x

Uusi The Beatles -elokuva tulee Suomen teattereihin marraskuussa

Kuva: Lehtikuva-AFP

Menestysohjaaja Ron Howardin tuorein elokuva, dokumentti The Beatles -yhtyeestä tulee myös Suomen elokuvateattereihin.

The Beatles: Eight Days a Week – The Touring Years on koostettu laajasta, osittain ennennäkemättömästä arkistomateriaalista, joka sisältää musiikkia, haastatteluja ja katkelmia vuosien 1963–66 välillä toteutetuista 250 konsertista.

Suomessa elokuvasta esitetään niin sanottu pitkä versio. Varsinaisen dokumenttielokuvan kesto on 106 minuuttia, minkä lisäksi elokuvaan liittyvän konserttitaltioinnin pituus on noin puoli tuntia. Taltiointi on yhtyeen Shea-stadionin keikalta New Yorkissa vuonna 1965.

Howard tunnetaan muun muassa elokuvistaan Apollo 13 (1995), Kaunis mieli (2001 ja Da Vinci -koodi (2006). Hän sai parhaan ohjauksen Oscarin vuonna 2002 Kauniista mielestä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suosikkisarjan tähti suomalaisohjaajan elokuvaan, joka kertoo taiteilijan kutsumuksesta ja uhrauksista

Kuva: Lehtikuva

Teatteriohjaajana ja käsikirjoittajana tunnetun Paavo Westerbergin Viulisti-elokuvan yhtä pääosaa näyttelee suositun Silta-rikossarjan tanskalaistähti Kim Bodnia.

Muissa pääosissa ovat Matleena Kuusniemi, Olavi Uusivirta ja Samuli Edelmann. Elokuvaa kuvataan parhaillaan Helsingissä ja myöhemmin keväällä Kööpenhaminassa.

Viulisti on draamaelokuva intohimosta, musiikista, rakkaudesta ja menettämisestä. Se kertoo taiteilijan kutsumuksesta ja uhrauksista, joita klassisen musiikkimaailman huipulla työskentelevät ihmiset ovat valmiita tekemään.

Westerberg sanoo tunnistavansa tarinan henkilöissä itsensä lisäksi myös ystäviään ja läheisiään.

– Ovatko kaikki työt ja kaikki aika ja emootio, jonka niihin on sitonut, aina olleet sen arvoisia? Mitä siitä jää jäljelle? Nykyihminen liimaa usein työn kiinni identiteettiinsä. Jos työ viedäänkin, mitä jää, Westerberg pohtii tiedotteessa.

Elokuvan on käsikirjoittanut Paavo Westerbergin lisäksi hänen puolisonsa Emmi Pesonen.

Elokuvan tuottaa Mjölk Movies, ja sen levityksestä vastaa SF Studios. Ensi-ilta on alkuvuodesta 2018.

Keskustelua aiheesta

Yllätysratkaisu: Oscar-sotkussa ryvettynyt firma saa jatkaa, työntekijöille lähtöpassit gaalasta

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Mark Ralston

Yhdysvaltain elokuva-akatemia on päättänyt, että ääntenlaskennasta vastaava yritys PriceWaterhouseCoopers saa jatkossakin työskennellä Oscarien parissa. Helmikuussa järjestetty Oscar-gaala päättyi nolosti, kun parhaaksi elokuvaksi julistettiin ensin väärä elokuva. Virhe johtui siitä, että PriceWaterhouseCoopersin työntekijät olivat antaneet voittajan julistajille väärän kirjekuoren.

Akatemian puheenjohtaja Cheryl Boone Isaacsin mukaan sen varmistamiseksi, ettei virhe käy uudelleen, on hahmoteltu joukko uusia toimenpiteitä. Yksi näistä toimenpiteistä on se, että jatkossa paikalla on kolme PwC:n työntekijää, jotka tietävät palkintojen voittajat etukäteen. Kolmannen työntekijän on määrä ilmoittaa gaalan ohjaajalle, jos lavalla tapahtuu virhe.

Isaacs sanoo, että yritykselle on korostettu, että tapahtunutta virhettä on mahdotonta hyväksyä.

– Perusteellisen selvityksen jälkeen hallitus päätti, että jatkamme työskentelyä PwC:n kanssa, hän perusteli päätöstä.

Parhaaksi elokuvaksi julistettiin ensin musikaali La La Land. Voittajat olivat jo lavalla pitämässä kiitospuhettaan ennen kuin virhe korjattiin. Parhaan elokuvan Oscarin voitti elokuva Moonlight.
Akatemia on jo aiemmin kuitenkin ilmoittanut, ettei kuoret sekoittanut kaksikko enää jatkossa työskentele Oscar-gaalassa.

Kirjekuorisotkua on kuvailtu yhdeksi Oscar-historian noloimmaksi virheeksi. Parhaan elokuvan Oscar-palkinnon voittajaksi julistettiin tiettävästi väärä elokuva ensimmäistä kertaa historiassa.

AVAINSANAT

”Ihmiset tykkäävät syödä ja juoda sosiaalisissa tilanteissa” – teatterit alkaneet tarjoilla apetta esityksen aikana

Kuva: lehtikuva / timo heikkala
Oulun kaupunginteatterin Pikisalissa toimii bistroravintola teatterin Rakastaa -esitysten aikana.

Matkoilla moni suomalainen on tottunut ostamaan teatterin aulasta oluttuopin ja tallustelemaan sen kanssa saliin. Kotimaassa ilmiö on vielä uusi.

Vasta kourallinen elokuvateattereita hankkii lisätuloja myymällä elokuvaesityksen yhteydessä muutakin kuin popcornia, sipsejä ja karkkia.

Viime vuoden lopulla ovensa avannut Kallion Riviera sai paljon mediahuomiota alkoholitarjoilun vuoksi.

– Teimme taustatyötä ja tutustuimme maailmalla käytössä oleviin konsepteihin, kertoo Atte Laurila, yksi elokuvateatterin perustajista.

– Halusimme, että elokuvissa käyminen on sosiaalinen kokemus, ja ihmiset tykkäävät syödä ja juoda sosiaalisissa tilanteissa.

Alkoholin lisäksi Rivierasta saa tapas-tyyppistä syötävää ja perinteisiä leffanaposteltavia. Ruuan on Laurilan mukaan oltava helposti nautittavassa muodossa, jotta elokuvakokemus ei kärsi.

– Meillä on karkkia kipoissa, jotka eivät rapise, Laurila sanoo.

– Elokuvan pitää olla pääosassa.

Suomen suurin elokuvateatteriketju Finnkino ei suunnittele lämpimän ruuan tai alkoholin tarjoilua saleihin ainakaan lähiaikoina, vaikka toiveita asiakkailta on tullut.

– Olemme tietoisia kasvavasta kiinnostuksesta tällaisia palveluja kohtaan, sanoo toimitusjohtaja Veronica Lindholm.

Hän lisää, että ”kokonaisvaltaisempia elokuvakokemuksia” mietitään uusien rakennushankkeiden yhteydessä.

Bistro teatterissa.

Oulun kaupunginteatteri avasi alkuvuodesta yhden saleistaan uudistettuna bistroksi, jolla on A-oikeudet. Se oli vastaus yleisön pyyntöihin.

– Toiveita oli tullut jo pidemmän aikaa, sanoo teatterin viestintäsuunnittelija Päivi Vuoti-Karvonen.

Hän kuvailee Pikisalin katsomon uutta ulkoasua klubimaiseksi. Bistro avataan kolme varttia ennen esitystä ja pidetään avoinna sen loppuun saakka.

Samantyyppistä toimintaa on harjoitettu esimerkiksi Oulun Teatteri Riossa ja Tampereen Palatsiteatterissa, jossa katsomo koostuu ravintolapöydistä ja ohjelmisto pitkälti musikaaleista.

Keskustelua aiheesta

Paljastaako opettajamiehen loukattu kunnia Oscar-voittajassa, kuinka ohutta on kulttuuriväen kuviteltu sivistys?

Paljastaako opettajamiehen loukattu kunnia Oscar-voittajassa, kuinka ohutta on kulttuuriväen kuviteltu sivistys?

Arthur Millerin kirjoittama Kauppamatkustajan kuolema (1949) kuvaa omiin päähänpinttymiinsä takertuvaa epäonnistunutta myyntimiestä Willy Lomania. Näytelmän teemana on monimielisesti käsitetty amerikkalainen unelma, sen luhistuminen.

Pulitzerilla palkittu näytelmäteksti tuotiin valkokankaalle nopeasti, jo vuonna 1951. Parhaana vieraskielisenä elokuvana tämän vuoden Oscar-gaalassa palkittu The Salesman (2016) käyttää näytelmää varsinaisen juonensa heijastuspintana.

Opettajapäähenkilö valmistelee vaimonsa kanssa teatteriesitystä, mutta heidän uudessa kodissaan sattuva välikohtaus vaarantaa näytelmän esittämisen ja avioparin onnellisuuden. Elokuvan teemana ovat elämän sattumanvaraisuus ja kuvitelmat, jotka suistavat miehisen kunnian sijoiltaan.

Salakavala ja konkreettinen

Elokuvan iranilainen ohjaaja Ashgar Farhadi ilmoitti tammikuussa jättävänsä väliin palkintojuhlan Yhdysvalloissa. Syyksi hän mainitsi presidentti Donald Trumpin asettaman pahamaineisen maahantulokiellon, joka koski suurimpien musmilimaiden kansalaisia.

Altavastaajana siihen asti pidetty ohjaus sai mitä ilmeisimmin akatemiajäsenten Trumpin vastustuksesta ulkoelokuvallista nostetta, kuten läpeensä kaupallisissa palkintomyllyissä on tapana. Voittajasuosikkina pidetty Isäni Toni Erdmann ei ainakaan hyötynyt saksalaisuudestaan oikeistopopulismin nousun amerikkalaisella aallonharjalla.

Voitto on jo toinen Farhadin uralla (Nader ja Simin: ero palkittiin vuonna 2012). Cannesin elokuvajuhlilla käsikirjoituksesta ja miespääosasta palkittu uutuus on hänen Suomessa levitetyistä menestyselokuvistaan yksinkertaisin, vaatimattominkin. Se tapailee arkisen jännärin sävyä, mutta lataus ei ole lähelläkään Menneisyyden (2013) atmosfääriä.

 

Salakavalasti poliittinen Farhadi on kuitenkin visualistina ja kertojana konkreettinen, jota voinee kutsua toisinaan osoittelevaksikin. Menneisyyden avausjaksossa henkilöt katsovat auton ikkunasta taaksepäin. The Salesmanin aviomies ei saa rauhaa vaimonsa hyvinvoinnin vaarantaneelta tunkeilijalta vaan alkaa jäljittää tätä amatööridekkarina.

Farhadi alleviivaa Willy Lomanin ja opettajan yhteyttä näytelmäkatkelmien ja salapoliisijuonen vuorottelulla. Niiden rinnastaminen ei vain ole riittävän kiehtovalla tavalla jännitteinen. Ikääntynyt Loman on teatterin lavalla pettynyt ja tuskainen, hahmoa esittävä nelikymppinen opettaja omassa elämässään enenevästi patologinen – entä sitten?

Nainen on elokuvan uhri, mutta The Salesman tuntuu miehen tragedialta.

Elokuvan muussa yhteiskunnallisuudessa on enemmän särmää. Keskiluokkaisen kulttuuriperheen niin sanotun pään sovinnaisuus puskee pintaan mitä sinnikkäämmin mies lukkiutuu pakkomielteeseen tuntemattoman uhan tunnistamisesta ja rankaisemisesta.

Ehkä Teheranissa kuvattu The Salesman onkin tarkoitettu itsekriittiseksi reflektoinniksi vapaamielisenä itseään mieluusti pitävästä, läntiseen taiteeseenkin suuntautuneesta iranilaisesta kulttuuriväestä, jonka sivistyksen pinnan ohuus paljastuu henkilökohtaisen kriisin hetkellä. Enää vaimolla ei ole sananvaltaa edes ruokapöydässä, kun loukattu maskuliininen itsetunto ajaa metsästäjän saaliin kimppuun.

Farhadi malttaa olla täsmentämättä, mitä kylpyhuoneessa lopulta tapahtui. Nainen on elokuvan uhri, mutta The Salesman tuntuu miehen tragedialta. En ole varma, kuinka onnistuneena lopulta pidän näkökulmaa.

ELOKUVA:
The Salesman
Pääosissa: Shahab Hosseini ja Taraneh Alidoosti
2016, 124 minuuttia
★★★☆☆

Rane Aunimo

Aki Kaurismäki tekee historiaa

Kuva: Lehtikuva

Aki Kaurismäen Berliinin elokuvajuhlilla palkittu Toivon tuolla puolen -elokuva on saamassa ennätyksellisen laajan levityksen ulkomailla. Elokuvan levitysoikeudet on myyty nyt 81 maahan, ja siitä on tulossa Kaurismäen myydyin elokuva kautta historian.

Toivon tuolla puolen saa ensi-iltansa useimmissa Euroopan maissa vielä tämän kevään aikana. Euroopan lisäksi elokuvan esitysoikeudet on myyty Pohjois-Amerikkaan, Lähi-itään, Pohjois-Afrikkaan sekä useisiin maihin Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

Suomalaisen kauppamatkustajan ja syyrialaisen pakolaisen risteävistä poluista kertovan elokuvan pääosassa nähdään Sherwan Hajin lisäksi Sakari Kuosmanen, ja sen on kuvannut Timo Salminen.

Elokuva sai ensi-iltansa Suomessa 3. helmikuuta, ja se on kerännyt tähän mennessä lähes 43 000 katsojaa.

Toivon tuolla puolen on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

AVAINSANAT