Uusperheelle on käydä vanhanaikaisesti

Kuva: Tuomo Manninen
Uusperheen emojen muka sopuisa hetki. Exä (Pirjo Lonka) ja nykyinen (Sari Puumalainen) ensikohtamisessaan Kansallisteatterin näytelmässä Paha äitipuoli.

Suomen Kansallisteatteri, Omapohja
Marina Meinander-Kirsi Porkka: Paha äitipuoli

Ohjaus Marina Meinander ja Kirsi Porkka –  Lavastus ja puvut Katri Rentto – Videosuunnittelu Pyry Hyttinen – Valot Aslak Sandström – Ääni Mikki Noroila – Rooleissa Sari Puumalainen, Juha Varis, Fanni Noroila, Janna Räsänen, Pirjo Lonka, Karin Pacius

En muista vähään aikaan nauraneeni yhtä makeasti Kansallisteatterin katsomossa. Mutta aika harvoin sen näyttämöillä esitetäänkään puhdasveristä komediaa, joka kuitenkin on kirjoitettu tositarkoituksella ja vakavasti otettavasta aiheesta. Etenkään näin skarpisti ohjattua ja esitettyä.

Marina Meinanderin ja Kirsi Porkan uusin kimppatyö, siis yhdessä sekä kirjoitettu että ohjattu ”Paha äitipuoli” on villeimmillään jopa niin täysveristä komediaa, että siinä äidytään läiskimään  kermakakulla päin näköä. Siis ihan oikeasti ja ilman, että se tuntuisi mitenkään hölmöltä, kosiskelevalta tai päälleliimatulta naurunrepimiseltä. Eräs päivällissessio siinä vaan lähtee vähän näpeistä…

Kipinöivät aikuiset ja teinit

Hauskaa voi siis tehdä asiapohjaltakin. Paha äitipuoli -näytelmällä on ihan uskottava ja varmasti monen uusperheellisen hyvin tunnistama perusta.

Näytelmän tarina on itsessään varsin simppeli ja tavallinen. Keski-iän kynnyksellä huojuva yksinhuoltajaäiti Sari törmää bileissä miespuoliseen vastinpariinsa eli eronneseen, yhteishuoltajuudessa tytärtään ex-vaimonsa kanssa kasvattavaan Otsoon. Yhden yön lemmestä roihahtaa isompi palo, ja pian Sari muuttaa kera 13-vuotiaan Roosa-tyttärensa Otson katon alle. Siellä siis asuu jo osa-aikaisesti Otson tytär Rosa, nimellisesti 14, omasta mielestään jo miltei aikuinen.

Oikeiden aikuisten välillä kipunoi rakkaudessa, teinien välillä jos ei ihan vihassa, niin eripurassa. Skisma nousee lähinnä luonne-erosta: Roosa on maailmanparantajuuten taipuvainen pehmotyttö, Rosa merkkivetimiin panostava pikkuvanha pimatsu.

Kun Sari alkaa odottaa pikkusisarusta näille neideille, räjähdysvaara käy ilmeiseksi.

Se, että Sarin ja Otson uusperheen muutekin pohjaapalamisvaarassa olevaa soppaa tunkevat lusikkansa myös ex-vaimo ja äiti/isoäiti/anoppi kuulostaa äkkiseltään jo melkein kliseiseltä. Mutta tässäkään ei sorruta alilyönteihin. Karin Paciuksen esittämä Mirjami-mummi häilyy karikatyyrisyydessään jo aika hilkulla, mutta tämän vanhan rouvan oraakkelimainen tuhon merkkien näkeminen ja pinnan alta kuoriutuva radikaalisuus ovat sittenkin aseistariisuvia.

Perheyhteisön kriisit ovat joka tapauksessa tuttuja ja uskottavia samoin kuin useimmat reaktiot, kun vastoinkäymiset iskevät päälle. Kun Otso käpertyy vaikeuksiin törmättäessä sisäänpäin, Sari yrittää  -yltiöoptimistisella ”kyllä aika kaiken korjaa” -uskollaan väittää itselleen, että ongelmaa ei ole.

Entä tytöt? He alkavat löytää yhteisen sävelen yhteiseksi salaisuudekseen jäävän uhan edessä, ja ovat loppuhuipennuksena nähtävässä ruokasodassa  itse asiassa jo yhteisessä rintamassa sekoilevia aikuisia vastaan.

Hyvät, pahat ja somat

Kansallisessa vieraileva Pirjo Lonka on näytelmän nimi- vaan ei ihan pääroolissa kuolettavan hauska – mutta myös varsin pelottava. Kuinka pienillä suun- ja silmänliikkeillä taitava näyttelijä tekeekään naishahmon, joka päällepäin näyttäytyy muka korrektina exänä, mutta on sisältä negatiivisten tunteiden ongelmajätelaitos. Kateutta ja kaunaa, mustasukkaisutta ja -maalausta, ylimielisyyttä ja alentuvuutta – niistä on pahat äitipuolet tehty.

Sari Puumalainen on yhtä taitava komedienne mutta vastakkaisin elementein. Hän saa hyväntahtoisuuden ja luottavaisuuden näyttämään huvittavalta, kun vie ominaisuudet tarpeeksi överiksi.

Juha Variksen tehtävä on olla vähän nössömäinen isukki, joka ei saa Rosaansa uusperheellisyyden ruotuun kuin hetkeksi ja silloinkin lahjomalla.
Sisarpuolia näyttelevät teakkilaiset Fanni Noroila (Rosa) ja Janna Räsänen (Roosa) muuntuvat sisältäpäin itseään kymmenen vuotta nuoremmiksi hurmaavan uskottavasti.

Paha äitipuoli -esityksen happy end on linjassa koko kattauksen hirtehisen huumorin kanssa. Yhteenveto vedetään yli, että roikaa, ja kaikilla hahmoilla on lopusta oma totuutensa. On katsojan valinta keneen uskoa. Epäilijän valinta on nauraa lämmöllä tässäkin kohtaa.

Keskustelua aiheesta

Akava: Hallituksen innovaatiopanostukset liian pieniä, työllistämistoimille kiitosta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Sture Fjäder.
Akava tiedottaa olevansa tyytyväinen hallituksen puoliväliriihessä tekemiin työllisyyttä koskeviin päätöksiin. Linjaukset innovaatioiden ja koulutuksen edistämiseksi ovat Akavan mielestä kannatettavia. Aiemmin tehdyt leikkaukset ja koulutuksen uudistamistarpeet edellyttävät kuitenkin uusia resurssilisäyksiä hallituskauden loppuvaiheessa. Tarvittava rahoitus tulisi tehdä pääosin yritystukia uudelleen kohdentamalla.

Innovaatiotoimintaan tehtiin panostuksia, muun muassa Tekesille.

– Tehdyt tervetulleet ja välttämättömät panostukset jäävät kuitenkin odotuksiin nähden pienemmiksi. Tällä vaalikaudella Tekesin määrärahoista on vähennetty yli 100 miljoonaa euroa. Suomalaiset tki-investoinnit ovat vain eurooppalaista keskitasoa, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo tiedotteessa.

Korkeakoulujen määrärahoihin on tehty tällä ja edellisellä vaalikaudella tuntuvat leikkaukset. Hallituksen nyt tekemät panostukset niin kutsuttuun lippulaivaohjelman rahoitukseen sekä Suomen Akatemialle parantavat tutkimuksen asemaa erityisesti yliopistoissa.

– Lisävoimavarojen kohdentamisessa on varmistettava myös ammattikorkeakouluille mahdollisuus antaa panoksensa innovaatiotoimintaan. Myös niillä on oltava mahdollisuus saada lippulaivarahoitusta. Akavalle huolta herättää uuden tutkimusrahoituksen ”korvamerkitty” luonne, ja tällainen rahoituksen tapa ei paranna merkittävästi autonomista perusrahoitusta, sanoo johtaja Pekka Piispanen.

”Hallituksen tehtävä työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteistyötä.”

Ammatilliseen koulutukseen on tehty mittavia leikkauksia. Puoliväliriihessä tehdyt panostukset ammatillisen koulutuksen osaamiskeskuksiin ovat Akavan mukaan tervetullut tuki ammatillisen koulutuksen uudistamiseen. Myös lukiokoulutus kärsii resurssipulasta ja sen uudistaminen olisi kaivannut tuekseen kehittämisrahoitusta.

Hallitus ei tehnyt puolivälitarkastelussa linjausta ansiotuloverotuksen kiristymisen ehkäisemiseksi. Verotus kiristyy, jos kilpailukykysopimuksesta aiheutuvia eläke- ja sosiaaliturvamaksujen korotuksia ei kompensoida.

– Hallituksen on pidettävä kiinni siitä, että palkkaverotus verotus ei kiristy millään tulotasolla. Kun tässä vaiheessa konkreettisia verolinjauksia ei vielä tehty, ne pitää tehdä myöhemmin budjettiriihessä, Fjäder muistuttaa.

Kun syksyn liittokierroksella sovitaan palkoista, hallituksen on Akavan mukaan tehtävä yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa ostovoiman kehittymisen turvaamiseksi sekä kilpailukyvystä ja työllisyydestä huolehtimiseksi. Suomessa on yli 330 000 työtöntä, joista noin 47 000 on korkeakoulutettua.

Akava on tyytyväinen, että sen pitkäaikainen tavoite yhdistelmävakuutuksesta otetaan valmisteluun ja että työttömiä kannustetaan yritystoiminnan aloittamiseen siirtämällä yritystoiminnan päätoimisuuden arviointia neljällä kuukaudella.

Aktiivimalli ei tunnista työnhakijan omaa aktiivisuutta.

Työttömyysturvan kehittäminen aktiivisempaan suuntaan on järkevää, mutta nyt linjatun aktiivimallin ongelmana on Akavan mukaan se, ettei se tunnista työnhakijan omaa aktiivisuutta.

Akavan mukaan on myönteistä, että työttömien opiskeluoikeuden valmistelua jatketaan. Valmistelussa on olennaisesti lisättävä työttömien opiskelumahdollisuuksia ja poistettava siihen liittyvä tarveharkinta.

– Hallituksen linjaamat uudet työllistämistoimet ovat tervetullut päätös. Lisäpanostus te-palveluihin haastattelu-uudistuksen laadukkaamman toteuttamisen tueksi on tarpeen. Yksityisten palvelujen käytön lisääminen on oikea askel kasvupalvelu-uudistuksen valmistelun tueksi, Fjäder sanoo.

Akava katsoo myös, että hallitus teki tarpeellisia ja kohtuullisia uudistuksia asumistukijärjestelmään. Indeksimuutoksella ja neliövuokrakatolla saadaan pysähtymään asumistuen kokonaismenojen kasvu. Samalla uudistukset vähentävät asumistuesta syntyvää kannustinongelmaa ja pienentävät asumisen hinnan nousupainetta.

Varhaiskasvatusmaksujen alennus on tervetullut ja kannustava muutos niiden perheiden osalta, joita se koskee.

Puoliväliriihessä ei kyetty tekemään päätöstä perhevapaajärjestelmän uudistamisesta tai edes valmistelun käynnistämisestä. Siihen olisi ollut erinomaiset edellytykset, koska valmistelua on jo tehty laajasti.

– Työmarkkinoille tai perheille ei saada lisää joustavuutta, eikä työelämän tasa-arvo Suomessa kehity. Ero pienten lasten äitien ja isien työllisyydessä pysyy räikeänä, kun perhevapaajärjestelmä ei kannusta tai mahdollista tasaisempaa hoitovastuun jakamista, Fjäder muistuttaa.

Keskustelua aiheesta

EK: Hallituksen asumistukiesitykset riittämättömiä

Kuva: Kari Hulkko
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitilat ovat Helsingin Etelärannassa.

Elinkeinoelämän keskusliitto kiittää hallituksen päätöstä alentaa päivähoitomaksuja. EK katsoo tiedotteessaan sen oleen ensimmäinen askel kannustinloukkujen purkamistyössä ja se vähentää lapsiperheiden vanhempien kannustinloukkuongelmia.

Maksualennuksen erityinen kohdistaminen perheisiin, joilla on useampia lapsia päivähoidossa on EK:n mukaan perusteltua, koska kaikkien selvitysten mukaan kannustinloukkuongelmat ovat näissä perheissä pahimmat.

– Uskomme, että esityksellä on myönteisiä työllisyysvaikutuksia. On tärkeää, että orastavaa talouskasvua tuetaan työvoiman saatavuutta lisäävillä toimilla, arvioi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Asumistuen osalta hallituksen esitykset ovat EK:n mielestä riittämättömiä. Yleistä asumistukea leikataan kuntakohtaisella neliövuokrakatolla, mutta tällä on olematon vaikutus kannustavuuden parantamisen kannalta. Hallitus ei kyennyt myöskään päättämään perhevapaauudistuksen käynnistämisestä. Uudistus on EK:n mukaan tarpeen ja se parantaisi naisten työmarkkina-asemaa ja työllisyysastetta.

Sääntelyn keventämisessä hallitus ottaa EK:n tiedotteen mukaan merkittäviä edistysaskeleita. Esimerkiksi asuntotuotantoa vauhditetaan ja ympäristölupamenettely tehostuu yhden luukun periaatteen myötä. Jatkossa yritykset saavat luvat nopeammin ja tämä poistaa tulppia investointien tieltä.

Innovaatiorahoituksen kasvattaminen 120 miljoonalla eurolla on välttämätön panostus Suomen uudistumiseen ja kasvuun.

– Päätös on näissä taloudellisissa olosuhteissa hyvä saavutus, vaikka kasvun vauhdittamiseksi suurempikin lisärahoitus olisi ollut perusteltu, Häkämies toteaa.

EK katsoo, ettei tähänastisilla päätöksillä ei saada varmuutta julkisen talouden kestävyysvajeen umpeutumisesta, eikä näköpiirissä oleva talouskasvu myöskään riitä hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseen.

STTK: ”Työttömien kannustaminen pelkästään etuuksia kiristämällä ei luo uusia työpaikkoja”

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.

STTK:n mielestä hallitus ei puoliväliriihessä hyödyntänyt kiky-sopimuksen tuomaa kustannuskilpailukyvyn vahvistumista täysimääräisesti kasvukilpailukyvyn vahvistamiseen. Työn kysyntää vahvistavat toimet jäivät vähäisiksi lukuun ottamatta uusia panostuksia osaamiseen.

Työllisyysasteen nostaminen tavoiteltuun 72 prosenttiin on ennen muuta riippuvainen talouskasvusta ja uusien työtilaisuuksien luomisesta. 

– Työttömien kannustaminen pelkästään etuuksia kiristämällä eli aktiivimallilla ei uusia työpaikkoja pystytä luomaan. Keppien ja porkkanoiden tasapaino on tehokkuuden edellytys, pääekonomisti Ralf Sund toteaa tiedotteessa.

Hallitus aloitti viime vuonna työvoimapolitiikan viemisen pohjoismaiseen suuntaan. Lisäresurssit työvoimahallintoon ovat tervetullut lisä viime vuoden linjauksille.

– Työttömien osaamista on vahvistettava ja alueellista liikkuvuutta lisättävä, jotta alkanut talouskasvu ei vaarannu. On pettymys, että työttömien omaehtoisesta opiskelun edistämisestä ei kyetty linjaamaan. STTK edellyttää, että nollasopimuksiin liittyvät epäkohdat korjataan riittävällä tavalla. 

STTK pitää hyvänä päivähoitomaksujen alentamista.

– Tällä on työllisyyttä lievästi lisäävä vaikutus kannustinongelmien purkamisen kautta. Harmillista sen sijaa on, että perhevapaauudistus jäi lähtötelineisiin. Uudistuksella olisi voitu nostaa työllisyysastetta merkittävästi ja samalla olisi voitu edistää tasa-arvoa.  

Hallitus päätti jättää veroratkaisut vuoden 2018 osalta syksyn budjettiriiheen.

– On tärkeää, että työn kokonaisverotus ei kiristy sosiaaliturvamaksujen noustessa. Puoliväliriihen tulosten pohjalta on mahdollista, että syksyn työmarkkinakierros onnistuu.

STTK on harmissaan siitä, että YT-lain kokonaisuudistuksen valmistelua ei käynnistetä. Se olisi osaltaan edistänyt tuottavuuden kasvua ja paikallista sopimista. 

SAK ei hyväksy aktiivimallia: ”Monelle liki viiden prosentin leikkaus työttömyysturvaan”

Kuva: Jemina Rauhansalo

SAK ihmettelee hallituksen haluttomuutta aloittaa perhevapaauudistus. SAK:n mukaan vallitsevassa tilanteessa olisi pitänyt löytyä poliittista tahtoa ottaa käyttöön kaikki työllisyyskeinot.

– SAK:n edistämän perhevapaauudistuksen jumiutuminen puoliväliriiheen on pettymys. Jatkamme kuitenkin sen viemistä eteenpäin, sillä nykyistä joustavammilla perhevapailla on iso merkitys naisten asemalle työelämässä, SAK:n johtaja Saana Siekkinen sanoo.

Työnteon kannustimiin hallitus on löytynyt SAK:n mukaan inhimillisiä ratkaisuja. Päivähoitomaksujen alentaminen ja liikkuvuuden kannustaminen ovat tehokkaita keinoja parantaa työllisyyttä. Myös työvoimapalveluihin satsaaminen on oikea ratkaisu.

–  Sen sijaan työttömiä uhkaa edelleen työttömyysturvan niin sanottu aktiivimalli, joka tarkoittaa monelle lähes viiden prosentin leikkausta työttömyysturvaan. SAK ei tätä hyväksy, sanoo Siekkinen ja muistuttaa, että työttömyysturvan leikkaamisen lisäksi hallitus valmistelee uusia kiristyksiä karensseihin.

Työttömyysturvaa ehdotetaan uudistettavaksi ottamalla käyttöön aktiivimalli, jossa työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennettäisiin työttömyyden alussa seitsemästä päivästä viiteen päivään. Työttömyyden jatkuessa yli kolme kuukautta työttömyysturvaan tulisi yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voisi välttää olemalla aktiivinen. Aktiivimalli koskisi myös perusturvaa.

SAK:n mukan nollatuntisopimusten jatkuva selvittäminen ei auta epävarmassa työsuhteessa olevia.

– Työajan vakiintumisesta tulee säätää laissa. Nolla tuntia ei ole työaika.

Työpaikalla oppimiseen määriteltävä enimmäiskesto.

Hallitus antoi eilen eduskunnalle esityksensä ammatillisen koulutuksen reformista. Tämän uudistuksen etenemistä SAK kiittää.

– Jättimäisten leikkausten jälkeen koulutuksen järjestäjät kuitenkin vähentävät jatkuvasti henkilöstöä ja opetuksen määrä on jo supistettu. Ammatilliseen koulutukseen tuodaan työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen koulutussopimus. SAK vaatii edelleen, että työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen on määriteltävä enimmäiskesto. Uhkana on muutoin, että opiskelijoilla ryhdytään teettämään palkatta palkallisen työn piiriin kuuluvia tehtäviä, Siekkinen sanoo tiedotteessa.

SAK pitää hallituksen linjamuutosta tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa tervetulleena, vaikka lisärahoitus Tekesille ja Suomen Akatemialle ei vielä riitä nostamaan Suomea innovaatiokehityksen kärkimaaksi. Myös matkailun huomioiminen 50 miljoonalla eurolla saa kiitosta.

Harmaan talouden torjuminen laajentamalla veronumeroa siivousalalle ja telakoille helpottaa rehellisten yrittäjien kilpailuasetelmaa.

Hallitus on jo aiemmin ilmoittanut siirtävänsä verotuspäätökset syksyyn. SAK odottaa hallitukselta edelleen, ettei se kiristä palkansaajien verotusta ensi syksyn budjettiriihessä.

– Palkkaverotuksen kiristymisen estämiseksi kilpailukykysopimuksesta johtuvat eläke- ja sosiaaliturvamaksujen korotukset on kompensoitava kahden seuraavan vuoden ajan kaikilla palkkatasoilla, SAK:n johtaja Saana Siekkinen painottaa.

 

Keskustelua aiheesta

Timo Harakka: Perussuomalaiset haluavat lavastaa kulttuurisodan

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka on kommentoinut Facebookissa hallituksen kehysriiheä.

Hän on ottanut kantaa muun muassa ministerinimityksiin. Perussuomalaiset ovat saamassa kulttuuri- ja urheiluasiat kokoomukselta. Niitä on hoitanut opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

– Miksi persut haluavat kulttuuriministerin salkun? Lavastaakseen kulttuurisodan ”kansan” ja ”eliitin” välille.
He leikkaavat tukia ”postmodernilta tekotaiteelta”. Punavihreät nostavat metelin. Molemmat ottavat riemuiten hyödyn, juopa syvenee. Satavuotias Suomi ei todellakaan pelaa ”yhdessä”. Masentaa jo etukäteen, Timo Harakka päivittää Facebookissa.

Harakka epäilee myös, että uudet ministerit olisivat miehiä.

– Nyt jako on 9-5, kesällä todnäk 12-6 – siis miehiä tuplamäärä naisministerihin nähden, hän päivittää.

Timo Harakka on kommentunut puoliväliriiheä myös Twitterissä.