Europrlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) sanoo, että direktiivin tarkoituksena on estää laittomien aseiden leviäminen, mutta keskustelu kääntyi nopeasti kansallisiin ongelmiin, jotka on nyt ratkaistu.

— Uusi direktiivi ei merkittävästi hankaloita tavallisten kansalaisten arkea, mutta auttaa osaltaan turvallisuuden parantamisessa ja terrorismin torjunnassa.

Jaakonsaaren mukaan direktiivillä ei ole Suomessa suurta vaikutusta reserviläistoimintaan, sillä useat vapaaehtoiselle maanpuolustukselle tärkeät niin kutsutut A-luokan aseet voidaan niin halutessa kansallisesti määritellä osaksi reserviläistoimintaa. Direktiivi mahdollistaa edelleen ampumaurheilijoille luvat A6 ja A7-luokan aseisiin, jos niitä tarvitaan kilpailuissa tai harjoittelussa.

Jaakonsaari muistuttaa, että Suomessa aselupien edellytysten seuranta on jo järjestetty kansallisesti ja esimerkiksi ampuma-aselain 114 §:n mukaan terveydenhuollon ammattilaisella on velvollisuus tehdä poliisille ilmoitus henkilöstä, jos tämä perustellusta syystä vaikuttaa olevan sopimaton pitämään hallussaan ampuma-asetta.

— Direktiivissä ei ole myöskään säännöstä aselupien määräaikaisuudesta, mutta viranomaisten tulee tarkastella lupia säännöllisesti (vähintään viiden vuoden välein). Suomessa myös asetietojärjestelmä on uusiutumassa ensi vuonna, mikä tulee helpottamaan valvontaa ja sähköistä asiointia.

Metsästyksen osalta aseluvan ikärajaa ei nostettu. Toisin sanoen rinnakkaislupa aseeseen voidaan myöntää myös alaikäiselle.

— Uutena asiana tulee vanhemman vastuu alaikäisen aseen säilyttämisestä turvallisesti, mikä on tietenkin järkevää, Jaakonsaari sanoo

Jaakonsaari uskoo, että asedirektiivin uudistus parantaa erityisesti aseiden jäljitettävyyttä ja siten sisäistä turvallisuutta. Direktiivi myös yhtenäistää EU:n ampuma-aselainsäädäntöä.

— Tärkeintä on asekaupan valvonnan vahvistaminen direktiivin toimeenpanolla.

Parlamentti äänestää direktiivistä maaliskuun istunnossaan.