Uutissuomalainen: STM:n tavoite toteutuu harvoin – vain harva pääsee päivystyksessä lääkärille alle tunnissa

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) päivystyksen laatusuosituksessa on kirjattu tavoitteeksi, että potilaista 80 prosentin pitäisi päästä lääkärille alle tunnissa ja loppujenkin alle kahdessa. Kuitenkin vain harvan sairaalan päivystyksessä pääsee lääkärin juttusille alle tunnissa, arvioi ylilääkäri Riitta Pöllänen Valvirasta Uutissuomalaiselle.

Uutissuomalaisen kyselyssä ilmeni, ettei millään yliopistosairaalalla ole kovin tarkkaa tietoa lääkärille pääsyyn kuluvasta ajasta. Kaksi sairaalaa kertoi summittaisen luvun. Myös Pöllänen toteaa, että sairaaloiden hyvin vaikea saada tietojärjestelmistään tällaista tilastotietoa.

– Pitäisin ongelmana, jos tätä ei ollenkaan seurata. Ideaali toiminnanohjausjärjestelmä pystyisi myös ennustamaan ruuhkia, yksi STM:n suosituksen laatijoista, päivystyksen ylilääkäri Susanna Wilen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymästä sanoo.

Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa (HYKS) potilaat pääsevät lääkärille keskimäärin tunnissa ja 10–20 minuutissa, Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) tunnissa ja 40 minuutissa. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) lääkärin pakeille pääsyyn kuluvaa aikaa on alettu seurata muutama viikko sitten.

– Meidän on ollut hyvin hankala saada aikaleimoja irti tietojärjestelmistä, päivystysalueen ylilääkäri Tero Martikainen harmittelee.

Mitä pitempään potilaat makaavat päivystyspolilla, sitä enemmän se lisää sairastavuutta ja jopa kuolleisuutta.

Sairaaloissa seurataan tarkemmin kokonaishoitoaikoja. Tällä tarkoitetaan niin sanottua läpimenoaikaa, sillä jokainen sisällä oleva potilas kuormittaa henkilöstöä. STM:n laatusuosituksessa tavoitteeksi on asetettu alle neljä tuntia.

– Tiedetään, että mitä pitempään potilaat makaavat päivystyspolilla, sitä enemmän se lisää sairastavuutta ja jopa kuolleisuutta. Sitä paitsi kukapa haluaisi päivystyksessä odotella, Martikainen sanoo.

KYSissä kaikkien päivystyspotilaiden keskimääräinen läpimenoaika on noin neljä ja puoli tuntia. Tieto on noin puoli vuotta vanha.

Uutissuomalaisen kyselyn mukaan luku ei poikkea kovin merkittävästi muista yliopistosairaaloista. Kokonaishoitoaikojen vertailua vaikeuttaa kuitenkin se, että sairaaloiden antamat tiedot eivät ole yhteismitallisia, vaan osa käyttää keskiarvoja, osa mediaaneja.

Potilaiden määrään vaikuttavat jopa säät ja festarit.

Uutissuomalaisen uutisesta selviää lisäksi, että aulapotilaiden määrään vaikuttavat jopa säät ja festarit, kertoo päivystyksen vastuualueen johtaja Tuuli Löfgren TAYSista.

– Kävijämäärä saattaa vuorokaudessa heilahdella sadallakin.

Päivystyksessä pisimpää viipyvät puolestaan sänkypotilaat, jotka ovat siellä keskimäärin viidestä kuuteen tuntia. Aulapotilaiden keskimääräinen läpimenoaika on TYKSissä kaksi tuntia, HYKSissä Jorvin sairaalassa kolme. TAYSissa puolet aulapotilaista on hoidettu kahdessa tunnissa ja 75 prosenttia kolmessa. OYSissa ja KYSissä ei ole eritelty sänky- ja aulapotilaita.

Sairaimmat potilaat poistuvat päivystyksestä nopeimmin esimerkiksi tehohoitoon tai leikkaukseen. Muuten sängyssä odottavan päivystysaika on pidempi kuin aulassa istuvan.

 

Suomalaiset ovat keränneet jo 40 000€ silpomisvaarassa oleville kisii-yhteisön tytöille – ”Leikkaukset tehdään silloin, kun tytöt eivät ole koulussa”

Kuva: Meeri Koutaniemi

Suomalaiset ovat keränneet jo yli 40 000 euroa silpomisvaarassa oleville Kenian kisii-yhteisön tytöille, kun tavoitteena on 50 000 euroa. Tytöt turvaan -joulukeräys on osa suomalaisen kehitystyöjärjestö Solidaarisuuden Silpomaton-kampanjaa.

Järjestön mukaan suomalaiset lahjoittajat ovat näytelleet kisii-yhteisössä tärkeää roolia jo vuoden 2016 alusta alkaen. Ilman heitä Solidaarisuuden silpomisen vastainen työ Kenian Kisiissä ei olisi mahdollista. Varoja silpomisen vastaiseen työhön kerätään Silpomaton-kampanjassa läpi vuoden. Käytännössä työ tarkoittaa esimerkiksi loma-aikoina järjestettäviä leirejä, joille tytöt pääsevät turvaan silpomisuhan alta.

Solidaarisuus-järjestön tiedotteen mukaan suuri osa sukuelinten silpomisista tehdään joululomalla, koska silloin tytöillä on aikaa toipua leikkauksen aiheuttamista vammoista.

”Vaikka kisii-yhteisöön kuuluvat ovat kristittyjä protestantteja, joulun aikaan liittyvä silpomisuhka ei liity kristilliseen joulunviettoon, vaan siihen, että jouluna tytöt eivät ole koulussa. Lomat ovat kriittistä aikaa”, kertoo Solidaarisuuden tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta.

”Operaatio vaatii tietenkin myös toipumisaikaa. Siksi leikkaukset tehdään silloin, kun tytöt eivät ole koulussa.”

Keräys käynnistyi 25.11. ja jatkuu 22.12. asti.

Päätoimittaja vaihtuu Iltalehdessä – nykyinen jättää työnsä

Iltalehden päätoimittaja Petri Hakala jättää tehtävänsä ja siirtyy pois yhtiön palveluksesta, kertoo Alma Media. Hakala on toiminut Iltalehden päätoimittajana vuosina 1995–2010 sekä 2014–2017. Hakala on myös työskennellyt Satakunnan Kansan kustantajana ja päätoimittajana.

Iltalehti on käynnistänyt uutispäätoimittajan haun marraskuussa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kaikki keinot käyttöön: Enontekiölle puuhataan seriffiä, joka takaa turvallisuuden

Enontekiön kunta suunnittelee seriffin toimen perustamista, sillä kunnan poliisivirat loppuvat vuodenvaihteessa. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja kertoo tiedotteessa, että kunta käyttää kaikki keinot, jotta poliisi säilyy Enontekiöllä.

Seriffin toimen perustamisen tavoitteena on tiedotteen mukaan taata turvallisuus kunnassa. Seriffi olisi kunnan työntekijä, ja toimi olisi voimassa, kunnes kuntaan saadaan jälleen poliisi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

20 pelastustoimen yksikköä kiisi paikalle – siat selvisivät Isossakyrössä

Pohjanmaalla Isossakyrössä syttyi myöhään tiistaina tulipalo sikalassa, jossa oli syttymishetkellä noin 1 000 sikaa. Palo oli kuitenkin vain hyvin pienellä alueella ja se saatiin sammutettua nopeasti.

Päivystävän palomestarin Ismo Ojalan mukaan palo oli noin puolen neliömetrin kokoisella alueella, ja se oli saanut alkunsa sähkölaitteesta.

Pelastuslaitos sai hälytyksen palosta tiistai-iltana hieman ennen yhtätoista, ja palo sammutettiin jo ennen puoltayötä.

Sikalassa olleet siat selvisivät säikähdyksellä, eikä henkilövahinkojakaan tullut.

Paikalle lähetettiin 20 pelastustoimen yksikköä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomalaiset hakivat ahkerasti Mauno Koivistoa vuonna 2017, mutta googlatuin henkilö oli Sauli Niinistö

Kuva: Kari Hulkko

Suomalaiset hakivat tänä vuonna tietoa muun muassa Suomi 100 -teemasta, länsimetrosta ja Katalonian itsenäisyyspyrkimyksistä, selviää hakukonejätti Googlen julkaisemasta listauksesta.

Suhteellisesti eniten henkilöistä tehdyt hakukonehaut lisääntyivät toukokuussa edesmenneen presidentti Mauno Koiviston ja muusikko Alman kohdalla. Suomen googlatuin ihminen tänä vuonna on kuitenkin presidentti Sauli Niinistö.

Kaupallisista tuotteista haetuimmaksi nousivat fidget spinnerit eli sormihyrrät, jotka kasvattivat suosiotaan etenkin nuorison keskuudessa tänä vuonna. Viihdesarjan haetuimmaksi ylsi Tuntematon sotilas.

Googlen mukaan hakukoneelta kysyminen on lisääntynyt. Suomalaiset kysyivät Googlelta muun muassa elämän tarkoituksesta ja länsimetron valmistumisesta. ”Miten tehdä limaa” oli suosituin miten-kysymys.