Uudenmaan demareilla 138 puoluekokousehdokasta – ”Saamme kunnon vaalit pystyyn”

Kuva: Jenni Lang
SDP:n Uudenmaan piirin järjestötoimitsija Pekka Tuuri toivoo mahdollisimman monen äänestävän netissä.

SDP:n Uudenmaan piirissä asetettiin 138 ehdokasta puoluekokousedustajista käytävään jäsenvaaliin. Uudeltamaalta valitaan Lahdessa 3.-5.2.2017 pidettävään puoluekokoukseen 63 puoluekokousedustajaa.

Uudenmaan piirin järjestötoimitsija Pekka Tuurin mukaan ehdokasmäärä on edellisvuosien tasolla. Edelliseen Seinäjoen puoluekokoukseen ehdokkaita asetettiin 150 ja sitä edeltäneeseen Helsingin kokoukseen 122. Vaalissa on käytössä 5 vaaliyhtymää, joiden kesken puoluekokouspaikat jakaantuvat.

– Saimme kaikkiin vaaliyhtymiin hyvän määrän ehdokkaita, joten saamme kunnon vaalit pystyyn, Tuuri toteaa.

18-vuotiaasta 81-vuotiaaseen

Puoluekokousedustajia valitaan suurimmasta Keski-Uudenmaan vaaliyhtymästä 16, Vantaalta 15, Länsi-Uudeltamaalta 13, Espoo–Kauniaisista 11 ja Itä-Uudeltamaalta kahdeksan. Tuuri kertoo, että ehdokkaiden keski-ikä on 49,9 vuotta.

– Nuorin ehdokas on 18-vuotias Siiri Peltonen Nurmijärveltä ja vanhin ehdokas 81-vuotias Jaakko Mauriala Espoosta, Tuuri kertoo.

Ehdokkaista miesoletettuja on 75 ja naisoletettuja 63.

Suosi nettiäänestystä

Nettiäänestys alkaa tänään perjantaina ja jatkuu 16.10. saakka. Pekka Tuuri kertoo, että ensimmäistä kertaa nettiäänestys toimii myös pankkitunnuksilla.

– Piirissä toivomme, että mahdollisimman moni käyttäisi äänioikeuttaan netissä. Postiäänestys on hidas ja raskas menetelmä. Jokainen postiäänestykseen käytetty euro on tavalla tai toisella poissa piirin muusta toiminnasta ja vaalityöstä, Tuuri muistuttaa.

Piirin puoluekokousehdokkaiden jäsenvaali koskee 4488 äänioikeutettua jäsentä. Ne äänioikeutetut, jotka eivät äänestäneet netissä, pääsevät äänestämään postiäänestyksen kautta 24.10.—6.11.2016.

Katso alla olevalta videolta ohjeet, miten netissä äänestetään.

 

Kunnallispoliitikot Koivukylästä halajavat ehdolle eduskuntavaaleihin – ”Ihmiset kärsivät heikentyneistä palveluista”

Kuva: Tommi Matinlassi

Koivukylän sosialidemokraatit ovat asettaneet ehdokkaansa kevään 2019 eduskuntavaaleihin.

Ehdokkaiksi nimettiin Sirkka-Liisa Kähärä sekä Faysal Abdi. Molemmat ovat useamman kauden kunnallispoliitikkoja Vantaalta.

Koivukylän eduskuntavaaliehdokkaat Sirkka-Liisa Kähärä ja Faysal Abdi.

Faysal Abdi on ehdolla eduskuntaan ensimmäistä kertaa, kerrotaan Koivukylän demokraattien tiedotteessa. Kähärälle ehdokkuus on jo toinen, hän oli ehdokkaana vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Kähärä on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja hän nostaakin omassa tiedotteessaan  esiin huolen julkisista palveluista.

– Olen muun muassa sairaanhoitajana toimiessani nähnyt, miten sosiaali- ja terveydenhuollon laatu vaihtelee ja ihmiset kärsivät heikentyneistä palveluista.

Uusimaa kasvaa ja kehittyy, siksi tavoitteen on oltava kaikkien asukkaiden saavutettavissa olevat, Suomen parhaat peruspalvelut.

Sosialidemokraattien uudenmaan piirin puolueosastoilla on helmikuun loppuun asti aikaa asettaa ehdokkaansa eduskuntavaaleihin. Tämän jälkeen selviää tuleeko eduskuntavaaliehdokkaista jäsenäänestys, jonka ajankohdasta päättää piirihallitus.

Keskustelua aiheesta

”Helsinki voi olla edelläkävijä” – SDP:n Torsti: Voisiko lähikouluperiaate toimia myös päiväkodeissa?

Kuva: lehtikuva / roni lehti
Lapsia Suotorpan päiväkodin pihalla.

Helsingissä halutaan selvittää, voisiko kaupunki jatkossa tarjota päivähoitopaikkoja lähikouluperiaatteella, SDP:n kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Pilvi Torsti kertoo.

Joukko eri puolueiden valtuutettuja tekee asiasta tänään aloitteen. Lähikouluperiaatteella tarkoitetaan sitä, että päivähoitopaikat jaettaisiin noudattaen samoja oppilaaksiottoalueita kuin perusopetuksessa tehdään.

– Tavoitteena on, että kaikilla lapsilla on vahva lähikoulupolku, joka alkaa varhaiskasvatuksesta ja päättyy toiselle asteelle. Koulupolku tukee lasten ja nuorten tasa-arvoista koulutusta, sanoo aloitetta valmistellut Torsti.

Nykyisellään kaupunki pyrkii tarjoamaan päivähoitopaikan perheen toiveiden mukaan ja huomioimaan sisarukset ja liikenteelliset seikat. Mitään velvoittavia kriteerejä kaupungilla ei ole.

Kaupunki tarjoaa ala-asteen aloittaville koulupaikan niin sanotusta lähikoulusta, joka määrittyy oppilaaksiottoalueen pohjalta. Tietyin perustein on mahdollista mennä myös muuhun kuin lähikouluun.

Nyt tehdyssä aloitteessa korostetaan, että lähipäiväkoti on tärkeä myös perheiden arjen sujuvuuden kannalta ja mahdollistaa pienten lasten vanhempien työssäkäyntiä. Kyse on myös kaupungeista ihmisten koteina ja yhteisöinä.

– Lähipäiväkodit ja lähikoulut voivat muodostua yhä enemmän kaupunkien sisälle rakentuvien kylän kaltaisten yhteisöjen keskuksiksi. Ne ovat sekä fyysisiä yhteisiä paikkoja että ihmisten verkostoja, Torsti korostaa.

– Helsinki voi olla tässä myös edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Pidemmän aikavälin tavoitteena monet tutkijat ovat korostaneet varhaiskasvatuksen hahmottumista yhä enemmän osaksi lasten koulupolkua, Torsti toteaa.

Nivelvaihe turha ja kuormittava siirtymä lapselle.

Aloitteessa esitetään, että kaupunki selvittää vuoden 2018 aikana, mitä tarkoittaisi ja vaatisi, jos kaupunki olisi jatkossa velvoitettu tarjoamaan päivähoitopaikat lähikouluperiaatteella eli samoja oppilaaksiottoalueita noudattaen kuin perusopetuksessa tehdään.

Lähes kaikilla peruskoulujen oppilaaksiottoalueilla on useita päiväkoteja, joten oppilasaluepohjaisen lähipäiväkotipaikan osoittaminen olisi mahdollista toteuttaa joustavasti näiden päiväkotien välillä.

Uuteen periaatteeseen siirtyminen poistaisi myös turhat ja lapsia kuormittavat päiväkotien vaihtotarpeet esikouluun siirryttäessä, Torsti pohtii.

Nykyisellään useat lapset joutuvat vaihtamaan päiväkotia esikoulun alkaessa, koska esikoulua käydään jo nyt koulupolkua silmällä pitäen oman oppilasalueen päiväkodissa.

– Jos lapsi on ollut aiemmin muun alueen päiväkodissa, tästä nivelvaiheesta tulee lapselle turha ja kuormittava siirtymä.

Aloitteessa esitetään, että asia selvitetään niin, että lähipäiväkoti-käytäntöön olisi mahdollista siirtyä alkaen vuonna 2019.

Asiaa tarkastellaan muun muassa niin, että huomioidaan myös todennäköisesti perheen erityistilanteesta kuten esimerkiksi vuorotyö, vuoroasuminen jne. tarvittavia poikkeamisperusteita.

Espoon demarit kannanotossaan: Koululaiset eivät ole paketteja, joita siirrellään varastosta toiseen

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Espoon suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee tänään poikkeuksellisen tärkeää asiaa: koulujen ja lukioiden tilaratkaisuja lähivuosien ajaksi.  Tämä selviää Espoon demarien maanantaina julkaisemassa kannanotossaan.

Espoon demarit ilmaisevat, että he haluavat kehittää Espoolaista koululaitosta niin, että kaikissa kaupungin osissa lapsilla on oikeus omaan lähikouluun. Lähikoulun tulee olla kohtuullisen ja turvallisen matkan päässä.  Espoon demarit vaativat myös, että jokaisella viidellä kaupunkikeskuksella tulee olla oma lukionsa.

Kannanotossa painotetaan, että nyt tilaratkaisuja valmisteleville virkamiehille on annettu liian tiukat ehdot, joissa on liian tiukka investointikatto. Pahimmillaan uusi ratkaisu on se, että terveet koulut täytetään oppilailla ja loput oppilaat lähetetään kalliisiin vuokratiloihin, joista puuttuu muun muassa liikuntasali, kannanotossa kerrotaan.

Espooon demarit painottavat, että he tulevat tekemään töitä sen eteen, että epärealistisesti asetettu investointikatto avataan.

 

Keskustelua aiheesta

Sampo Terhon aikeet huolestuttavat – Kuntien näkökulma EU:n päätöksissä joutuu silloin romukoppaan

Kuva: JHL

Eurooppaministeri Sampo Terhon (sin.) kannanotot EU:n alueiden komitean lakkauttamisesta herättävät huolta.

Komitean jäsen Anne Karjalainen (kuvassa) muistuttaa Alueiden komitean tarpeellisuudesta erityisesti juuri nyt, kun EU:ta kehitetään. Läheisyysperiaatteen mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä.

– On varmistettava, että myös tulevaisuudessa läheisyysperiaate toteutuu ja kuntien tarpeet huomioidaan Euroopan unionin aloitteissa ja lainsäädännössä, Karjalainen perustelee.

Alueiden komitealla on sanansa sanottavana muun muassa maahanmuuttoon, koulutukseen, työllisyyteen, sosiaalipolitiikkaan, liikenteeseen ja ilmastonmuutokseen.

Karjalainen korostaa, että isot yhteiskunnalliset kysymykset ovat rajat ylittäviä.

– Euroopan tasolla tehtävä yhteistyö tulee lisääntymään, mikä tulee huomioida, kun Suomessa perustetaan uusia maakuntia.

Alueiden komitea antaa lausuntoja komission, neuvoston ja parlamentin käsittelemistä asioista kuten kunta-alaa koskevista direktiiveistä. Alueiden komiteassa on 350 jäsentä Euroopan unionin kaikista jäsenmaista. Suomen valtuuskunnassa on kahdeksan jäsentä sekä Ahvenanmaan edustaja.

Rehtori Anne Karjalainen on keravalainen valtuutettu (sd.) ja Uudenmaan sosialidemokraattien puheenjohtaja. Hän on ollut Alueiden komitean jäsen vuodesta 2009.

Kiky vei Porvoolta 0,5 miljoonaa – Demarinaisten puheenjohtaja huolissaan myös aktiivimallista: ”En halua edes kuvitella kuinka huono tilanne on jossain muualla”

Kuva: Fredrik Wickholm
Anette Karlsson.

Uudenmaan demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson päivittää Facebookissa, millaisia seurauksia hallituksen läpiajamalla työttömien niin kutsutulla aktiivimallilla on ollut Porvoossa.

– Käytiin tänään vierailulla Porvoon Ohjaamossa. Sain mahdollisuuden kysyä työttömien nuorten kanssa työskenteleviltä suoraan, miten Sipilän hallituksen aktiivimalli tulee vaikuttamaan aluellamme. Vastaus oli surullista kuultavaa, Karlsson päivittää.

– Jopa täällä Porvoossa tulee syntymään tilanteita, joissa työtön ei pysty osoittamaan omaa aktiivisuuttaan, koska palveluita ja työpaikkoja ei ole kaikille tarjolla hallituksen lain vaatimassa aikataulussa. En halua edes kuvitella kuinka huono tilanne on jossain muualla, pienemmässä kunnassa tai kauempana pääkaupunkiseudulta, hän jatkaa.

Karlsson on Porvoon kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen.

– En voi ymmärtää, miten Sipilän, Orpon ja Sinisten hallitus voi pokkana selittää, että aktiivimalli olisi hyvä juttu – että nyt kannustetaan työttömiä. Useiden asiantuntijoiden mukaan kyseessä on vain ja ainoastaan leikkaus – leikkaus niiltä, joilla menee yhteiskunnassa jo nyt kaikkein heikoimmin, hän jatkaa.

Karlsson päivittää tietoja myös Porvoon tilinpäätöksestä 2017. Se oli lievästi ylijäämäinen, mutta velka kasvaa nopeasti.

Kiukkua aiheuttaa kilpailukykysopimuksen vaikutuksia käsittelevä osuus.

– Ilmeni, että nykyhallituksen uhkailulla ja kiristyksellä aikaan saatu kilpailukykysopimus, joka leikkasi hallituksen vaatimuksesta kohtuuttomasti pienipalkkaisilta julkisen sektorin työntekijöiltä, aiheutti myös Porvoolle puoli miljoonaa euroa miinusta. Eli sopimus ei ollut kannattava kaupungille eikä työntekijöille. Eikä varmaan paikallisille yrityksille, jotka menettivät asiakkaita lomarahaleikkausten ansiosta.

– Epäselväksi jäi, ketä tämä koko homma hyödytti. Ei ainakaan meitä tavallisia pienipalkkaisia ihmisiä tai lapsiperheitä, sairaita, eläkeläisiä, työttömiä tai vähävaraisia, Karlsson päättää.

Vatiovarainministeriö arvioi 2016 syyskuussa, että mikäli kiky-sopimuksen suotuisia vaikutuksia työllisyyteen ja kasvuun ei huomioida, sen yhteisvaikutus kuntatalouksiin on noin 90 miljoonaa euroa heikentävä vuonna 2017. Ilman valtionosuuksien muutosta vaikutus kuntatalouteen olisi vahvistava.
”Valtionosuuksia vähentämällä tasataan valtion ja kuntien välistä taakanjakoa kuitenkin siten, että vaikutus kuntatalouteen on lähellä neutraalia”, valtiovarainministeriö summasi.

Keskustelua aiheesta