tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Uupunut auttaja ei auta ketään” – sd-kansanedustaja vaatii ottamaan viestit vakavasti

Kuva: lehtikuva / timo hartikainen
Henkilökunnan kantelut vaikuttivat niin, että Kuopion yliopistollisen keskussairaalan päivystyksessä on tehty muutoksia uupumuksen ehkäisemiseksi.

Kansanedustaja, terveystieteiden tohtori Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) on kuunnellut huolissaan eri puolelta Suomea tulevia viestejä. Niissä kaikissa on sama hätähuuto: hoitotyöntekijöitä on liian vähän potilaiden määrään ja hoitoisuuteen verrattuna.

Viimeksi tänään Yle uutisoi jo ”Kuopion taudista” viitatessaan yliopistollisen sairaalan päivystyksen henkilökunnan kokemaan rasitukseen.

– On käsittämätöntä, että eri puolilta Suomea kuuluvia viestejä kuullaan niin huonosti, Mäkisalo-Ropponen ihmettelee.

Hän on kuullut, että sijaisia ei oteta säästösyistä. Myös kouluttamattomia sijaisia käytetään korvaamaan ammattilaisia. Mäkisalo-Ropponen pelkää hoidon laadun ja potilaiden turvallisuuden kärsivän.

Hän on huolissaan myös hoitajien jaksamisesta ja työmotivaatiosta. Puutteellinen työhyvinvointi aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain useiden miljardien taloudelliset menetykset.

– Toisaalta työhyvinvointiin liittyvät ongelmat vaikuttavat kielteisesti työprosessien sujumiseen, asiakastyytyväisyyteen ja työnantajamaineeseen. Työhyvinvointi on ehdoton edellytys myös perustehtävän hyvin hoitamiselle. Sosiaali- ja terveystoimessa on syytä muistaa, ettei uupunut auttaja auta ketään.

Hoitotyöntekijöitä uuvuttaa myös se, että asiat päätetään jossain ylhäällä.

Mäkisalo-Ropponen varoittaa hakemasta tehokkuutta väärin keinoin. Esimerkiksi kotihoidossa koko ajan kiristynyt työtahti on johtanut siihen, ettei hoitotyöntekijöillä ole enää aikaa kuunnella ja kuntouttaa asiakkaita.

– Jos resurssien vähyys tai puutteet työntekijöiden työsuojelussa aiheuttavat vaaraa potilasturvallisuudelle tai työntekijöiden terveydelle, niin ammattihenkilöiden velvollisuus on viestiä asiasta ensin organisaation johdolle ja jos tilanne ei korjaannu, tarvittaessa tehtävä kantelu viranomaisille.

Kuopiossa on tehty muutoksia sen jälkeen, kun päivystyksen hoitohenkilökunta alkoi kirjelmöidä uupumuksestaan. Luvassa on ulkopuolisen tahon tekemä henkilöstömitoitus sekä ruuhkamittari, jonka avulla voidaan aiempaa tarkemmin seurata sitä, missä potilaita on. Nämä ovat Mäkisalo-Ropposen mukaan hyviä ensiaskelia.

– Näitä ja muita uudistuksia tehdessä on hyvä muistaa, että liian kireän työtahdin lisäksi hoitotyöntekijöitä uuvuttaa se, ettei heitä oteta mukaan toiminnan kehittämiseen, vaan asiat päätetään jossain ”ylhäällä” ja ne ainoastaan ilmoitetaan työtekijöille.

Autoritaarinen ylhäältä alaspäin tuleva käskyttäminen ei Mäkisalo-Ropposen mielestä sovellu asiantuntijoiden johtamiseen.

Keskustakonkari ministeri Niinistön keskustalaisten puolueiden yhdistymisestä: ”Kaunis ajatus, mutta…”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Keskustakonkari Timo Laaninen pitää kuolleena syntyneenä ministeri Jussi Niinistön (uv) ajatusta alkioilaisen perillisten yhdistymisestä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (uv) esitteli tiistaina Helsingin asema-aukiolla ajatuksiaan entisten ja nykyisten enemmän tai vähemmän keskustalaisten yhdistymisestä.

– Perussuomalaiset, perussuomalaisista irronneet sininen tulevaisuus ja keskustapuolue voisivat joskus tulevaisuudessa liittyä yhteen ja muodostaa Suomen suurimman puolueen, Niinistö  visioi Iltalehdessä.

Keskustan pitkäaikainen vaikuttaja, ex-puoluesihteeri Timo Laaninen pitää Niinistön ajatusta kauniina, mutta samaan hengenvetoon hän lisää, ettei ajatus tule koskaan toteutumaan.

– Keskustan perinteessä on kyllä tämä populistinen perinne pykäläläisyys. Laaninen kertoo.

Seppo Kääriäinen (kesk.) puolestaan nimeää väitöskirjassaan pykäläläisyyden ”yhteiskunnan eliitin toimien oikeuden- ja lainmukaisuuden vartioimiseksi”. Eli herrat tuli haukkua tarpeen vaatiessa maan rakoon.

Laaninen ei kuitenkaan halua sulkea keskustan ovia niiltä, jotka ovat kyllästyneet erillisiin organisaatioihin.

– He voivat liittyä suoraan keskustan riveihin, Laaninen sanoo.

Aikaa on kulunut hänen mielestään liikaa siitä, kun Veikko Vennamo erosi maalaisliitto-keskustasta ja perusti SMP:n.

Hän pitää Jussi Niinistön puheita epätoivon osoituksena sinisen puolueen perustamisvaikeuksista.

– Lähtökuopissa jo haaveillaan tällaisesta, Laaninen sanoo.

Muutenkin hänen mielestään puoluefuusiot Suomessa ovat olleet harvinaisia. Esimerkkinä onnistumisesta hän pitää SDP:n ja TPSL:n yhdistymistä vuonna 1973, vaikkei sekään sujunut soraäänittä.

Myös Liberaalinen kansanpuolue liittyi aikoinaan suurella ryminällä keskustan jäsenjärjestöksi Paavo Väyrysen ollessa puheenjohtajana.

– Keskusta ei siitä voimaa saanut, vaan joutui lähinnä maksamaan LKP:n velat, Laaninen hymähtää.

 

Berner taipui keskustelemaan kuljetusliittojen kanssa ensi viikolla

Kuva: Lehtikuva
Helsingin rautatieasemalla oli näin tyhjää viime maanantaina.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) tapaa kuljetusliittojen puheenjohtajat ensi viikolla, liikenneministeriö tiedottaa. Berner sanoo pitävänsä tärkeänä, että rautateiden henkilöliikenne avataan kilpailulle hyvässä ja tiiviissä yhteistyössä.

Kuljetusliittoihin kuuluu seitsemän kuljetusalan liittoa. Kuljetusliitot esittivät alkuviikosta tekemässä kannanotossaan, että Bernerin esittämä uudistus romuttaa kansallisen kilpailukyvyn ja aiheuttaa tappioita Suomen vientiteollisuudelle.

Veturimiesten liitto pysäytti junat alkuviikosta vastalauseen Bernerin toimille.

Yle: Niinistö kuittaili Salossa Huhtasaarelle – ”Kaikkikko on mennyt päin mäntyä?”

Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa
Presidentti Sauli Niinistö Sauli Niinistö aiheutti melkoisen tungoksen Pakkahuoneen torilla Uudessakaupungissa tänään.

Presidentti Sauli Niinistö vieraili keskiviikkona Valmet Automotiven autotehtaalla Uudessakaupungissa. Tehdasvierailun jälkeen presidentti tapasi kansalaisia ja toimittajia Uudenkaupungin Pakkahuoneen torilla. Yleisradio kirjoittaa verkkosivuillaan tapaamisesta.

– Yle kysyi torilla Niinistöltä, mitä hän vastaa arvosteluun, jota hän on saanut osakseen jo presidenttikisan tässä vaiheessa. Niinistön toimintaa presidenttinä on moitittu sekä perussuomalaisten että SDP:n suunnalta.

– Tämä alku näyttää nyt siltä, että olen tehnyt kaiken päin seiniä, jos heiltä kysytään.

– Vastailen, kun tulee aika vastata, Niinistö kuittasi.

Perussuomalaiset, presidenttiehdokas Laura Huhtasaari kärjessä, ovat arvostelleet Niinistöä puuttumisesta puolueen sisäisiin asioihin, kun hän kommentoi perussuomalaisten poliitikkojen saamia rikostuomioita Jussi Halla-ahon puheenjohtajavalinnan jälkeen.

Niinistö totesi kesäkuussa, etteivät ihmisarvoon kohdistuvasta loukkauksesta tuomitut perussuomalaiset ole hänen mielestään osoittaneet tehokasta katumista.

Halla-aholla itsellään on korkeimman oikeuden tuomio uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Tuula Haatainen on puolestaan arvostellut Niinistöä siitä, että toiminta YK:ssa ja globaalit kysymykset kuten köyhyyden vähentäminen ovat jääneet vähemmän huomiolle kuin Tarja Halosen kaudella, Yle muistuttaa

SDP:n Antti Rinne ja vihreiden Touko Aalto tapasivat – ”Kumpikaan ei ollut matkalla maalikauppaan”

Kuva: Jari Soini

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on tavannut vihreiden kesällä valitun uuden puheenjohtajan Touko Aallon.

Rinne on jakanut sosiaalisen median tileillään hauskan kuvan kohtaamisesta.

SDP:n puheenjohtaja kuvailee miesten tapaamisen antia mainioksi.

”Kävimme läpi tulevaa syksyä. Mukava tapaaminen ja hyvää keskustelua!”

Myös Aalto jakanut kuvan Twitterissä. Hän kommentoi tapaamista viittaamalla puhelinkeskusteluunsa pääministeri Juha Sipilän kanssa aiemmin kesällä.

”Hyvä ja rakentava keskustelu jälleen. Tällä kertaa Antti Rinteen kanssa. Kumpikaan ei ollut matkalla maalikauppaan.”

Keskustelua aiheesta

”Kansanterveyden kannalta hyvin vakava asia” – Terveydenhoitajaliitto huolissaan rokotevastaisuuden leviämisestä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Terveydenhoitajaliitto on hyvin huolissaan rokotevastaisuuden leviämisestä Suomessa.

– Rokotevastaisuus on kansanterveyden kannalta hyvin vakava asia ja sitä tulee tutkia tarkemmin, jotta voidaan kehittää vaikuttavampia keinoja kansalaisiin vaikuttamiseksi, Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Leila Lehtomäki sanoo.

– Haluamme myös Terveydenhoitajaliitossa tukea terveydenhoitajien täydennyskoulusta ja olemmekin mukana järjestämässä tänä syksynä rokotekoulutuksia eri puolilla Suomea.

Keskustelu rokotevastaisuudesta nousi julkisuuteen aikaisemmin, kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) patisti Helsingin Sanomien haastattelussa neuvolan työntekijöitä kantamaan vastuuta niillä alueilla, joissa rokotekattavuus on jo laskenut hälyttävästi.

Saarikko kertoi haastattelussa keskustelleensa myös rokottamisen pakkokeinoista virkamiesten kanssa, mutta ei hän ei halua turvautua niihin perustuslain takaaman itsemääräämisoikeuden vuoksi. Saarikko kertoikin uskovansa edelleen valistukseen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) toivoi aikaisemmin tänään, että sosiaali- ja terveysministeriö tekisi tilanteesta kunnollisen selvityksen.

– Faktat tulee suhteuttaa olemassa olevaan tilanteeseen, jonka jälkeen asiasta voidaan keskustella ja päättää jatkotoimista.

Epidemiat eivät ole päässeet leviämään muiden hyvän rokotesuojan ansiosta.

Terveydenhoitajilla on tärkeä tehtävä väestön rokottamisessa ja siihen motivoinnissa kertomalla tutkimustietoon perustuvaa faktatietoa rokotusten hyödyllisyydestä, vaikuttavuudesta ja sivuvaikutuksista sekä rokottamattomuuden riskeistä.

Kaikkiin faktatieto ei vain kerta kaikkiaan pure. Niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa on kasvava määrä vanhempia, jotka epäröivät rokotusten ottamista ja kokevat ne turvattomiksi ja tarpeettomiksi.

Tauteja ei myöskään pidetä ongelmana, koska vanhemmat eivät ole nähneet lähipiirissä tai itse kokeneet vakavia tartuntatauteja.

Epidemiat eivät ole päässeet leviämään muiden hyvän rokotesuojan ansiosta, mutta niiden vaara on kuitenkin olemassa, mikäli osa väestöstä ryhtyy vastuuttomasti vastustamaan rokotuksia eikä riittävää laumaimmuniteettia saavuteta.

Muun muassa tuhkarokkoa vastaan annettavan MPR-rokotteen rokotuskattavuuden tulisi olla 95 prosenttia, jotta laumasuoja toimisi.

Syksyllä käynnistyvät uutena valtakunnalliseen rokotusohjelmaan liitetyt vesirokkorokotukset kaikille vesirokon sairastamattomille, 1 ½ – 11-vuotiaille lapsille ikäkausitarkastusten yhteydessä.

– Se tulee lisäämään entisestään kiireisten terveydenhoitajien työmäärää. Terveydenhoitajille tuleekin järjestää riittävästi aikaa rokottamiseen ja vanhempien kanssa keskusteluun rokotusasioista, toteaa Terveydenhoitajaliiton kehittämispäällikkö Aija Saarinen.

Terveydenhoitajat ovat keskeinen terveydenhuollon toimija rokotusasioissa ja saavat siihen vahvan perusosaamisen koulutuksessaan.