tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Uusi malli ei synny kesälomien aikana” – professori Hiilamo: Pakkoyhtiöittämisen poistuminen askel oikeaan suuntaan

Kuva: Jari Soini

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo (kuvassa) toteaa, että mikäli pakkoyhtiöittäminen jää pois sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta, tulee malli miettiä kokonaan uusiksi.

– Valinnanvapausmalli ei ole yksinkertainen asia, josta yht’äkkiä voisi vetää muutaman pykälän pois. Kyllä koko kokonaisuutta tarvitsee sitten katsoa uudelleen.

Hiilamo huomauttaa kysymyksen olevan tarkalleen ottaen siitä, että perustuslakivaliokunta tutkii onko esitys perustuslain mukainen.

– Valiokunta ei sinällään ota kantaa siihen, että miten mallia pitäisi muuttaa, se voi osoittaa ainoastaan ongelmallisia kohtia.

Hiilamo kuitenkin arvioi, että ministeriössä on valmisteltu mahdollisesti jo uusia lakiehdotuksia.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi tänään eduskunnassa, että niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen.

Hän ei kuitenkaan nähnyt asiassa erityistä ongelmaa.

– Ei tämä yhtiöittäminen itsessään ole ollut mikään poliittinen tavoite vaan valinnanvapaus on. Kun olen asiaa selvittänyt, niin minun tietääkseni valinnanvapaudelle kuuluu hyvää, Orpo totesi.

Perustuslakivaliokunta on asettanut tämän viikon takarajaksi valinnanvapautta ja maakuntauudistusta koskevalle lausunnolleen.

Uusien lakiesitysten valmistelu tulisi tehdä huolella.

Heikki Hiilamo korostaa, että uusien lakiesitysten valmistelu tulisi tehdä huolella, jotta perustuslakiin törmäämiseltä vältyttäisiin tulevaisuudessa. Kiirehtimisestä on hänen mukaansa Suomessa olemassa jo huonoja kokemuksia.

– Viime hallituskauden lopussa tiedettiin, että (sote-) uudistuksella on ongelmia perustuslain kanssa. Silti siihen yritettiin kiireellä tehdä viime hetken korjauksia. Se oli ihan hölmöläisen hommaa, esitys ei sitten mennyt läpi ja koko uudistus kaatui.

– Nyt on tarpeen ottaa aikalisä, ja miettiä huolella, miten nämä asiat voidaan toteuttaa.

Hiilamo korostaa, että pakkoyhtiöittäminen ei sinänsä liity suoraan valinnanvapauteen.

– Pakkoyhtiöittäminen liittyy enemmän sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinaistamiseen ja siihen, että parannetaan olennaisesti yksityisten tuottajien asemaa verrattuna nykytilanteeseen.

Pakkoyhtiöittämisestä puhuttaessa ei Hiilamon mukaan tulisi puhua valinnanvapaudesta, vaan siitä, millä ehdoilla yksityiset tuottajat voivat olla tuottamassa julkisesti rahoitettuja sote-palveluita.

– Tosiasiassa pitää siis rinnastaa pakkoyhtiöittäminen ja yksityisten sote-palveluiden tuottajien asema.

Valinnanvapaus voidaan toteuttaa hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä.

Valinnanvapaus voidaan hänestä toteuttaa hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä, mutta pakkoyhtiöittämisestä luopuminen heikentää yksityisten tuottajien asemaa verrattuna siihen, että se olisi syntynyt.

– Valinnanvapauden toteuttaminen ilman pakkoyhtiöittämistä vaatii sitten ihan uuden tyyppistä mallia ja harkintaa. Käsitykseni mukaan sitä ei voi tehdä ihan käden käänteessä ja kesälomien aikana.

Vaikka pakkoyhtiöittämisestä luovuttaisiin, niin Hiilamo uskoo, että yksityisten tuottajien asema tulee paranemaan sosiaali- ja terveysalalla suhteessa nykytilanteeseen.

Kokoomuksella onkin nyt edessään valinta. Kumpi on heille tärkeämpää: sote-palveluiden valinnan mahdollisuus vai yksityisten palveluntuottajien aseman parantaminen.

– Kokoomuksessa mietitään varmasti nyt, onko kysymys heille ideologinen vai pragmaattinen.

Professori Hiilamo näkee, että mikäli pakkoyhtiöittämisestä päästään eroon ja valinnanvapautta valmistellaan huolellisemmin ajan kanssa, sote-uudistus siirtyy oikeaan suuntaan.

– Tämähän on juuri se, mitä hallitusohjelmassa on kirjattu. Siellä lukee, että valinnanvapaus tulee vasta uudistuksen myöhäisemmässä vaiheessa.

– Valinnanvapauteen liittyvä kritiikki on hämärtänyt kaiken sen hyvän, mitä sote-uudistuksessa on. Toivottavasti hyvällä puolella päästään nyt eteenpäin.

Juttua korjattu klo 21:29, Hiilamon lainauksessa ”Kataisen” muutettu sanaan ”Viime”.

Nazima Razmyar IL-Blogissaan: Ruotsin tie ei ole meidän

Kuva: Jari Soini
Nasima Razmyar.

Helsingin apulaispormestari Nazima Razmyar (sd.) iloitsee IL-blogissaan, ettei Suomen kaupunkialueilla ole suistuttu samaan kuin monin paikoin Ruotsissa. Ruotsiin on hiljalleen kehittynyt alueita, joihin mm. poliisi ei mielellään mene.

– Ylen verkkosivuilla oli uutinen, jonka mukaan Ruotsissa on useita ongelmalliseksi tai erittäin ongelmalliseksi luokiteltuja asuinalueita. Näitä alueita leimaavat korkea työttömyys, korkea rikollisuus, asukkaiden epäluulo yhteiskuntaa ja virkavaltaa kohtaan sekä ajoittainen väkivalta. On erittäin huolestuttavaa, että pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa alueiden eriytyminen on voinut mennä näin pitkälle. Suomessa tällaista kehitystä ei onneksi ole nähtävissä, mutta alueiden eriarvoistuminen on todellinen ongelma täälläkin, Razmyar kirjoittaa Iltalehden blogissaan..

– Asuntopolitiikka on keskeinen väline eriarvoisuuden torjumisessa. Helsinki on pitänyt kiinni siitä periaatteesta, että uusille asuinalueille rakennetaan erilaisia asumisen muotoja. Täydennysrakentamisella on mahdollisuus korjata alueiden välisiä eroja. Helsingissä uudisrakentamisen malliesimerkkinä toimii vaikkapa Myllypuro, jossa sosiaalisia eroja on pystytty tasapainottamaan asuntokantaa monipuolistamalla. Niille alueille, joissa on suhteessa suurempi osa tuettua vuokra-asumista, tarvitaan lisää omistusasuntoja ja päinvastoin.

– Uutisoitiin myös Helsingin kaupungin upeasta onnistumisesta, jolla osaltaan voidaan vaikuttaa alueiden tasa-arvoisuuteen. Positiivisen diskriminaation rahoitus on tuottanut tulosta ja heikommin pärjäävissä kouluissa tulokset ovat selvästi parantuneet. Tätä politiikkaa Helsingin on syytä jatkaa yhä vahvemmin panostuksin. Koululla ja varhaiskasvatuksella on iso rooli syrjäytymisen ehkäisyssä, Razmyar kirjoittaa.

”Kaikki se, mitä on selvinnyt, kyllä infotaan” – Risikko: Krp:ltä pian lisätietoja Turun tapahtumista

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) kertoo Demokraatille keskustelleensa heti aamutuimaan Turun puukotusten tutkinnasta poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen kanssa.

Tutkintavastuu Turun tapahtumista on keskusrikospoliisilla.

– Keskusrikospoliisi (krp) tulee jo aamupäivän aikana antamaan tietoa yön aikana ilmenneistä asioista.

Varsinainen tiedotustilaisuus on tällä tietoa kello 14.

Risikko toteaa, että poliisi on koko yön pyrkinyt selvittämään epäillyn tekijän taustaa.

– Eli mitä hän on tehnyt viime aikoina ja onko jotain kytköksiä jonnekin. Kaikki se, mitä on selvinnyt, kyllä infotaan.

– En pysty sanomaan, tuleeko tietoa henkilöllisyydestä.

Tutkitaanko tapahtumia terroritekona?

– Juuri sitä poliisi on selvittänyt yön aikana. Nämä pitää palasista kerätä nämä asiat.

Paula Risikko kertoi jo eilen ilalla, että muun muassa poliisi ja Rajavartiolaitos ovat kohottaneet valmiuttaan.

Onko asialla muita seuraamuksia?

– Koko ajan etsitään lisää tietoa. Sitä saadaan myös, kun henkilöä itseä pystytään kuulemaan. Kun tämä ja tulevat päivät on tehty työtä, ne tuottavat lisää tietoa. Näiden perusteella arviot tehdään aina joka sekunti, Risikko sanoo.

Tällä hetkellä epäilty tekijä on sairaalahoidossa.

Risikko sanoo, ettei hän tiedä, oliko Suomea varoitettu iskusta tai sen tekijästä.

Ministeri sanoi eilen tiedotustilaisuudessa epäillystä, että hän on ulkomaalaisen näköinen henkilö. Risikon sanavalinnat ovat herättäneet hämmennystä ja kritiikkiä sosiaalisessa mediassa. Risikko sanoo, ettei hän tässä vaiheessa kommentoi tätä asiaa.

Keskustelua aiheesta

Kristillisten puoluekokous jatkuu – ollako vaiko eikö olla presidenttiehdokas?

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Sari Essayah valittiin eilen kristillisten puheenjohtajaksi yksimielisesti.

Kristillisdemokraattien puoluekokous jatkuu tänään. Puolueen on määrä päättää, lähteekö se presidentinvaalikilpaan omalla ehdokkaallaan ja jos näin on, kuka ehdokas on. Keskustelun pohjaksi puolueella on käytössään jäsenkysely, jossa on selvitetty jäsenten kantoja koskien ensi tammikuun presidentinvaaleja.
Perjantaina kristillisdemokraateille valittiin puheenjohtajisto. Sari Essayah valittiin jatkamaan puolueen johdossa seuraavatkin kaksi vuotta yksimielisesti.

Puolueen 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Tiina Tuomela, 2. varapuheenjohtajaksi Tomi Kuosmanen ja 3. varapuheenjohtajaksi Sari Tanus.

Essayah sai perjantaina raikuvat aplodit kokousväeltä. Yleisöstä kuului huudahdus ”Sari presidentiksi!”. Essayah sanoi STT:lle torstaina, että osallistumispäätöksen pohjaksi odotetaan presidentinvaalia koskevan jäsenkyselyn tulokset.

Rinne esittänyt presidentille laajamittaista keskustelua sisäisen turvallisuuden vahvistamisesta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on kommentoinut Turun puukotuksia Twitterissä ja Facebookissa.

– Järkyttäviä tapahtumia Turussa. Näin ei pitäisi tapahtua missään eikä mistään syystä, Rinne kommentoi aiemmin heti ensitietojen jälkeen.


Myöhemmin hän on päivittänyt käyneensä keskustelun tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa Turun tapahtumista.

– Esitin, että puolueiden puheenjohtajien ja tasavallan presidentin välillä käydään laajamittainen ja faktoihin pohjautuva keskustelu tapahtuneeseen ja sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen liittyen. Presidentti Niinistö kannatti esitystäni, Rinne kertoo.

– Syvä osanottoni uhrien omaisille, hän jatkaa.


Myös muun muassa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on tviitannut asiasta:

Turun keskustassa puukotettiin ainakin kahdeksaa ihmistä, joista kaksi on kuollut, kertoi poliisi tiedotustilaisuudessa. Poliisin mukaan epäilty tekijä on sairaalahoidossa.

Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkärin mukaan sairaalaan saapui yhteensä yhdeksän haavoittunutta, joista yksi kuoli.

STT kertoo, että viranomaiset eivät vielä kommentoineet tapahtumien tarkempaa kulkua, esimerkiksi sitä, missä toinen uhreista oli kuollut.

Keskustelua aiheesta

Kristillisdemokraattien puoluekouksessa ei pidetty kannatuspuheenvuoroja – Sari Essayah sai kuitenkin raikuvat aplodit

Kuva: Lehtikuva

Kristillisdemokraattien puheenjohtajana jatkaa odotetusti Sari Essayah. Asiasta päätti kristillisdemokraattien puoluekokous tänään Seinäjoella.

Istuvalla puheenjohtajalla ei ollut vastaehdokkaita. Puoluekokouksessa ei kuultu tästä syystä edes kannatuspuheenvuoroja.

Essayah on johtanut kristillisdemokraatteja kaksi vuotta. Kaudet kestävät kaksi vuotta.

Essayah sai raikuvat aplodit kokousväeltä.

Keskustelua aiheesta