Syntyvyys on laskenut Suomessa jo vuodesta 2011 alkaen. Alkuvuodesta julkistetun väestön ennakkotilaston mukaan syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyysluku putosi kaikkien aikojen matalimmalle tasolle, keskimäärin 1,35 lasta naista kohden. Merkittävänä syynä alenevalle syntyvyydelle on nähty erityisesti nuorten aikuisten perheen perustamisen siirtyminen yhä myöhemmäksi.

– Nuoria aikuisia syytetään usein itsekkyydestä, kun puhutaan vanhemmaksi tulon siirtämisestä tai lapsettomuuden valinnasta. Tutkimukseni kuitenkin osoittaa, että vanhemmaksi tulo koetaan haastavana, jos pysyvä työsuhde ja riittävä toimeentulo tuntuvat saavuttamattomilta, Alakärppä toteaa yliopiston tiedotteessa.

Perheen perustamiseen liittyvä päätöksenteko on vaikeaa aikana, jota leimaa epävarmuus ja jossa toisaalta korostetaan yksilön vastuuta.

Alakärppä näkee huolestuttavana kehityksen, jossa perheen perustamisesta tulisi vain tiettyjen ryhmien etuoikeus.

– Odotuksissa havaittiin eroja eri koulutustaustaisten ja elämäntilanteessa olevien nuorten naisten välillä. Pitkäaikaistyöttömien, toisen asteen koulutuksen omaavien naisten lapsettomuuden perusteluissa korostuivat kasvuympäristössä koetut vaikeudet ja jaksamiseen liittyvät syyt.

– Korkeakoulutettujen syyt liittyivät puolestaan uralla etenemiseen ja ilmastonmuutokseen. Kaikkia lapsettomuutta suunnittelevia naisia yhdisti kuitenkin lapsuudessa tai nuoruudessa koettu koulukiusaaminen, Alakärppä havaitsi.

Enemmistö haastatelluista näki kuitenkin työn ja lapsiperheen yhteensovittamisen mahdollisena, mitä tutkija pitää positiivisena. Odotukset lapsiperhe-elämästä olivat realistisia, mutta myönteisiä. Yhteiskuntapoliittisilla päätöksillä voidaan mahdollistaa työn ja perheen yhteensovittaminen ja kannustaa perheen perustamiseen.

–Yhteiskunnan tehtävänä on mahdollistaa näiden odotusten toteutuminen. Työelämään kiinnittymiseen, työn ja perheen yhteensovittamiseen ja erityisesti työttömien nuorten naisten elämäntilanteeseen ja hyvinvointiin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, Alakärppä toivoo.

KM Outi Alakärppä tutkii väitöstyössään suomalaisten nuorten naisten vanhemmaksi tulon sekä työn ja perheen yhteensovittamisen odotuksia. Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistuun tutkimukseen haastateltiin 30:tä lapsetonta, 18–27-vuotiasta naista. Yksilö- ja ryhmähaastattelujen lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään Nuorisobarometri 2019 -kyselyaineistoa. Tutkimusta on rahoittanut Alli Paasikiven Säätiö.