Uudenmaan Demarinaiset vaatii turvakotipaikkoja – “Tavoitteena katkaista väkivallan jatkumo”

Woman in fear of domestic abuse
Lähisuhde- ja perheväkivaltaa voi kokea kuka tahansa.

Uudenmaan Demarinaiset ry vaatii hallitusta varmistamaan, että Suomeen saadaan lyhyellä aikavälillä riittävästi turvakotipaikkoja. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International arvosteli Suomea riittämättömistä toimista naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä. Euroopan neuvoston mukaan turvakotipaikkoja tulisi olla vähintään 500, kun niitä on nyt 114.

– Kuka tahansa voi kokea perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa riippumatta iästä, sosiaalisesta asemasta, uskonnosta ja vastaavasta. Turvakodit tarjoavat uhreille apua sekä tukea ja turvakotitoiminnan tavoitteena on katkaista väkivallan jatkumo, puheenjohtaja Anette Karlsson painottaa kannanotossaan.

Riittävää määrä turvakotipaikkoja maksaa STM:n laskelmien mukaan noin 40 miljoonaa euroa vuositasolla. Nyt valtion budjetissa turvakodeille on varattu 11,5 miljoonaa euroa. Turvakotien rahoituksen tulee olla Karlssonin mukaan riittävää ja pitkäjänteistä.

Taloudelliset kustannukset lähisuhdeväkivallasta on arvioitu jopa 90 miljoonan euron arvoisiksi, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan, Karlsson huomauttaa. Karlssonin mukaan on hyvä muistaa, että Suomessa kuolee vuosittain noin 20 naista ja 5 miestä lähisuhdeväkivallan uhrina.

– Lähisuhde- ja perheväkivalta kohdistuu usein (85 %) naisiin ja lapsiin, mutta perheväkivaltaa kokeneiden miesten osuus on myös noussut. Turvakoteihin panostaminen on taloudellisesti, mutta myös kansalaisten hyvinvoinnin kannalta kannatettavaa, Karlsson jatkaa.

Suomessa on 19 turvakotia, joista kolme sijaitsee Uudellamaalla. Yksi Porvoossa, toinen pääkaupunkiseudulla ja kolmas, ruotsinkielinen yksikkö, Raaseporissa. Turvakoti tarjoaa suojaa sekä nais- että miesuhrille ja heidän lapsilleen. Turvakodin palvelut ovat uhrille maksuttomia. Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle tai sen uhassa elävälle henkilölle.

Sailas hallituksen toiminnasta: Huteraa populismia 90-luvun keinoin

Kuva: Kari Hulkko

Entinen valtiosihteeri Raimo Sailas hämmästelee hallituspuolueiden edesottamuksia syksyn budjettiriihen alla. Sekä perussuomalaiset että kokoomus ovat viime päivinä tehneet esityksiä, joita ei hallitusohjelmasta löydy.

Kokoomus on perumassa päivähoitomaksujen korotuksia, joilla oli tarkoitus säästää yli 50 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset tuovat pöytään Lex Lindströmin, jolla päästetään kertaluontoisesti eläkkeelle yli 60 vuotiaat pitkäaikaistyöttömät.

– Tämä on tavallisuudesta poikkeavaa, eikä se ole ollut tapana. Käsittääkseni Lex Lindström ei ole ollut missään esillä, ja yhtäkkiä riihen alla siitä tehdään lähestulkoon ehdoton kysymys. Antaa vähän huteran kuvan hallituksen toiminnasta, Sailas sanoo.

Hän pitää erikoisena myös Timo Soinin (ps.) tapaa torjua kategorisesti Guggenheimin taidemuseon rahoittaminen valtion varoista. Taustalla on hänen mukaansa hallituksen sisäiset jännitteet. Sailas pitää Soinin näkemystä populistisena uhoamisena, koska kukaan ei budjettiriihessä aja rahoitusta Guggenheimille.

– Yksi minkä voi olettaa tuovan jännitystä hallituksen työskentelyyn on perussuomalaisten alhainen kannatus, myös kokoomuksen uusi puheenjohtaja voi vaikuttaa asiaan.

Jokseenkin samoja temppuja pohdittiin.

Sailaksen mukaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) työllisyyden edistämiseen tarkoitetut keinot eivät ole erityisen uusia tai tehokkaita.

– Sipilä tuntuu sanoneen, että riihen tuodaan yli 40 työllisyyttä edistävää toimenpidettä. Näissä ei kovin paljon uutta ole. Jokseenkin samoja temppuja pohdittiin ja otettiin käyttöön jo 90-luvun alun suurtyöttömyyden aikana.

– Toiset ovat parempia kuin toiset mutta perusarvio ei muutu. Työllisyyttä on vaikea parantaa, jos talouskasvu ei selvästi voimistu.

Työllisyysasteen nostamista 68:sta 72:een prosenttiin Sailas pitää oikeana pyrkimyksenä. Tosin 72 prosentin tavoite voi hänen mukaansa olla pitkällä aikavälillä liian maltillinen velkaantumisen hillitsemiseksi.

– Kun työikäinen väestö ikääntymisen myötä nyt koko ajan vähenee, 72 prosenttia siitä on pienempi joukko kun aiemmin. Meillä oli 90-luvulla nuorekas, kasvava työvoima. Nyt meillä on ikääntyvä ja supistuva työvoima. Tilanne on muuttunut reilussa 20:ssä vuodessa.

Velan suhde bruttokansantuotteeseen putosi 90-luvun laman jälkeen nopeaan tahtiin siksi, että bkt kasvoi osin Nokia-ilmiön ansiosta huimaa vauhtia. Velka itsessään ei juuri supistunut. Ongelma on pahentunut, koska bkt on nykyisin matalampi kuin kymmenen vuotta sitten vaikka valtion menot ovat jatkuvasti kasvaneet.

– Jos minulle olisi sanottu 2006-2007, että bkt on 10 vuoden kuluttua pienempi kuin nyt, en olisi uskonut. Mutta jos olisi jatkettu, että hyvinvointivaltion perusta pyörii suurin piirtein ennallaan, se olisi tuntunut täysin mahdottomalta yhtälöltä. Näin kuitenkin on käynyt. Tämä on ollut mahdollista, kun valtio ja kunnat ovat koko ajan velkaantuneet kovaa vauhtia eikä korjausliikettä ole saatu minkään hallituksen voimin vaikka yritystä on ollut.

Epärealistista hillitä velkaantumista sotella.

Sailaksen mukaan velkaantumiseen suhtaudutaan Suomessa edelleen liian kevyesti.

– Sellaista kasvua ei ole näköpiirissä, joka velkaantumisen taittaisi. 5-6 miljardia euroa lisää velkaa vuodessa on siihen nähden aikamoista riskipeliä.

Hallituksen ajatus hillitä velkaantumista sote-uudistuksen avulla on hänen mukaansa epärealistinen.

– Vauhdin jarruttaminen kolmella miljardilla on lievästi sanottuna rohkea arvio. Aluksi sote lisää menoja, kun palkat yhteinäistetään korkeimman vallitsevan tason mukaan, päälle tulevat tietojärjestelmät ja se vasta kallista onkin.

2 päivää Kesärannassa: 1 asia nousemassa ylitse muiden

Kuva: Lehtikuva

Hallitus kokoontuu tänään päättämään ensi vuoden budjettiesityksestä. Kaksipäiväisessä budjettiriihessä suurin huomio kohdistuu siihen, millä keinoin hallitus aikoo parantaa työllisyyttä.

Hallitus on ollut vaitonainen työllisyyspaketin sisällöstä. Pakettia pohjustettiin vielä eilen työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tapaamisessa.

Hallituksesta tapaamiseen osallistuivat valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), työministeri Jari Lindström (ps.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.). Ministerit eivät avanneet työllisyyspaketin sisältöä julkisuudessa tapaamisen jälkeen.

Esillä budjettiriihessä on myös kilpailukykysopimus. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) esikunnasta kerrottiin aiemmin tällä viikolla, että kiky-sopimuksen kattavuus arvioidaan budjettiriihessä ja lopulliset päätökset verohelpotuksista tehdään siellä.

Budjettineuvottelut alkavat tänään iltapäivästä pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Yle: Työnantajajärjestö vihjaa irtoavansa kikystä – “Tilanne on selkeästi muuttunut”

Valtiovarainministeriön mukaan korkeakouluille tuleva hyöty kilpailukykysopimuksessa sovituista työnantajamaksujen alennuksista otettaisiinkin pois leikkaamalla.

Tämä on yllättänyt erilaiset koulutuksen järjestäjät ja ne ovat vaatineet hallitukselta lupausten pitämistä.

Yle uutiset kysyi korkeakouluja ja yksityisiä oppilaitoksia edustavalta Sivistystyönantajien toimitusjohtajalta Teemu Hassiselta, voiko Sivistystyönantajat vielä irrota kiky-sopimuksesta loppumetreillä.

Hassinen ei asiaa tyrmännyt.

– Se on pohdinnan paikka. Tilanne on silloin selkeästi muuttunut. Odotettiin, että saadaan kikyn kautta helpotus yliopistojen tilanteeseen, hän vastasi Yle uuutisille.

Sivistystyönantajat on Suomen opetus- ja korkeakoulualaa edustava työnantajajärjestö. Sillä on jäseninään yli 300 itsenäistä koulutuksen järjestäjää perusopetuksesta korkeakouluihin.

Kyseessä on Elinkeinoelämän keskusliiton kuudenneksi suurin jäsen, jonka jäsenten palveluksessa on yli 50 000 työntekijää.

Antti Rinteeltä varoitus: “Emme tarvitse uutta sotaa”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne varoittaa kolumnissaan MTV:llä, että Sipilän hallitus on tekemässä vaarallisen virheen, jos se ryhtyy entisestään leikkaamaan työttömyysturvan tasoa ja kestoa.

Julkisuudessa on liikkunut tietoja, joiden mukaan harkinnassa olisi malli, jossa työttömän toimeentuloa voitaisiin leikata kolmen kuukauden välein.

Verkkouutisten tietojen mukaan työttömällä olisi joka kolmas kuukausi haastattelu työvoimahallinnon edustajan kanssa. Keskustelussa käytäisiin läpi, onko työtön ollut aktiivinen kuluneen kolmen kuukauden aikana.

Aktiivisuudella tarkoitetaan sitä, että työtön on tehnyt töitä vähintään viiden päivän ajan kuluneen kolmen kuukauden aikana. Neuvotteluja käydään kokoomusjulkaisun mukaan vielä siitä, voisiko aktiivisuus tarkoittaa myös esimerkiksi kouluttautumista.

Antti Rinne.

Antti Rinne.

Tarkkaa tietoa hallituksen aikeista ei kuitenkaan budjettiriihen alla ole. Rinteen mukaan on joka tapauksessa selvää, etteivät kaikki lähes puoli miljoonaa työtöntä voi päästä aktivointitoimiin.

— Ongelmamme eivät siis kumpua työvoiman tarjonnan vaan työvoiman kysynnän puutteesta. Hallituksen ajattelussa tästä epäsuhdasta kuitenkin syytetään työttömiä. Pääministeri Sipilä, lopettakaa viimein tämä työttömien kyykyttäminen! Rinne julistaa.

Hän kirjoittaa, ettei SDP missään tapauksessa tule hyväksymään uusia leikkauksia työttömien ihmisten muutenkin jo niukkaan toimeentuloon.

— Sipilän ja koko hallituksen on syytä tarkkaan harkita ja ymmärtää luopua työttömyysturvan heikentämisestä selvästi kilpailukykysopimuksenkin vastaisena. Emme tarvitse uutta sotaa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välille.

Hallituksen huomenna alkavan budjettiriihen työllisyyspakettia pohjustettiin tänään työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tapaamisessa.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan tapaamisessa käytiin tilannetta läpi.

– Mitään neuvotteluprosessia tai sopimisprosessia ei ole ollut käynnissäkään, Eloranta sanoo STT:llä.

Hän toivoo, että kilpailukykysopimusta kunnioitetaan.

– Mitään päätöksiä ei ole yhteisesti tehty. Varmaan jokainen katsoo omia papereitaan, mitä sieltä löytyy, Eloranta sanoi tapaamisestaan poistuessaan.

Työmarkkinajärjestöt ja hallitus tapasivat, ei päätöksiä: “Varmaan jokainen katsoo papereitaan”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
35899345
Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja taustalla STTK:n puheenjohtaja Antti Palola saapuvat valtioneuvoston linnaan. Työmarkkinajärjestöjen johtajat tapasivat hallituksen.

Hallituksen huomenna alkavan budjettiriihen työllisyyspakettia pohjustettiin tänään työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tapaamisessa. Työllisyystoimia on viime aikoina rummutettu voimakkaasti, mutta laajimmat uudistukset näyttävät jäävän väistämättä myöhemmäksi.

Toistaiseksi hallitus on ollut vaitonainen työllisyyspaketin toteutuvasta keinovalikoimasta. Työllisyystoimia pohjustaneen virkamiestyöryhmän työn tuloksia odotetaan jo julki, mutta toinen asia on, mitkä ehdotuksista ovat etenemässä.

Työllisyyspakettia pohjustettiin tiistaina työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tapaamisessa. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan työllisyystoimista keskusteltiin yleisellä tasolla. Keskusteluissa olivat myös esillä olleet ansiosidonnaisen porrastus ja käyttö palkkatukena ja starttirahana.

– Oma toivomukseni on, että työmarkkinoihin, esimerkiksi työttömyysturvaan, liittyvät asiat pystyttäisiin valmistelemaan yhteistyössä, jos niihin halutaan tehdä jotakin muutoksia, Palola sanoi.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan tapaamisessa käytiin tilannetta läpi.

– Mitään neuvotteluprosessia tai sopimisprosessia ei ole ollut käynnissäkään, Eloranta sanoi.

Hän toivoo, että kilpailukykysopimusta kunnioitetaan.

– Mitään päätöksiä ei ole yhteisesti tehty. Varmaan jokainen katsoo omia papereitaan, mitä sieltä löytyy, Eloranta sanoi tapaamisestaan poistuessaan.

Hallituksesta tapaamiseen osallistuivat valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), työministeri Jari Lindström (ps.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.).

Yksi esillä olleista työllisyystoimista on ollut ansiosidonnaisen porrastaminen. Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että kaavailluissa olisi mukana “kevytmalli”, jossa työttömyysturvan kesto säilyisi ennallaan, mutta sitä ryhdyttäisiin porrastamaan työttömän aktiivisuuden mukaan.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ei sanoa asialle ehdotonta eitä, jos sinne leivotaan positiivisia asioita, aktiivisuudesta palkitsemista. Yksittäisten mallien kohdalla pitää kuitenkin kaikki yksityiskohdat tarkistaa.

– Työttömyysturvan uudistaminen enemmän passiivitoimista aktiivitoimiin käy, Fjäder sanoi.