x

Suomen ennätystä sivuttiin tänään: 14 900 megawattia tunnissa

Kuva: lehtikuva/(heikkki saukkomaa
Kun pakkanen puree, käyvät voimalaitokset täysillä. Kuvassa Espoossa sijaitseva Fortumin Suomenojan voimalaitos.

Sähkönkulutus Suomessa on ollut tänään kaikkien aikojen huippulukemissaan, kertoo kantaverkkoyhtiö Fingrid.

Aamulla kello kahdeksan ja yhdeksän välillä sähkönkulutuksen tuntikeskiteho oli 14 900 megawattia. Runsas neljäsosa kulutetusta sähköstä tuli ulkomailta.

Suomen sähkönkulutuksen aiempi ennätys oli samalla 14 900 megawatin tasolla vuonna 2011.

Kulutus on noussut huippulukemiin kireiden pakkasten vuoksi. Voimalaitokset ovat toimineet ilman merkittäviä häiriöitä, Fingrid kertoo.

Tukkusähkön aluehinta Suomessa oli aamulla runsaassa 72 eurossa megawattituntia kohden. Fingridistä arvioidaan, että jos sähkön tukkuhinta nousee nykytasosta voimakkaasti, vähenee teollisuuden kulutus sadoilla megawateilla.

Sähkönkulutus pysynee korkeana myös perjantaina, Fingrid arvioi.

 

JHL:n vaalit: Äänestysprosentti romahti, JHL demarien ja sitoutumattomien vaaliliitolle murskavoitto

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajistovaalit ovat päättyneet JHL demarien ja sitoutumattomien vaaliliiton voittoon. Se nappasi annetuista noin 54 000 äänestä yli 69 prosenttia, paikoissa 87.

Vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto sai hieman alle 30 % äänistä ja 33 paikkaa. Yksittäiset ehdokkaat saivat 0,63 prosenttia äänistä ja Kommunistien ja sitoutumattomien vaaliliitto sai 0,36 prosenttia.

Vaalien äänestysprosentti oli 27,3 jääden reilusti vuoden 2012 vaalien äänestysprosentista, joka oli 37,2 %. Tuolloin äänensä antoi yli 80 000. Alustavan listan läpimennoista ehdokkaista löydät täältä.

JHL:n 120-jäseninen edustajisto käyttää liitossa ylintä päätösvaltaa. Edustajisto valitsee liiton puheenjohtajan ja toimialajohtajat sekä päättää toiminnan strategisista linjauksista, laajakantoisista työmarkkina-asioista, jäsenmaksusta ja taloudesta.

Edustajiston toimikausi on viisi vuotta. Uuden edustajiston ensimmäinen kokous pidetään 6.-7.6.2017 Helsingissä.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Onnellisuusprofessori Markku Ojanen: ”Katkeroituminen on maailman luonnollisin asia”

Kuva: Jari Soini
Markku Ojasen syksyllä ilmestyvä kirja Vaihtoehtoisia faktoja käsittelee valehtelua.

Mitä enemmän vuosia tulee lisää, sitä enemmän psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen arkailee sanoa valmiita vastauksia onnellisuudesta tai mistään muustakaan. Hänestä nyky-yhteiskunta alkaa korostaa jo liikaa yksilön vastuuta.

— Joskus tuntuu, ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa ollenkaan. Kyllä vaikutusmahdollisuudet ovat rajallisempia, mitä pinnalliset oppaat antavat ymmärtää.

Ajatusten muuttaminen on yllättävän vaikeaa. Sihen hupenee helposti vuosia. Ihminen voi kuitenkin tehdä myönteisiä tekoja, ja niistä voi ajan kanssa muotoutua jotain suurempaa.

— On hyvä, jos pystyy suuntaamaan ajatukset positiiviseen suuntaan. Myönnän, etten pysty siihen aina itse. Olen pikkuisen pessimistinen, hän arvioi.

Ihmeellisin ja hienoin asia on se, ettei katkeroidu.

Myös valmiuksien tai halun puuttuminen voivat olla esteenä myönteisen suunnan löytämisessä. Ojanen muistuttaa, että geneettiset erot puhumattakaan elämänkohtaloista ja kokemuksista vaikuttavat onnellisuuden kokemukseen.

— Vaikka olisi kuinka onnellisuusgeenit, elämä voi muuttaa ja päinvastoin, Ojanen tähdentää.

Ojasta ärsyttää nykyinen ajattelutapa siitä, että elämä on juuri sellainen, miksi sen teet. On kohtuutonta esittää tällaisia ajatuksia ihmiselle, joka on kokenut vasta raskaita vastoinkäymisiä.

— Katkeroituminen on maailman luonnollisin asia. Ihmeellisin ja hienoin asia on se, ettei katkeroidu, hän sanoo.

Ikäviin elämänkäänteisiin on Ojasen mukaan vaikea tottua varsinkin silloin, jos tietää paremmasta, tai ne ovat erityisen raskaita. Häpeäminen tai eristäytyminen usein vain pahentavat tilannetta. Ihminen voi tottua myös kielteisiin asioihin. Rinnalla olisi hyvä olla läheinen, joka sanoisi, ettei syytä itseään turhaan.

— On arvokasta, jos saa sen ymmärryksen, että on paljon ihmisiä, jotka ovat samassa veneessä.

Kaikki valehtelevat jonkin verran itselleen. Se on suojautumismekanismi.

Taas myönteisiin huippukokemuksiin tottuminen käy varsin nopeasti ja onnellisuuden tunne latistuu.

— Kaikki valehtelevat jonkin verran itselleen. Se on suojautumismekanismi. Muistikin valikoi asioita ihmiselle itselleen edullisella tavalla.

Ihmiset kahlitsevat itsensä muotiin ja rahaan. Ojanen ei ole koskaan ymmärtänyt muodin tiukkaa rajausta. Miksi vain tietynlaiset ihmiset olisivat oikeanlaisia? Se voi luoda varsinkin nuorille kovia paineita siitä, millainen pitäisi olla. Hyväksyttynä olemisen kokemuksen löytäminen on arvokasta.

— Se on omiaan lisäämään onnellisuuden kokemusta. On tärkeää armahtaa itseään ja muita.

Lue koko Markku Ojasen haastattelu torstain 30.maaliskuuta Demokraatista.

Keskustelua aiheesta

164 400 käytti jo oikeuttaan – startti parempi kuin 4 vuotta sitten

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Kuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut hieman edellisvaaleja vilkkaampana. Ensimmäisenä äänestyspäivä annettiin kaikkiaan runsaat 164 400 ääntä, joka on noin 11 000 ääntä enemmän kuin viime vaaleissa.

Äänestysaktiivisuus on ensimmäisen päivän jälkeen 3,7 prosenttia. Edellisvaaleissa vastaava luku oli 3,6 prosenttia.

Oikeusministeriön tulospalvelusta selviää, että naiset äänestivät tänään jonkin verran miehiä ahkerammin.

Ennakkoäänestyspaikkoja on Suomessa kaikkiaan lähes 900. Äänestää voi muun muassa kunnantaloilla, kauppakeskuksissa, kirjastoissa ja posteissa. Mukaan on otettava henkilöllisyystodistus.

Ulkomailla voi äänestää ennakkoon Suomen edustustoissa ja edustustojen toimipaikoissa.

Varsinainen vaalipäivä on 9. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 4. huhtikuuta ja ulkomailla 1. huhtikuuta saakka.

Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi. Tulevalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8 999 valtuutettua, ja vaaleissa on yhteensä 33 616 ehdokasta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kävi äänestämässä heti kuntavaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä. Sipilä antoi äänensä aamupäivällä Postitalossa Helsingin keskustassa. Hän toivoo, että äänestysprosentti nousisi kuntavaaleissa ainakin 60 prosenttiin.

– Toivottavasti se alkaa kuutosella, että päästäisiin edellisten vaalien yläpuolelle, hän sanoi.

Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti koko maassa oli 58,3.

600–2 000 kilometriä voi olla taas yhtä tuskaa – halkeamia ja reikiä riittää autoilijan ”iloksi”

Kuva: Thinkstock

Lauhan ja vähälumisen talven takia kelirikosta ennakoidaan suureen osaan maata vaikeaa, kertoo Liikennevirasto. Vaikein tilanne lienee Pohjanmaalla ja Länsi-Lapissa, mutta kelirikkoennuste on vaikea myös monin paikoin sisämaata.

Kelirikon vakavuus riippuu kuitenkin suurelta osin kevään säistä. Uhkaavan kelirikon pitäisivät kurissa kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset, jolloin tiet kuivuvat sulamisen tahtiin. Kelirikolle alttiita teitä on maan keskiosissa, missä maaperä ja maasto-olot ovat sen synnylle otollisia ja sorateitä on paljon.

Kelirikon takia painorajoituksia on viime vuosina asetettu vuosittain yleensä noin 600–2 000 kilometrille.

Lauha talvi on vaurioittanut myös päällystettyjä teitä. Talven jäljiltä päällysteissä on paljon halkeamia ja reikiä sekä muita vaurioita. Pahimmin kärsineillä tieosuuksilla kesänopeudet voidaan palauttaa vasta päällysteen kunnostuksen jälkeen.

Routaongelmat toistuvat vuosittain pääosin samoissa paikoissa.

Rautateille ennakoidaan tänä keväänä vain vähäisiä routavaurioita, ja routanopeusrajoitukset jäänevät noin 30 kilometriin. Loppukevään pakkasjaksot ja sään vaihtelut voivat kuitenkin vielä vaikuttaa routahaittojen määrään.

– Routaongelmat toistuvat vuosittain pääosin samoissa paikoissa. Liikennevirasto pyrkii yhteistyössä kunnossapitourakoitsijoiden ja liikennöitsijöiden kanssa minimoimaan roudasta liikenteelle aiheutuvia haittoja, kertoo ratojen kunnossapidon asiantuntija Jouko Nurmilaukas Liikennevirastosta.

Kevään tulviin puolestaan varaudutaan jo Pohjois-Pohjanmaalla. Koska maakunnan eteläosan jokien jäät ovat paksut, Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus on aloittanut jääsahaukset muun muassa Lesti-, Kala-, Malis- ja Pyhäjoella.

Sahauksilla pyritään siihen, että jokien jäät pääsisivät purkautumaan hallitusti eivätkä patoutuisi ja muodostaisi jääpatotulvia riskikohteille.

Kevättulvien suuruus ja ajankohta riippuvat sulamisnopeudesta ja sulamisajankohdan sääoloista. Nopea sulaminen runsaine sateineen kasvattaa kevään tulvariskiä.

STT–EEVA NIKKILÄ-KIIPULA

Ennakkoäänestys alkanut – demareille ennustetaan voittoa Tampereella

Sosialidemokraattien vaalivoitto Tampereellakin edellyttää voimakasta vaalityötä loppuun asti ja kannattajien aktiivistä puolueen äänestämistä.

Kuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut tänään. Ennakkoäänestys järjestetään 29.3. – 4.4.2017. Ennakkoäänestyspaikkoja on ympäri kaupunkia kaikkiaan 18 muun muassa keskusvirastotalolla, pääkirjasto Metsossa ja joissakin muissa kirjastoissa.

Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa Suomessa tai ulkomailla (ennakkoäänestys ulkomailla 29.3. – 1.4.). Jos äänestät muualla kuin Tampereella, pyydä toimitsijoilta nähdäksesi oikea ehdokaslista. Tampereella sijaitsevissa äänestyspaikoissa Tampereen ehdokaslistat löytyvät äänestyskopista.

Äänestäjän on todistettava henkilöllisyytensä esimerkiksi passilla, ajokortilla, poliisin myöntämällä henkilökortilla tai vastaavalla kuvallisella asiakirjalla. Jos sinulla ei ole henkilöllisyystodistusta, voit hakea poliisilaitokselta äänestämistä varten myönnettävää maksutonta väliaikaista henkilökorttia. Myös postitse jaettu ilmoitus äänioikeudesta on hyvä ottaa mukaan, mutta se ei ole välttämätön.

Kuntavaaleissa valitaan Tampereella ylintä valtaa käyttävä 67-jäseninen kaupunginvaltuusto seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Ehdolla on kaikkiaan 665 ehdokasta 19 eri puolueen, valitsijayhdistyksen tai yhteislistan kautta.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 9.4.2017.

Demarit suurimmaksi puolueeksi?

Politiikan tutkija, dosentti Pertti Timonen arvioi helmikuun lopulla Demokraatille antamassaan haastattelussa, että sosialidemokraateilla on Tampereella hyvät mahdollisuudet nousta kevään kuntavaalien voittajiksi ja kaupunginvaltuuston suurimmaksi puolueeksi.

Timonen oli tehnyt vaalituloksesta laskelmia, joissa hän on käyttänyt hyväkseen Helsingin Sanomien julkistaman Gallup -tutkimuksen tuloksia.

Tutkimuksessa arvioitiin eri puolueiden valtakunnallista kannatusta. Nämä tiedot Timonen on laskelmissaan suhteuttanut Tampereen tlanteeseen.

Timosen helmikuussa tekemän laskelman mukaan sosialidemokraatit saisivat Tampereen kaupunginvaltuustoon kevään kunnallisvaaleissa 18 paikkaa (paikkamäärän muutos +2), Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä 15 (-3), Vihreä valtuustoryhmä 12 (+2), Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kahdeksan (+1), Perussuomalaisten valtuustoryhmä kuusi (-3), Keskustan valtuustoryhmä kolme (+-0), Tampereen Puolesta -ryhmä kaksi (+1), Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kaksi (+-0) ja Vaihtoehto Tampere -ryhmä yhden paikan (+-0).

Vertailu 2012 vaaleihin

Dosentti Pertti Timosen laskemia paikkamääriä on verrattu vuoden 2012 -vaalien paikkamääriin, jotka on merkitty sulkuihin. Luvuissa ei ole huomioitu vaalikauden aikana esimerkiksi loikkauksista johtuvia muutoksia. Vaihtoehto Tampere -ryhmän paikkamäärää on verrattu SKP:n vuonna 2012 samaan paikkamäärään. Vaihtoehto Tampere -ryhmä ei ollut mukana vuoden 2012 vaaleissa, mutta toinen ryhmän nykyisistä jäsenistä oli silloin SKP:n ehdokas.

Timonen sanoi, että hänen menetelmällään saadut tulokset eivät ole ”jumalan sanaa”, mutta aika lähelle toteutuvia tuloksia menetelmällä pääsee.

Vaika valtakunnallisissa gallupeissa kokoomuksen, demareiden ja keskustan kannatus onkin tasaantunut, Timonen arvioi viime maanantaina Tampereen työväentalolla  demareilla olevan edelleenkin hyvät mahdollisuudet suurimmaksi valtuustoryhmäksi.

Hän ennakoi demareille nyt yhtä lisäpaikkaa. Kokoomuksen ja RKP:n ryhmälle hän ennusti edelleen kolmen paikan tappiota. Vihreille kolmea lisäpaikkaa ja Perussuomalaisille kolmea paikkaa aikaisempaa vähemmän. Vasemmistoliitto säilyttäisi nykyisen paikkamääränsä.

Timosen mukaan niinkin voi käydä, että demarit nousevat suurimmaksi ryhmäksi, vaikka he eivät voittaisi yhtään lisäpaikkaa.

Hyvin suuri merkitys vaalien lopputulokseen Tampereella on äänestysaktiivisuudella. Eli sosialidemokraattien voitto edellyttää kaikkien puolueen kannattajien aktiivista osallistumista vaaleihin.

SDP asialinjalla

Suurimmaksi puolueeksi nouseminen merkitsee pormestarin paikkaa SDP:lle. Demarit menevät kunnallisvaaleihin asialinjalla. Puolueen tärkein tavoite on työllisyyden parantaminen kaupungissa. Se merkitsee paitsi ihmisille työtä ja helpotusta omaan henkilökohtaiseen elämäänsä myös kasvavia verotuloja kaupungille. Niiden turvin taas tarjotaan kaupunkilaisille riittävät ja kattavat palvelut.

Demarien toinen tärkeä vaaliteema on ”Pidetään kaikki mukana”. Työttömien lisäksi se tarkoittaa muun muassa vanhuksista, lapsiperheistä, lapsista, nuorista ja sairaista huolehtimista.

Sosialidemokraatit haluavat sijoittaa myös lapsiin ja nuoriin panostamalla varhaiskasvatukseen ja nostamalla kaupungin peruskoulut jälleen maan parhaalle tasolle.

Ympäristöäkään ei ole unohdettu. Kaupunki pitää demarien mielestä saada hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. He kannattavat myös kansallisen kaupunkipuiston perustamista kaupunkiin.

Näiden pyrkimysten toteuttaminen edellyttää sosialidemokraattien viidennen tavoitteen saavuttamista eli kaupungin talouden saattamista tasapainoon.

Pormestariehdokkaita puolueella on useampia, on kokeneita kunnallispoliitikkoja ja valtakunnan tason vaikuttajia kansanedustajista ex-ministereihin.

Sosialidemokraattien pormestariehdokkaasta päättää kunnallisjärjestön edustajisto vaalien jälkeen.

Keskustelua aiheesta