18.5.2015 05:23 ・ Päivitetty: 18.5.2015 07:08
Uusjako ravistelee Euroopan vasemmistoa – turhautuminen purkautuu nyt populismin kautta
Vasemmistopuolueet Euroopassa ovat vaikeuksissa ja käymistilassa. Mahdollinen kannatuspohja on kuitenkin edelleen vahva, sillä eriarvoisuus ei ole suinkaan vähentynyt. Tällaisilla ajatuksilla palloilee sosialidemokraattisen ajatushautomon, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander.
Majanderin mukaan käynnissä on vasemmiston uusjako ja olennainen kysymys on, mitä kautta kansan ahdinko purkautuu poliittisesti.
Erityisesti eteläisessä Euroopassa jonkinlainen vasemmistopopulismi on nostanut päätään kreikkalaisen Syrizan ja espanjalaisen Podemosin kautta perinteisten vasemmistopuolueiden kustannuksella, Majander arvioi.
– Toisaalla taas on kansallismielinen populistinen politiikka, jonka ehkä selkein edustaja on Ranskan Front National (Kansallinen rintama).
Vapaa kolumnisti ja tietokirjailija Tommi Uschanov pyöritti Helsingin Sanomien esseessään ajatusta, että vasemmisto olisi tuomittu katoamaan poliittiselta kartalta. Majander oudoksuu ajatusta.
– Samaa uskottiin maalaisliitosta 1950-luvulla. Nyt maalaisliiton perilliset ovat Suomen kaksi suurinta puoluetta.
Vasemmisto menestyy europarlamentissa
Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelman tutkija Tuomas Iso-Markku on samoilla linjoilla vasemmiston uusjaosta kuin Majander.
– Merkittävä trendi ainakin kriisimaissa, Kreikassa ja Espanjassa, on että perinteisten sosialistipuolueiden tilalle on noussut hiukan radikaalimpia vasemmistopuolueita.
Trendi näkyi myös europarlamenttivaaleissa viime vuonna: vasemmiston europarlamenttiryhmä, johon muun muassa suomalainen vasemmistoliitto kuuluu, lisäsi paikkamääräänsä peräti 17:llä. Sosialistien ja demokraattien ryhmä sai kahdeksan lisäpaikkaa.
– Kahdeksan paikan lisäys ei ole hirveän merkittävä. Vasemmistoryhmän 17 lisäpaikkaa sen sijaan on. Isoja tekijöitä olivat nimenomaan Syrizan ja espanjalaisen Podemos-puolueen ottamat lisäpaikat, Iso-Markku sanoo.
– Perinteiset sosialidemokraatti- ja sosialistipuolueet ovat järjestelmistä riippumatta olleet vaikeuksissa. Tekijät ja syyt kuitenkin vaihtelevat eri maissa, Iso-Markku toteaa.
Mikko Majanderin mukaan erilaiset järjestelmät toki vaikuttavat vaalien lopputuloksiin. Vaalitulosten vertailu kuitenkin kertoo äänestäjien tunnelmasta: onko vasemmistopuolueilla vastauksia tulevaisuuden kysymyksiin ja visioita siitä tulevaisuudesta mikä halutaan luoda.
– Ei kannata väheksyä äänestäjien tuntemusta siitä, mihin suuntaan poliittisella kentällä tuulee, Majander sanoo.
Sanna Marin korostaa maakohtaisia eroja
Vasemmistopuolueille ja vasemmistolaiselle ajatusmaailmalle on tilausta Euroopassa. Näin kiteyttää SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin pohdinnat siitä, onko eurooppalainen vasemmisto ahdingossa.
– Jossakin vasemmisto on ahdingossa, jossakin ei. Sellaiselle ajatusmaailmalle, joka korostaa yksilöiden vapautta yhteisöllisyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, on joka tapauksessa kysyntää
Mitä tulee kysymykseen vasemmiston uusjaosta, Marin korostaa maakohtaisia eroja. Yksittäisten maiden tilanteista ei pidä vetää liian suoria johtopäätöksiä.
– On outoa, että vasemmistoa käsitellään kokonaisuutena, eikä huomioida eri maiden erityispiirteitä. Miksei oikeistopuolueita käsitellä samalla lailla, Marin kysyy.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
