tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Uutissuomalainen: Lähes kolmannes kunnanvaltuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi tulleista ei ole tehnyt vaalirahailmoitusta

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen
Puolueiden puheenjohtajat vihreiden Ville Niinistö ja kokoomuksen Petteri Orpo Tampereen puheenjohtajatentissä huhtikuussa.

Vaalirahoitusilmoitus on tekemättä vielä lähes kolmanneksella kunnanvaltuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi valituista. Asiasta kertoi Uutissuomalainen.

Keskiviikkoiltaan mennessä vaalirahoitusilmoituksen oli tehnyt noin 12 500 valtuutettua ja varavaltuutettua. Ilmoitus puuttui runsaalta 5 000 valitulta. Vaalirahoitusilmoitusten viimeinen jättöpäivä on ensi maanantai.

Moni tunnettu poliitikko on jättänyt ilmoituksen tekemisen viimeisille päiville. Esimerkiksi Helsingin pormestariksi valittu, äänikuningas Jan Vapaavuori (kok.) ei vielä keskiviikkoiltana ollut jättänyt ilmoitustaan. Tunnetuista helsinkiläispoliitikoista ilmoitus puuttui myös vihreiden puheenjohtajaksi pyrkivältä Emma Karilta, perussuomalaisten puheenjohtajaksi pyrkivältä eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terholta ja SDP:n presidenttiehdokkuudesta kieltäytyneeltä Eero Heinäluomalta.

Keskeisistä valtuustoihin valituista ministereistä vaalirahoitusilmoituksen tekeminen loppusuoralle on jäänyt muun muassa ulkoministeri Timo Soinilta (ps.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.).

Yleensä kuntavaaleissa toista tuhatta vaalirahoitusilmoitusta jää määräaikaan mennessä tekemättä.

– Perinteisesti viimeisellä viikolla tulee paljon ilmoituksia, tilintarkastuspäällikkö Jaakko Eskola Valtiontalouden tarkastusvirastosta kertoo Uutissuomalaiselle.

– Yleensä kuntavaaleissa toista tuhatta vaalirahoitusilmoitusta jää määräaikaan mennessä tekemättä.

Jo ilmoituksensa tehneiden joukossa on paljon valtuutettuja ja varavaltuutettuja, joiden tuen kokonaismäärä on nolla euroa. Se johtuu siitä, että nämä ilmoitusvelvolliset ovat vakuuttaneet, että vaalirahoitus on jäänyt alle 800 euroon.

Tällöin ilmoitukseen kirjautuu nolla euroa. Monet valituista ovat eritelleet myös alle 800 euron suuruiset lahjoitukset.

Keskiviikkoiltaan mennessä tehtyjen ilmoitusten perustella eniten rahoitusta ovat saaneet kokoomuksen ehdokkaat, yhteensä noin 345 000 euroa ja seuraavaksi eniten SDP:n ehdokkaat, yhteensä noin 296 000 euroa.

Vihreät olivat ilmoittaneet 139 000 euron, keskustalaiset 90 000 euron, RKP:n ehdokkaat 86 000 euron, vasemmistoliitto 73 000 euron, perussuomalaiset 24 000 euron ja kristillisdemokraatit 12 000 euron tuista.

Tukisummat kasvavat, kunhan loputkin vaalirahailmoituksista tehdään.

Kansanedustaja Filatov työvoimapalveluäänestyksestä: ”Kaikkia omenoita ei kannata heittää tunkiolle”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Tarja Filatov eduskunnassa toukokuussa.

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona lakia julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta. Valtaosa SDP:n kansanedustajista äänesti tänään eduskunnassa lain puolesta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi Demokraatille, miksi näin toimittiin, vaikka esitykseen kuului myös työelämäkokeilu, jota SDP vastustaa. Kokeilussa voitaisiin ohjata karenssin uhalla yrityksiin palkattomaan työhön työmarkkinatuella.

Rinne painotti, että SDP:n kanta lain kyseiseen kohtaan on yhä mietintöön kirjattu valiokunnan vastalauseen kanta eli työelämäkokeilua ei hyväksytä. Rinne totesi tiukasti, ettei SDP hyväksy ”orjatyötä”.

– Tässä lakipaketissa merkittävä parannus oli se, että annetaan kunnille mahdollisuus toimia aiempaa huomattavasti laajemmin työllisyystoimissa ja tähän kunnille annetaan myös resurssit, Rinne taustoitti äänestystä ja muistutti SDP:n pitkän linjan olevan se, että kunnissa on paras tietämys muun muassa pitkäaikaistyöttömistä.

Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov kävi tänään läpi asiaa Facebookissa. Hänellä on sama viesti kuin Rinteellä.

– SDP vastustaa ilmaisen työn teettämistä. Työntekijä on palkkansa ansainnut, Filatov teroittaa.

Hän kertaa, miten SDP esitti 21.6 eduskunnassa, että kuntouttavaa työtoimintaa ei saa ulottaa yrityksiin. Asiasta äänestettiin SDP:n esityksen pohjalta.

– Hävisimme äänestyksen.

Filatov toteaa, että tänään taasen äänestettiin koko lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

– Emme halunneet hylätä koko lakia, koska siinä on paljon enemmän hyvää kuin mätää. Kunnat saavat oikeuden järjestää pitkäaikaistyöttömien palveluja ihmisläheisesti ja sote-ja työvoimapalvelut voidaan kytkeä paremmin yhteen. Näitä asioita me tänään kannatimme.

– Eduskunnassa joutuu usein tekemään kokonaisharkintaa. Jos korissa on yksi mätä omena, se kannattaa ottaa pois, kuten esitimme, mutta kaikkia omenoita ei kannata heittää tunkiolle.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kuntouttava työtoiminta kokonaisuudessaan pitäisi muuttaa vapaaehtoiseksi, koska ihminen ei opi eikä kuntoudu pakolla. On herätettävä motivaatio, Filatov toteaa.

”Hallitus aikoo seilata lastuna laineilla” – Kiuru: Hallituksen sinisilmäisyys ei tuo talouteen vauhtia

Kuva: Lehtikuva
Krista Kiuru.

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) ihmettelee hallituksen optimismia luottaa sokeasti maailmantalouden kasvuvoimaan.

Lisätalousarvion käsittelyssä valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) antoi Kiurun mukaan ymmärtää, että talouskasvu auttaa yksistään saavuttamaan hallituksen asettamat taloustavoitteet. Kiuru muistuttaa, että vireäkään talouskasvu ei pelkästään toteuta työllisyys- ja velkatavoitteita. Lisätoimia tarvitaan.

– On virhe tuudittautua suhdanneluonteiseen apuun maailmalta. Hallituksen suuret talouspoliittiset tavoitteet jäävät tosiasiassa saavuttamatta, ellei linja muutu. Tarvitaan aitoja rakenneuudistuksia, joilla työllisyysaste saadaan nousemaan. Nyt hallitus aikoo seilata lastuna laineilla luottaen, että Suomi-laiva ajautuu lopulta satamaan positiivisen myötätuulen ansiosta.

Kiuru katsoo, että lisätalousarvio pitää kuitenkin sisällään oikeansuuntaisen toimen positiivisen rakenneuudistuksen tukemisesta.

– Viime hallituskauden aikaiset Äänekosken ja pääkaupunkiseudun esimerkit osoittavat, että alueellisten kasvumahdollisuuksien vahvistaminen kannattaa. Käänne taloudessa tapahtui vuonna 2015. On hyvä, että hallituksen lisätalousarviossa tuetaan positiivista rakennemuutosta nyt Lounais-Suomessa.

– Panostukset Turun alueelle ovat positiivisia ja ehdottoman tarpeellisia, ja SDP kannattaa niitä. Esitämme, että panostuksia laajennettaisi aluetalouden, paikallisen elinkeinoelämän ja positiivisen rakennemuutoksen vahvistamiseen eri puolille maata. Myös muilla alueilla on tarvetta kasvun ja työllisyyden vahvistamiseen.

Hallituksen suuret talouspoliittiset tavoitteet jäävät tosiasiassa saavuttamatta, ellei linja muutu.

Kiurun mielestä tämän päivän lisätalousarviokeskustelussa selvisi, että hallitus luottaa siihen, että yhden alueen vahvistamisesta voi valua hyötyjä muillekin alueille.

Kiuru epäilee tällaista valumisefektiä.

Lounais-Suomen aluetalouden tukeminen ei valunut hallituksen päätöksessä edes alueen pohjoisempaan osaan, yli Varsinais-Suomen rajan Satakunnan puolelle, hän huomauttaa.

Rinne kimpaantui vasemmistoliiton lehdelle: ”SDP:n oikea kanta työelämäkokeiluun löytyy valiokunnan vastalauseesta”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Kansan Uutiset raportoi tänään, että eduskunta hyväksyi keskiviikkona hallituksen esittämän työelämäkokeilun äänin 137–24. Vastaan äänestivät vasemmistoliitto ja vihreät sekä neljä SDP:n kansanedustajaa.

Kansan Uutiset nostaa laista esiin sen, että se kohdistuu kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluviin työttömiin, jotka voidaan kokeilukunnissa ohjata karenssin uhalla palkattomaan työhön työmarkkinatuella yrityksiin jopa puoleksi vuodeksi.

Lehti kirjoittaa, että eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnassa lakiin jättivät vastalauseen vasemmistoliiton Anna Kontulan lisäksi sosialidemokraattien edustajat, mutta suuressa salissa keskiviikkona liki kaikki demarit äänestivät puolesta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on kimpaantunut Kansan Uutisten tavasta tuoda esiin asia.

– Lehti kertoo virheellistä väärää totuutta tietäen mikä on tilanteen todellinen laita. SDP vastustaa ”orjatyötä”, Rinne sanoo Demokraatille ja viittaa siihen, ettei Kansan Uutiset ole kertonut lakipaketista laajemmin.

”Ajamme edelleen sitä, että työllistäminen tapahtuu kunnissa.”

Rinteen mukaan SDP:n kanta lain kyseiseen kohtaan eli työelämäkokeiluun löytyy yhä valiokunnan vastalauseesta. ”Me allekirjoittaneet yhdymme muilta osin valiokunnan mietintöön paitsi työelämäkokeilun osalta. Emme kannata kokeilua, koska palkattoman työnteon muotoja ei pidä lisätä”, valiokunnan demarien ja vihreiden Heli Järvisen allekirjoittamassa vastalauseessa lukee.

– SDP kannattaa kuntakokeilua, mutta vastustaa sitä, että kuntouttava työtoiminta ulotettaisiin karenssin uhalla yrityksissä tapahtuvaksi, valiokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.) selitti työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana aikanaan SDP:n ja vihreiden vastalausetta.

Samassa yhteydessä valiokunnan jäsenet selvensivät laajemmin SDP:n kantoja.

Miksi sitten valtaosa äänesti tänään eduskunnassa lain julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta puolesta?

– SDP:n pitkä linja on ollut se, että kunnissa on paras tietämys pitkäaikaistyöttömistä ja yritysten tilanteesta. Ajamme edelleen muun muassa kasvupalvelupaketin yhteydessä sitä, että työllistäminen tapahtuu kunnissa, Rinne painottaa.

– Tässä lakipaketissa merkittävä parannus oli se, että annetaan kunnille mahdollisuus toimia aiempaa huomattavasti laajemmin työllisyystoimissa ja tähän kunnille annetaan myös resurssit.

– SDP vastusti valiokunnassa eli siellä missä sitä piti vastustaa esitystä orjatyöstä neljän kaupungin kokeiluksi, Rinne selventää.

Keskustelua aiheesta

Harkimo lyö rumpua työmarkkinajärjestöjen veroeduista, Orpo rauhoittelee: ”Ei ole ajankohtainen”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Työmarkkinajärjestöt eivät yleishyödyllisinä yhteisöinä maksa tuotoistaan veroa. Asiaan ei ole tulossa muutosta.

– Ei ole nyt hallituksessa ajankohtainen, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi tänään eduskunnassa lyhyesti Demokraatille.

Onko tulossa ajankohtaiseksi?

– Ei ole ajankohtainen, ei ole valmistelua, Orpo vastasi.

Yle on tänään julkaissut ison selvityksen työmarkkinajärjestöjen omaisuudesta.

Kokoomuslainen kansanedustaja Harry Harkimo on kyseenalaistanut työmarkkinajärjestöjen asemaa yleishyödyllisinä yhteisöinä ja tästä seuraavaa verovapautta tuotoistaan. Ammattiliitot pitävät tällaisia vaatimuksia ideologisina.

”Julkinen sektori, nimenomaan hoivapuoli, on monien talousihmisten mielestä välttämätön paha” – Tarja Halonen puuttuu naisvaltaisten alojen kohteluun Voima-lehdessä

Juha Sipilän (kesk.) johtama nykyhallitus on 2000-luvun miesvoittoisin. Kolmen uuden ministerin nimityksen jälkeen on 17 ministeristä 12 (70,6 prosenttia) miehiä ja 5 (29,4 %) naisia. Ministereistä on siis naisia alle kolmannes.

Edellisen kerran hallituksen sukupuolijakautuma oli yhtä epätasa-arvoinen 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa Harri Holkerin (kok.) hallituksessa.

Epäsuhtaan puuttuu presidentti Tarja Halonen uuden Voima-lehden (6/2017) haastattelussa. Se on esimerkki feminismin vastatuulesta, valtioneuvoston tasolla.

Takapakkia tällä rintamalla voi nähdä myös talouspolitiikassa. Kilpailukykysopimuksen nurja puoli osui leimallisesti naisvaltaisille julkisen sektorin aloille. Niiden palkkataso on jo valmiiksi vaatimaton.

– Työmarkkinoidemme jakautumisen myötä miehet ovat pääasiassa yksityisellä sektorilla ja naiset pääasiassa julkisella sektorilla, Tarja Halonen toteaa haastattelussa.

– Miesten töiden väheneminen tai lisääntyminen on enemmän markkinatalouden varassa. Siihen kohdistuvat ne toimenpiteet, joilla koitetaan lisätä työllisyyttä ja pidetään positiivisena, kun sinne tulee lisää töitä.

Sen sijaan julkinen sektori, nimenomaan hoivapuoli, on Halosen mukaan ”monien talousihmisten mielestä välttämätön paha”.

– Nousukausina pelätään kuumenemista ja laskukausina leikataan, hän sanoo.

”Demokraattisessa maassa kansa saa just niin hyvät päättäjät kuin se ansaitsee.”

Halosen mielestä talouspuhetta leimaa huoli julkisen sektorin koosta. Asenne on päätynyt nykyään osaksi myös perinteisten vasemmistopuolueiden retoriikkaa.

– Tähän sortuvat vasemmistolaisetkin mutta myös vihreät. Olen laskenut joskus leikkiä, että valtiovarainministeriön tapetit pitäisi tarkastaa. Kaikki siellä alkavat hetken päästä puhua samalla tavalla, presidentti Halonen sanoo Voimassa.

Presidentinvaalia jutussa sivutaan lyhyesti. Myös Tarja Halosen nimellä on spekuloitu. Häneltä kysymättä.

Vastaus on yksiselitteinen: ”En todellakaan ole ehdokkutta ajatellut enkä ole käytettävissä.”

Halonen kertoo, että aina kun hänen juttusillen tulee pikkutyttö, joka kysyy, miksi nyt ei ole sitä tai tätä, Halonen sanoo tälle, että se on sinusta kiinni.

– Demokraattisessa maassa kansa saa just niin hyvät päättäjät kuin se ansaitsee.