi nauttia niiden korkeatasoisesta kirjallisesta tyylistä.

Tuomari Nurmion klassikkokappale Punainen planeetta on tunnelmaltaan kosminen, eikä ihme. Vasta nyt kirjavisan ansiosta selvisi, että siinä pitkälle avaruusmatkalle kohti Marsia lähtee asiantuntijaoppaana kosmologi Kari ‘Eno’ Enqvist, eikä minähenkilön äidin veli (tai toinen Enoksi kutsuttu professori, edesmennyt  Pertti Hemanus).”

Ulla Vaara kiittelee sitaattivalintaa ja toteaa päälle\!q ,että hänellä lahtelaisena oli pieni velvollisuus tunnistaa kirjailija

“Tosin ei Kari ole enää vuosiin Lahdessa asunut, mutta pistäytyy silloin tällöin täällä. Viimeksi kuuntelin häntä ja muitakin viisaita Lahden Tiedepäivillä jokunen vuosi sitten. – – –

Kari Enqvist on ollut Suomalaisten skeptikkojen yhdistyksen (Skepsis ry) tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, mikä ilahduttaa minua suuresti.  Synnyinkaupunkini mies, kuten minäkään, ei pidä huuhaasta.

Koska kyseessä on Suomen ja maailmankin mittapuussa erinomaisen viisaasta ja asiantuntevasti kirjailijasta ja tiedemiehestä, en malta olla kehumatta hänen teoksiaan, jotka kaikki ovat hienoja, lukijan ymmärrystä laajentavia ja uutta ajattelua ruokkivia. Itse pidän ehkä eniten vuonna 2012 ilmestyneestä ‘Uskomaton matka uskovien maailmaan’.”

Myös Pertti Vuorela Espoosta fanittaa Enoa.

“Tiedemiehet eivät useinkaan osaa tai uskalla kansantajuistaa alansa tutkimustuloksia. Karilla on tämä taito. Hänen tekstejään on hauska lukea. Voiko rautakangesta enää kiinnostavimmin kirjoittaa?

Kari on myös hyvä keskustelija ja kyseenalaistaa monia asioita kuten tiedemiehelle kuuluukin. Hän on heittänyt esiin mm. kysymykset, onko pimeää energiaa todella olemassa ja laajeneeko avaruus kiihtyvää vauhtia. Keskustelu näistä kuten muistakin kosmologista kysymyksistä jatkuu kuten pitääkin. Mielenkiinto pysyy yllä Karin tekstejä lukiessa jatkossakin.”

* * *

Sirkka-Liisa Särkkä Jyväskylästä tarttui siihen toiseen syöttiin, joka vihjeiden perusteella varmaan monenkin mieleen tuli eli tähtitieteilijä Esko Valtaojaan. Väärin meni, mutta Eskonkin vuoro visassa ehkä joskus tulee.

Tamperelainen Vesa Kautto Valtaojan myös mainitsee.

“Sitaatti on Kari Enqvistin teoksesta Olemisen porteilla, josta hän sai Tieto- Finlandia-palkinnon vuonna 1999. Edellisenä vuonna oli saman palkinnon vastaanottanut turkulainen tähtitieteilijä Hannu Karttunen kirjastaan ‘Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin’. Vuonna 2002 palkittiin toinen turkulainen tähtitieteilijä Esko Valtaoja teoksesta ‘Kotona maailmankaikkeudessa’. Voidaan olla iloisia siitä, että Suomessa on tällaisia tasokkaita tieteen popularisoijia.”

Viikon oikein vastanneita olivat vielä Sirpa Taskinen Helsingistä, Sirkka-Liisa Piirainen Sastamalasta, Ossi Lehtiö Tervakoskelta, Veikko Huuska Ikaalisista ja Jari-Pekka Vuorela Tampereelta sekä viikon palkinnon saava Ilpo Pietilä Jyväskylästä. joka ansiokkaasti sitoi kaksi visaa toisiinsa: “Edellisessä kirjavisasssa kysytty Hilja Aaltonen oli nimenä jotenkin tuttu jo 1950-luvun pyhäkouluajoiltani ja Kari Enqvist puolestaan on ollut keskustelun kohteena Lapin hiihtovaelluksilla hiihtokaverini kanssa juuri 1990-luvulla.

Vaikka ajan ja tekijöitten suhteen hajonta on melkomoinen, niin täytyy hämmästellä ihan itsekin, että tällaiset kosketuspinnat mielestäni löytyy heidän kohdallaan.” (rb)

Viikon 3 sitaatti

Viikon kirjailijamme oli monipuolinen taiteentekijä: hänen repertuaariinsa kuului proosaa, näytelmiä, kuvataiteita sekä elokuvia niin ohjaajana, näyttelijänä kuin käsikirjoittajanakin. Hän pyöri piireissä, joihin kuului myös sellaisia nimiä kuin Chanel, Stravinski, Piaf ja Picasso.

Kuka on tämä aikansa kohuhahmo, mikä teos? Vastaukset viimeistään 25.1. mennessä osoitteella Demokraatti /Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi.

”Oletan etteivät monetkaan lehtimiehet valehtele tahallaan vaan samalla periaatteella kuin runous ja historia, jotka muuntavat totuutta hitaasti luodakseen tyylin. Jos tuo muuntaminen tapahtuu välittömästi, on tuloksena valhe. En tiedä onko tuollainen valhe, joka ajan mittaan antaa tapahtumille syvyyttä, hyödyllinen ilman etäisyyttä. Luulen, että totuudenmukaisesti, tuoreeltaan raportoidut asiat olisivat tuhat kertaa tehokkaampia.”

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE