Politiikka

Uusi tiedustelulaki muuttaisi Supon tiedonhankintaa

Lehtikuva / Jussi Nukari
Lehtikuva / Jussi Nukari
Lehtikuva / Jussi Nukari

Suomeen esitetään tiedustelulainsäädäntöä, jonka tavoitteena on hallituksen mukaan parantaa suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta.

Tällaisia uhkiksi nimetään esimerkiksi terrorismi, vieraiden valtioiden Suomeen kohdistama vakoilu tai elintärkeän infrastruktuurin lamauttaminen.

Suojelupoliisin (Supo) tiedonhankinnan painopiste siirtyisi nykyistä varhaisempaan vaiheeseen siten, että uhat voitaisiin havaita ja niihin reagoida nykyistä aiemmin. Hallitus antoi siviilitiedustelua koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle tänään.

Samassa yhteydessä eduskunnan käsiteltäväksi annettiin puolustusministeriössä ja oikeusministeriössä valmistellut tiedustelulainsäädännön kokonaisuuteen kuuluvat esitykset sotilastiedustelusta, tiedustelutoiminnan valvonnasta sekä perustuslain muuttamisesta.

Lakiesityksessä ehdotetaan uuden siviilitiedustelua koskevan luvun lisäämistä poliisilakiin sekä uutta lakia tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa. Suojelupoliisille esitetään tiedustelutoimivaltuuksia sekä Suomessa että ulkomailla.

Tiedustelumenetelmät perustuisivat osin poliisilaissa jo nyt säädettyihin tiedonhankintakeinoihin. Kokonaan uusia toimivaltuuksia olisivat paikkatiedustelu, viestin jäljentäminen, viestin lähetyksen pysäyttäminen jäljentämistä varten sekä tietoliikennetiedustelu.

Tiedustelumenetelmien tarkoituksena olisi tuottaa välttämätöntä tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta ylimmän valtiojohdon päätöksenteon tueksi sekä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.

Tietoliikennetiedustelulla mahdollistetaan Suomen rajan viestintäverkossa ylittävään tietoliikenteeseen kohdistuva tekninen tiedonhankinta sekä hankitun tiedon käsittely. Tietoliikennetiedustelun erityistavoitteena olisi parantaa Suomen kykyä suojautua vakavimpia tietoverkkouhkia vastaan.

Tietoliikennetiedustelusta päättäisi tuomioistuin. Tuomioistuin päättäisi myös paikkatiedustelusta silloin, kun se kohdistuu kotirauhan suojaamaan paikkaan tai paikkaan, johon ei ole yleistä pääsyä. Ulkomaan tiedustelusta, tiedustelumenetelmien käytöstä ulkomaan tiedustelussa sekä kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta päättäisi Suojelupoliisin päällikkö.

Tiedustelumenetelmillä saatua tietoa voitaisiin tietyin tiukoin edellytyksin luovuttaa esitutkinta- tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat