Uutuuselokuva esittää uusia kovia väitteitä Helsingin huumepoliisin entisestä päälliköstä – ”Jari Aarnio pakeni aina tupakkahuoneeseen”

Jari Aarnio, "paha poliisi", istuu 13 vuoden vankilatuomiota Vantaalla.

Viranomaistoiminnan luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä aiemmissa Epäilyksen varjossa – ja Ulvilan murhamysteeri -elokuvissaan käsitelleen Pekka Lehdon uusi teos kuvaa Helsingin huumepoliisin entisen päällikön, vankilaan raskaista rikoksistaan tuomitun Jari Aarnion tapausta.

Dokumenttielokuvan Paha poliisi haastateltuja ovat henkilöt, joita pyrittiin värväämään poliisin tietolähteiksi. Tekijöiden mukaan elokuva paljastaa, mitä tapahtui, kun he eivät ryhtyneet poliisin ”vasikoiksi”.

Ohjaaja Lehto sanoo torstaina Helsingissä dokumentin lehdistönäytöksen yhteydesssä, että elokuvassa kuullaan iskevimmät tarinat heiltä. Hänen mukaansa elokuva ei edes väitä tai pyri esittävänsä vahvistettua totuutta.

– Elokuva ei ole tuomioistuin. Me emme jaa syyttömiä ja syyllisiä. Emme etsi totuutta, me etsimme tarinoita. Pyysimme ihmisiä kertomaan, mitä heille on heidän mielestään tapahtunut.

Osa ”vasikoista” lupautui ensin elokuvantekoon mukaan, mutta jättäytyi lopulta pois. Syytä ohjaaja ei kertomansa mukaan tiedä.

– Sekä ”Ulvilassa” että tässä fokuksena on pitemmän aikaa jatkunut viranomaistoiminta, joka ei kaikilta osin ole vedenpitävää vaan lainvastaista. Nyt kun taas paljon puhutaan oikeuksiemme rajoittamisesta tai oikeuksien antamisesta virkakunnalle uusiin toimintatapoihin, tässä ovat yhden kierroksen toimintatavat, jotka alkavat 1990-luvun lopusta, kun lainsäädäntöä muutettiin niin, että poliisilla on oikeus muun muassa valeostoihin ja tehdä rikoksia selvittääkseen rikoksia.

Onko kansalainen suojattu ja onko viranomaistoiminta läpinäkyvää?

Lehto on toisin sanoen huolissaan suunnitteilla olevan uuden tiedustelulainsäädännön seurauksista.

– Tämähän on juuri elokuva viranomaistoiminnasta suhteessa tietolähdetoimintaan ja mitä tapahtuu henkilöille, joita ei rekisteröidä. Näyttää vähän siltä, että jos suostuu tietolähteeksi niin käy yhtä huonosti kuin jos kieltäytyisi.

Lehdon mielestä hänen elokuvansa on nyt Turun puukotusiskun jälkeen tilaamatta entistäkin ajankohtaisempi.

– Onko kansalainen suojattu ja onko viranomaistoiminta läpinäkyvää?

Lehto sanoo pyytäneensä myös itse Aarniolta haastattelua elokuvaan. Vastausta hän ei kuitenkaan koskaan saanut. Aarnio esiintyy elokuvassa vain arkistomateriaalin välityksellä.

– Jari Aarnio ei suostunut myöskään oikeussalissa haastatteluuni vaan hän aina pakeni tupakkahuoneeseen, Lehto sanoo.

Paha poliisi tulee ensi-iltaan 1. syyskuuta. Se perustuu haastatteluihin ja oikeudenkäyntimateriaaleihin. Elokuvassa on mukana myös dramatisoituja kohtauksia ja tunnettuja suomalaisia näyttelijöitä, kuten Juhani Niemelä ja Lasse Karkjärvi. Paha poliisi on osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa.

Lehto on pitkän linjan suomalainen elokuvantekijä, jonka ohjaajanura alkoi 1970-luvun lopulla. Lehdon yhdessä Pirjo Honkasalon kanssa ohjaama Tulipää vuodelta 1980 on harvoja kotimaisia elokuvia, joka on valittu Cannesin elokuvajuhlien kilpasarjaan.

Keskustelua aiheesta

”Järjestelyt ovat ammattilaisten käsissä” – Ryhmäjohtajat luottavat eduskuntatalon turvallisuuteen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskuntaryhmien johtajien mielestä eduskuntatalon turvallisuus on tuoreen remontin jälkeen kohentunut. STT:n tavoittamista ryhmäjohtajista useat kuitenkin sanovat, että yksityiskohtainen turvallisuuskeskustelu on parasta käydä sisäisesti.

Keskustan ryhmäjohtaja Antti Kaikkonen korostaa, että asiaa on arvioitava jatkuvasti.

– Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista käydä julkista keskustelua turvajärjestelyjen yksityiskohdista, Kaikkonen vastaa sähköpostitse.

Eduskunnan turvallisuus nousi keskusteluun, kun perjantaina kaksi ulkomaalaistaustaista nuorta miestä puukotti itseään eduskuntatalon portailla.

SDP:n Antti Lindtmanin mielestä eduskunnan turvallisuudesta olisi hyvä teettää uusi selvitys. Hän kuitenkin kiirehtii korostamaan, että talon avoimuudesta ei tule tinkiä.

– Tavallisilla kansalaisilla pitää olla mahdollisuus tulla vierailemaan eduskunnassa, Lindtman sanoo.

Eduskunnan turvallisuus nousi keskusteluun, kun perjantaina kaksi ulkomaalaistaustaista nuorta miestä puukotti itseään eduskuntatalon portailla. Vihreiden Krista Mikkosen mukaan tapaus osoitti, että poliisi on tarvittaessa paikalla hetkessä.

– Eduskunnan turvajärjestelyt ovat ammattilaisten käsissä. Remontoituun taloon palattaessa turvajärjestelyjä on parannettu, ja niitä arvioidaan jatkuvasti, Mikkonen kertoo sähköpostitse.

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen sanoo, että remontoidussa eduskuntatalossa on kiinnitetty huomiota erityisesti kulunvalvontaan. Hän nostaa esimerkiksi pyöröovet, joista pääsee vain yksi ihminen kerrallaan sisään.

– Kenenkään perässä ei voi tulla, kun jokainen tarvitsee oman kulkuluvan, Pekonen sanoo.

Monien ryhmäjohtajien mielestä talon sisäistä viestintää pitäisi kuitenkin parantaa. He pitävät huonona sitä, että eduskuntatalossa työskentelevät saivat perjantain tapahtumista tiedon uutisten kautta.

Vihreiden Mikkonen ja vasemmistoliiton Pekonen pitävät ehdotusta aseistetuista vartijoista ylireagointina.

Perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén ehdotti perjantaina Ylellä, että eduskuntaan olisi saatava aseistettuja vartijoita. Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Leena Meri kirjoittaa sähköpostissaan, että ryhmä ei ole keskustellut asiasta tarkemmin, joten yhtenäistä ryhmän kantaa asiaan ei ole.

– Jokaisella voi olla asiasta erilaisia mielipiteitä. Ehkä en nyt heti lähtisi vaatimaan aseistettuja vartijoita talon eteen, Meri sanoo.

Hänen mielestään olisi kuitenkin hyvä, jos portaikolle pääsyä rajoitettaisiin.

Vihreiden Mikkonen ja vasemmistoliiton Pekonen pitävät ehdotusta ylireagointina.

– Näkyvästi aseistetut vartijat katukuvassa lisäävät pikemminkin turvattomuutta kuin turvallisuuden tunnetta, Mikkonen sanoo.

Kristillisdemokraattien Peter Östmanin mielestä Packalénin ehdotus antaa väärän kuvan.

– Onhan meillä ollut aseistettuja poliiseja istuntojen aikana jo aika pitkään, Östman sanoo.

Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola toteaa, että eduskunnalla on toimiva yhteistyösopimus Helsingin poliisin kanssa. Savolan mukaan kanta Packalénin ehdotukseen on kielteinen, jos se viittasi eduskunnan oman henkilökunnan aseistamiseen.

– Se edellyttäisi niin paljon erilaisia muutoksia, Savola sanoo.

Juttuun on päivitetty Antti Lindtmanin kommentit klo 14:30.

Yle: Helsingin rakennusvalvonta puoltaa länsimetron tilojen käyttöönottoa

Helsingin rakennusvalvonta puoltaa länsimetron tilojen käyttöönottoa, kertoo Yle. Länsimetro-yhtiö on saanut omalta osaltaan läpi kaikki matkustajaliikenteen aloittamiseen liittyvät viranomaisluvat.

Tilat on todettu turvallisiksi käyttäjille ja länsimetro luovutetaan HKL:lle. HSL tiedottaa myöhemmin matkustajaliikenteen aloittamisesta.

 

 

Poliisi tutkii laaja talousrikosvyyhtiä rakennustoiminnassa – vahva kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / TULLI
Tullin takavarikoimaa kokaiinia.

Poliisi tutkii pääkaupunkiseudulla laajaa talousrikosten vyyhtiä, jolla on vahva kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Rakennusyhtiöissä on epäilyn mukaan tehty muun muassa törkeitä veropetoksia ja törkeitä kirjanpitorikoksia.

Epäiltyinä rikoksista on Bandidoksen alakerhon jäseniä, kertoo rikosylikomisario Kai Käkelä keskusrikospoliisista STT:lle.

Poliisi on selvittänyt useissa eri yhtiöissä epäiltyjä väärinkäytöksiä, jotka ovat alkaneet jo vuonna 2013. Yritysten toiminta keskeytettiin viime toukokuussa KRP:n, Helsingin poliisin ja Uudenmaan verotarkastusyksikön yhteisellä operaatiolla.

Yhtiöiden epäillään harjoittaneen muun muassa kuittikauppaa eli perusteettomien laskujen kirjoittamista toiselle yhtiölle palkkiota vastaan. Lisäksi poliisi epäilee, että työntekijöille on maksettu pimeitä palkkoja.

Tutkituille pankkitileille on tullut yhteensä noin 11 miljoonaa euroa vuosina 2013–2017. Poliisi arvioi, että veroja on vältetty useiden miljoonien edestä.

Jutun tiedusteluvaihe käynnistyi Käkelän mukaan poliisin ja verottajan yhteisten selvitysten perusteella. Esitutkinta aloitettiin kesällä 2016.

Asiassa on ollut vangittuina viisi ihmistä. Yksi on edelleen vangittuna.

Samoja ihmisiä epäiltyinä kokaiinikaupasta

Helsingin poliisi on tutkinut talousrikostutkintaan liittyvää huumerikollisuutta. Kyse on poliisin mukaan kokaiinin levityksestä pääkaupunkiseudulla. Epäiltyinä on samoja ihmisiä kuin talousrikostutkinnassa.

Poliisi epäilee, että kokaiinia on välitetty kilon verran viime ja tänä vuonna. Levittämiseen epäillään osallistuneen yhteensä kymmenen ihmistä, joista kaksi on edelleen vangittuina.
Helsingin poliisi on tutkinut myös kahta törkeää kiristystä, joiden epäillään liittyvän talousrikoksista ja kokaiinin välityksestä liittyviin erimielisyyksiin.

Jecaterina Mantsinen, Olli-Pekka Paajanen

 

 

Eduskunnan portailla puukotus – Turvallisuusjohtaja: ”Kaksi ulkomaalaistaustaista henkilöä on vahingoittanut itseään”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Helsingissä eduskuntatalon edessä kaksi ulkomaalaistaustaista henkilöä on puukottanut itseään, kertoo eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola STT:lle. Haavoittuneet on jo toimitettu ambulanssilla hoitoon. Savolan mukaan ainakaan tiedossa ei ole, että henkilöt olisivat uhanneet ohikulkijoita.

– He tekivät sen ihan itselleen, Savola sanoo.

Helsingin poliisi puolestaan tviittaa, että kaksi henkilöä on todennäköisesti puukottanut itseään vatsaan. Kyseisten henkilöiden kansallisuudesta ei ole vielä tietoa. Poliisin mukaan tapausta tutkitaan ja sivulliset eivät ole vaarassa. Poliisi kertoo, ettei voi kommentoida myöskään henkilöiden terveydentilaa ja viittaa salassapitovelvollisuuteen.

– Tapaukseen ei tällä hetkellä epäillä liittyvän rikosta, Helsingin poliisi kertoo Twitterissä.

Turvallisuusjohtaja Savolan mukaan tapahtuneesta ei tullut eduskuntaan etukäteen vihjettä tai varoitusta. Myöskään motiivista ei tuoreeltaan ollut tietoa.

Tapaus sattui noin kello yhdeltä iltapäivällä. Paikalla ollut STT:n kuvaaja kertoo, että paikalle hälytettiin ainakin kolme poliisiautoa ja kaksi ambulanssia. Myös kansanedustajia tuli ulos valtiosalista seuraamaan tilannetta, joka oli kuitenkin nopeasti ohi. Eduskunnassa oli tapahtuma-aikana käynnissä täysistunto.

Savola kertoo, että eduskunnasta annettiin poliisille virka-apua ja turvajärjestelyjen osalta ollaan tarkkana.

– Meillä on ihan normaalit turvajärjestelyt käynnissä niin kuin meillä on täällä aina istuntoaikana.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

THL:n pääjohtaja: ”Olen hämmästynyt ja järkyttynyt” –  terveydenhuollon väki ei uskalla puuttua tyttöjen ympärileikkauksiin

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila otti vastaan Fenix Helsingin puheenjohtaja Ujuni Ahmedilta selvityksen Suomessa syntyneiden tyttöjen ympärileikkauksista Helsingissä perjantaina 22. syyskuuta 2017.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutukselle on suuri tarve, että tyttöjen sukupuolielinten silpomiseen voidaan puuttua, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Juhani Eskola.

Tänään julkaistu selvitys kertoo, että tyttöjä viedään Suomesta ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten. Fenix Helsinki -yhdistyksen selvityksessä haastatellut kritisoivat sitä, että esimerkiksi neuvolassa ei ole edes otettu asiaa puheeksi eivätkä viranomaiset osaa tai uskalla puuttua asiaan. Taustalla on selvityksen tekijöiden mukaan myös ylikorostunut kulttuurisensitiivisyys.

THL:n Eskola on yllättynyt siitä, että lapsia ei pystytä suojelemaan.

– Olen hämmästynyt ja järkyttynyt siitä, että tähän ei ole puututtu.

Sukupuolielinten silpomisessa on kyse perinteestä, jota esiintyy yhä esimerkiksi joissakin Afrikan maissa, Lähi-idässä ja Aasiassa. Tytön tai naisen ympärileikkaukseksi kutsutussa toimenpiteessä osa ulkoisista sukupuolielimistä leikataan pois ja häpyhuulet voidaan ommella yhteen.

”Tietoa, koulutusta ja valistusta”

THL on tehnyt maahanmuuttajille haastattelututkimuksen, jossa esimerkiksi somalitaustaisista naisista 70 prosenttia ja kurdinaisista noin 30 prosenttia on kertonut, että heidät on ympärileikattu. Eskolan mukaan tutkimus kertoo siitä, että ilmiö on laaja, vaikka sukupuolielinten silpominen on yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutukselle ja tiedon lisäämiselle on suuri tarve, kuten selvityskin kertoo. Tiedottaminen ympärileikkauksen laittomuudesta ja sen terveyshaitoista on tärkeää.
Tietoa pitäisi Eskolan mukaan välittää vanhemmille ja kertoa, että myös lapsen vieminen ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten on laitonta.

– Maahanmuuttajanuoret kokevat keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Myös ulkomaalaistaustaisten nuorten seksuaalikasvatukseen on syytä kiinnittää huomiota, Eskola sanoo.

Poliisin vaikea puuttua piilorikollisuuteen

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, että poliisin on vaikea puuttua asiaan. Kolehmaisen mukaan poliisi on ilmoittajien, kuten terveydenhuollon viranomaisten, varassa.

– Kyse on mitä suurimmissa määrin piilorikollisuudesta, joka ei tule poliisin tietoon.
Kolehmaisen mukaan on tärkeää, ettei Suomeen pääse syntymään rakenteita, jotka mahdollistavat ja hiljaisesti hyväksyvät laittoman toiminnan. Lainsäädäntö on kuitenkin hänen mukaansa kunnossa asian osalta.

– Silpominen täyttää rikoksen tunnusmerkistön, kyseessä on lähtökohtaisesti törkeä pahoinpitely.
Selvityksen mukaan Suomessa ei ole vielä ollut ainoatakaan tapausta, jossa uhri tai joku muu olisi tehnyt silpomisesta rikosilmoituksen.

– Kannustan ilmoituksen tekemiseen myös vaikeissa asioissa, kuten tämäkin on, Kolehmainen sanoo.
Kolehmaisen mukaan ennaltaehkäisyyn tarvitaan yhteistyötä eri viranomaisten ja maahanmuuttajayhteisöjen kanssa.

Olli-Pekka Paajanen, STT