Hermes-sovellusta on ryhdytty kehittämään työelämän tarpeista, tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila kertoo. Erityisesti maa- ja metsätalouden aloilla on paljon kausityöntekijöitä, joilla ei välttämättä ole tarpeeksi tietoa suomalaisen työelämän pelisäännöistä ja työntekijöiden oikeuksista. He ovat alttiita työperäiselle hyväksikäytölle.

– Aloilla on havaittu huomattava määrä erilaisia väärinkäytöksiä. Esimerkiksi sellainen asia, että ulkomaisen työntekijän on pitänyt maksaa lähtömaassa jollekulle taholle siitä, että pääsee Suomeen töihin. Suomessa työskentelystä kenenkään ei tarvitse maksaa kenellekään ulkopuoliselle mitään, vaan työntekijälle itselleen pitäisi maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka, Anttila kiteyttää.

Väärinkäytöksistä Anttila nostaa esiin myös aluehallintovirastonkin havaitsemia ja mediassa uutisoituja hyväksikäyttötapauksia ja ala-arvoisia työ- ja asuinolosuhteita. Asianmukaiset työvälineet ovat saattaneet puuttua tai majoitus on ollut kehnoa. Myös ongelmia on ollut palkanmaksuun, vapaiden pitämiseen sekä muihin työntekijän oikeuksiin liittyvien asioiden kanssa.

– Tiedetään, että työntekijöiden ja työnantajien välillä on voinut olla suuriakin kommunikointiongelmia. Sovelluksesta he voivat katsoa yhdessä samasta kännykästä tai molemmat omista omilla kielillään vaikkapa, että mitä siellä kerrotaan työajasta ja palkasta. Esimerkiksi että kuinka monta tuntia työehtosopimuksen mukaan voi teettää töitä ja missä kohtaa ylityökorvaukset alkavat, Anttila selvittää.

IHMISTEN tavoittaminen ja heille oikean tiedon välittäminen on ollut Hermes-hankkeen ykköstavoitteena. Anu-Hanna Anttila kertoo, että kun sopivaa konstia pohdittiin, Teollisuusliiton maa- ja metsätalousalojen sopimusasiantuntijat huomauttivat, että jokaisella Suomeen tulevalla on kännykkä. Siksi ajateltiin, että mobiilisovellus olisi oiva väline tiedon välittämiseen.

– Halusimme, että tieto tulisi jokaisen ihmisen luo, eikä niin, että tietoa tarvitsisi kauheasti etsiä tuolta jostain. Tieto on yleensä suomeksi ja usein monen mutkan takana – sinun pitää tietää aika paljon Suomen asioista etukäteen ennen kuin löydät tietoa netistä, Anttila kertoo.

Kielet valikoituivat tällä haavaa sen mukaan, mitkä ovat juuri maa- ja metsätalousaloilla yleisimmät kielet. Suurin ryhmä on Anttilan mukaan viime vuosikymmenen aikana olleet ukrainalaiset. Jo ennen Ukrainan sotaa Suomeen on tullut kesäisin lähemmäs 20 000 ukrainalaista kausityöntekijää, hän kertoo.

– Teollisuusliitossa tulemme jatkamaan tätä työtä – näillä näkymin ensi vuonna laajennetaan metalliteollisuuden puolelle. Sovelluksen 2.0 -versioon tulee uusia sopimusaloja ja myös uusia kieliversioita, kun eri aloille ulkomaisia työntekijöitä tulee vähän eri maista, Anttila kertoo.

Sovellusta päivitetään myös sisällön osalta tarpeen mukaan – esimerkiksi jos työehtosopimukset tai vaikkapa työttömyysturva muuttuvat. Sovelluksessa on myös linkkejä esimerkiksi viranomaisten ja maahanmuuttajajärjestöjen sivuille. Myös niitä päivitetään.

Anttila pitää mahdollisena, että sovellus on laajennettavissa myös muiden ammattiliittojen aloille.

– Samat ongelmat koskevat muitakin aloja. Ulkomailta tulevien työntekijöiden tavoittaminen on usein se perusongelma, kun he tulevat ja menevät, vaihtuvuus on suurta, hän sanoo.

– Katsotaan nyt ensin, miten tämä lähtee näillä aloilla käyntiin. Sovelluksen ylläpito ja sisällöntuotanto ovat tietenkin tietotyötä, joka ei ole ilmaista, Anttila sanoo.

HERMES on toteutettu Työ2030-ohjelman työelämän innovaatiohankkeessa, jonka toteutuksesta Teollisuusliitto vastaa. Rahoitus on saatu Anu-Hanna Anttilan mukaan suurimmalta osin innovaatiohankkeesta. Kyseessä on Marinin hallitusohjelman kehittämishanke.

– Sovellusidean kehittänyt Teollisuusliitto on ollut vastuullisena sisällöntuottajana ja hallinnoijana. Mukana ohjausryhmässä ovat olleet myös työnantajapuolen edustajat, Anttila selvittää.

Muita yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Maaseudun työnantajaliitto, Yksityismetsätalouden työnantajat ry, Metsähallitus ja Siirtolaisuusinstituutti.

Hermes-sovelluksen parissa työskentely aloitettiin helmikuussa. Testiryhmänä matkan varrella on ollut muun muassa neljäkymmentä Teollisuusliiton muunkielistä jäsentä, jotka puhuvat äidinkielenään kolmeakymmentä eri kieltä.

– Saimme heiltä oivaltavaa ja tärkeää palautetta siitä, miten sovellusta pitää kehittää.

Mobiilisovellus on ladattavissa ilmaiseksi sovelluksen verkkosivulta ja sovelluskaupoista. Anttilan mukaan sovellus on varsin käyttäjälähtöinen.

– Kun sovelluksen on ladannut, se jää käsikirjaksi kännykkään. Jos mobiiliyhteys katkeaa, prepaid-liittymä vanhenee tai on vaikka metsätöissä paikassa, jossa netti ei toimi, sovelluksen sisältöjä voi silti käyttää.