Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Uudenmaan demareilla 138 puoluekokousehdokasta – ”Saamme kunnon vaalit pystyyn”

Kuva: Jenni Lang
SDP:n Uudenmaan piirin järjestötoimitsija Pekka Tuuri toivoo mahdollisimman monen äänestävän netissä.

SDP:n Uudenmaan piirissä asetettiin 138 ehdokasta puoluekokousedustajista käytävään jäsenvaaliin. Uudeltamaalta valitaan Lahdessa 3.-5.2.2017 pidettävään puoluekokoukseen 63 puoluekokousedustajaa.

Uudenmaan piirin järjestötoimitsija Pekka Tuurin mukaan ehdokasmäärä on edellisvuosien tasolla. Edelliseen Seinäjoen puoluekokoukseen ehdokkaita asetettiin 150 ja sitä edeltäneeseen Helsingin kokoukseen 122. Vaalissa on käytössä 5 vaaliyhtymää, joiden kesken puoluekokouspaikat jakaantuvat.

– Saimme kaikkiin vaaliyhtymiin hyvän määrän ehdokkaita, joten saamme kunnon vaalit pystyyn, Tuuri toteaa.

18-vuotiaasta 81-vuotiaaseen

Puoluekokousedustajia valitaan suurimmasta Keski-Uudenmaan vaaliyhtymästä 16, Vantaalta 15, Länsi-Uudeltamaalta 13, Espoo–Kauniaisista 11 ja Itä-Uudeltamaalta kahdeksan. Tuuri kertoo, että ehdokkaiden keski-ikä on 49,9 vuotta.

– Nuorin ehdokas on 18-vuotias Siiri Peltonen Nurmijärveltä ja vanhin ehdokas 81-vuotias Jaakko Mauriala Espoosta, Tuuri kertoo.

Ehdokkaista miesoletettuja on 75 ja naisoletettuja 63.

Suosi nettiäänestystä

Nettiäänestys alkaa tänään perjantaina ja jatkuu 16.10. saakka. Pekka Tuuri kertoo, että ensimmäistä kertaa nettiäänestys toimii myös pankkitunnuksilla.

– Piirissä toivomme, että mahdollisimman moni käyttäisi äänioikeuttaan netissä. Postiäänestys on hidas ja raskas menetelmä. Jokainen postiäänestykseen käytetty euro on tavalla tai toisella poissa piirin muusta toiminnasta ja vaalityöstä, Tuuri muistuttaa.

Piirin puoluekokousehdokkaiden jäsenvaali koskee 4488 äänioikeutettua jäsentä. Ne äänioikeutetut, jotka eivät äänestäneet netissä, pääsevät äänestämään postiäänestyksen kautta 24.10.—6.11.2016.

Katso alla olevalta videolta ohjeet, miten netissä äänestetään.

 

Vantaan SDP:n valtuustoryhmä naisten johdolla uuteen kauteen

Kuva: Kari Hulkko

Vantaalla SDP:n ryhmä jatkaa Vantaan suurimpana puolueena 18 valtuutetulla. Uusia valtuutettuja valtuustoryhmässä on kuusi. Vantaalla läpi pääsi myös yhteensä neljä maahanmuuttajataustaista valtuutettua, joka on kaksi valtuutettua enemmän kuin kuluvalla valtuustokaudella.

Valtuustoryhmässä on myös naisenemmistö. Yksitoista valituista valtuutetuista on naisia ja seitsemän on miehiä. Naisenemmistö näkyy myös sunnuntaina valitussa valtuustoryhmän puheenjohtajistossa.

Demareiden valtuustoryhmä valitsi Sirkka-Liisa Kähärän ryhmän puheenjohtajaksi. Kähärä on ammatiltaan sairaanhoitaja ja on ollut tehtävässä jo aiemmin. Kähärä oli myös kuntavaaleissa Vantaalla demarien äänikuningatar 1274 äänellä, Antti Lidtmanin (4653) ja Kimmo Kiljusen (1561) jälkeen.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin filosofian maisteri, kauppatieteiden kandidaatti Ulla Kaukola Hämeenkylästä. Kaukola on myös nykyisen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja.

Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Faysal Abdi Korsosta. Abdi on toisen kauden valtuutettu ja henkilökohtainen pankkineuvoja.

Huhtikuun alussa kuntavaaleissa valittu valtuusto aloittaa työskentelyn kesäkuussa.

 

Uudenmaan Demarinuoret vaatii nuoria näkyville paikoille kuntien päätöksenteossa

Kuva: Marjut Pihonen-Randla

Uudenmaan Sosialidemokraattien piirikokous on käynnissä Klaukkalassa lauantaina 22.huhtikuuta. Piirikokouksessa keskustelua herättää kuntavaalitulos sekä edessä olevat lautakuntapaikkojen jaot.

Uudenmaan Demarinuoria kokouksessa edusti nuorisopiirin varapuheenjohtaja Jesse Kareinen. Kareinen korosti nuorten onnistumista kuntavaaleissa Uudellamaalla. Nuoret saivat edustajia muun muassa Loviisassa, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Vantaalla ja Kirkkonummella.

Kuntavaalien jälkeen jaossa on vielä runsaasti paikkoja kuntien päätöksenteossa. Kareinen painotti puheenvuorossaan, että nuorille tulee tarjota kunnissa näkyviä lautakuntapaikkoja, joissa pääsee oikeasti vaikuttamaan.

– Nuoret ovat puolueen tulevaisuus. On aika lopettaa puheet siitä, että onhan teillä aikaa. Meitä nuoria on nähtävä päätöksenteossa jo nyt, Kareinen painottaa.

Piirikokouksessa puoluehallituksen tervehdyksen esitti Petra Peltonen, joka yhtyi lautakuntapaikkajaossa Demarinuorten toiveeseen.  Peltonen myös painotti, että luottamustehtäviä jaettaessa kannattaa miettiä, mitä tehtävään valittava henkilö haluaa roolissaan saavuttaa ja kuinka viestii työstään ulospäin.

Kuntavaalituloksissa muutamia valopilkkuja Uudellamaalla – demarit suurimmaksi puolueeksi Tuusulassa, Hyvinkäällä ja Keravalla

Kuva: Pekka Tuuri

Demarit kärsivät Uudellamaalla pienoisen vaalitappion. Monissa paikoissa kannatus kuitenkin säilyi, mutta kannatusta ei onnistuttu nostamaan väkilukua kasvattavissa kaupungeissa.

Demarit saivat pidettyä suurimman puolueen asemansa Vantaalla ja Lohjalla. Kansanedustaja Antti Lindtman (sd.) keräsi Vantaan suurimman äänisaaliin 4653 ääntä ja Lohjalla kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) sai myös kuntansa äänikuninkaan tittelin.

Kirkkonummella demarit menettivät hieman kannatustaan ja vihreät nousivat demarien ohi kunnan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Kirkkonummellakin oli valopilkkunsa, kun kuntavaalien ensikertalainen Markus Myllyniemi (sd.) keräsi huimat 442 ääntä.

Hyviä tuloksia löytyi myös Tuusulasta, Hyvinkäältä ja Keravalta, joissa SDP nousi suurimmaksi puolueeksi.

Keravalla kokoomus menetti kannatustaan ja vaalien lopputuloksena sekä demarit että kokoomus sai 13 paikkaa valtuustoon.

Tuusulassa demarit nappasivat suurimpana puolueena niin ikään 13 valtuustopaikkaa ja kokoomus sai 12 paikkaa. Tuusulaan valitaan myös valtuutettujen keskuudesta pormestari.

Hyvinkäällä demarit saivat 14 paikkaa. Uudessa valtuustossa on myös naisenemmistö ja uusia valtuutettuja oli 45 prosenttia valituista.

Kunta                     Valtuustopaikat

Raasepori                            13
Hanko                                  9
Hyvinkää                             14
Pornainen                           7
Vantaa                                18
Mäntsälä                             11
Kerava                                13
Askola                                 7
Tuusula                               13
Porvoo                                12
Lohja                                   12
Vihti                                    10
Karkkila                               7
Loviisa                                 8
Järvenpää                            10
Nurmijärvi                           9
Siuntio                                3
Kirkkonummi                      7
Inkoo                                  4
Lapinjärvi                            3
Espoo                                 10
Sipoo                                  5
Pukkila                                1
Myrskylä                             1
Kauniainen                          1

Uusimaa                          208

 

 

”SDP:n on omaksuttava vihreitä arvoja” – nuori poliitikko keräsi ääniä konkreettisilla tavoitteilla

Kuva: Kari Hulkko
Markus Myllyniemi sai ihmiset puolelleen lähestymällä heitä rohkeasti. Hän osallistui vaalien alla myös Porvoossa koputtelukampanjaan. Koputtelemassa oli myös espoolainen ehdokas Mikko Mäntylä (vasemmalla).

– Pari eka päivää olin kyllä aika sokissa, Kirkkonummen valtuustoon ensiyrittämällä heittämällä päässyt Markus Myllyniemi (sd.) myöntää.

21-vuotias keräsi 442 ääntä, toiseksi eniten sosialidemokraateista, joita pääsi valtuustoon seitsemän.

Äänimäärä tuli Myllyniemelle suurena yllätyksenä, kun hän odotteli ”jotakin 90:ää”.

– Selkeästi ajatuksilleni oli tilausta, hän pohtii nyt jälkikäteen.

Myllyniemi ajoi hyvin konkreettisia asioita kuten meluaitaa Veikkolaan moottoritien varrelle. Hänen liikkeelle laittamansa adressi keräsi noin 1 500 nimeä.

– Lähtökohtana on, että ei pidä tehdä kuntavaalista liian abstraktia. Kannattaa ajaa asioita, joita ihmiset ymmärtävät ilman suurempia ”googletteluja”, nuori valtuutettu opastaa.

Yliopistolla historiaa opiskeleva Myllyniemi toimii ajoittain myös sijaisopettajana kotikunnassaan. Koulutuksen puolustaminen on hänelle näin ”leipälaji”.

– Määrärahojen on säilyttävä korkealla tasolla, että täällä Kirkkonummellakin voimme valmistautua uuteen opetussuunnitelmaan.

Uudet tavat opiskella eivät aina ulotu koululuokkiin asti.

– Digitalisaatio on hieno sana, jota tykätään käyttää. Mutta käytännössä ei ymmärretä, mitä se tarkoittaa esimerkiksi koulumaailmassa, Myllyniemi on huomannut opettajan työssään.

Onko enää tyypillistä demareita äänestävää 1990-luvun tehdastyöläistä enää olemassa?

Nuori mies ei kampanjoinut vain somessa vaan lähestyi ihmisiä henkilökohtaisesti – SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen viitoittamalla tiellä. Myllyniemi kampanjoi ovelta ovelle ja laskee tavanneensa tällä matkalla lähes 500 ihmistä.

– Tätä ihmiset arvostavat. Heidän ei tarvitse lähteä poliitikon luo ottamaan selvää, mikä ihminen on miehiään tai naisiaan vaan poliitikko tulee heidän luokseen.

Myllyniemi havittelee jäsenyyttä sivistyslautakunnassa ja kunnanhallituksessa, kun Kirkkonummella jaetaan päätöksentekopaikkoja.

Hän uskoo, että sosialidemokraateilla löytyy yhteisiä ajettavia asioita erityisesti vihreiden kanssa, jotka vetivät Kirkkonummellakin aikamoisen äänipotin.

– Aatemaailma on kuitenkin samankaltainen ja SDP:llä voisi olla vähän opittavaakin vihreiltä, jotka onnistuivat kampanjassaan hyvin.

Nuoren poliitikon mielestä SDP:n pitäisi muuttua ylipäänsäkin.

– Täytyy katsoa tulevaisuuteen. Onko enää tyypillistä demareita äänestävää 1990-luvun tehdastyöläistä enää olemassa? Eipä taida enää olla, hän vastaa itse.

SDP:n täytyisi hänen mielestään houkutella erityisesti valkokaulusduunareita riveihinsä, kun perinteiset työmiesammatit ovat katoamassa.

– Elämme kriittisiä vuosia. Puolueen on otettava uusi suunta ja omaksuttava vihreitä arvoja. Muuten realistinen mahdollisuus on, että tämä puolue kuolee sukupuuttoon, Markus Myllyniemi maalailee pahinta mahdollista tulevaisuudenkuvaa.

Uudenmaan innokkaimmat ennakkoäänestäjät asuvat Kauniaisissa ja Porvoossa — hitaimmalla käytiin Pornaisissa

Kuva: Pekka Tuuri

Uudellamaalla äänestettiin ennakkoon hieman viime kuntavaaleja vilkkaammin. Vuoden 2012 kuntavaaleissa 20,4 % uusmaalaisista äänesti ennakkoon. Vuoden 2017 kuntavaaleissa ennakkoäänestysprosentti oli 21,8 %.

Uudenmaan vilkkaimmat ennakkoäänestäjät asuvat Kauniaisissa ja Porvoossa, jossa yli 30 % äänioikeutetuista äänesti ennakkoon.

Vähiten ennakkoäänestyksestä innostuttiin Pornaisissa, Mäntsälässä, Hyvinkäällä ja Vantaalla, jossa alle 20 % käytti äänioikeuttaan ennakkoäänestyksessä.

ENNAKKOÄÄNESTYS 
   2017         2012
Kauniainen 35,00 %   35,10 %
Porvoo 29,50 %   27,60 %
Vihti 26,90 %   23,40 %
Myrskylä 26,80 %   27,70 %
Pukkila 26,50 %   30,00 %
Lohja 26,00 %   23,10 %
Hanko 24,70 %   22,70 %
Karkkila 24,30 %   22,20 %
Lapinjärvi 24,00 %   26,30 %
Inkoo 23,70 %   23,30 %
Kerava 22,60 %   20,60 %
Järvenpää 22,50 %   20,20 %
Nurmijärvi 22,40 %   22,30 %
Raasepori 22,40 %   20,90 %
Loviisa 21,70 %   22,30 %
Sipoo 21,70 %   19,10 %
Espoo 21,30 %   20,30 %
Kirkkonummi     21,20 %   19,10 %
Askola 20,70 %   21,90 %
Siuntio 20,60 %   23,10 %
Tuusula 20,60 %   19,00 %
Vantaa 19,30 %   17,90 %
Hyvinkää 18,80 %   14,20 %
Mäntsälä 17,40 %   19,10 %
Pornainen 16,20 %   17,40 %
Uusimaa 21,83 %   20,40 %