Koronarokote voidaan antaa kotiäänestystä suorittaville vaalitoimitsijoille. Sen lisäksi kunnat huolehtivat riskiryhmiin kuuluvien ja yli 70-vuotiaiden vaalitoimitsijoiden rokottamisesta hyvissä ajoin.

Oikeusministeriön demokratia- julkisoikeusosaston päällikkö Johanna Suurpää kertoo Demokraatille, että kyseessä oli oikeusministeriön ehdotus eilisiin hallituksen neuvotteluihin.

Rokotusasetusta voitaisiin muuttaa mahdollisesti ensi viikolla, mikäli perjantaina koolla olevat puoluesihteerit yhä pysyvät kannassaan, että kuntavaalit järjestetään.

Rokotettavia vaalivirkailijoita olisi noin 2 000. Kaiken kaikkiaan vaalivirkailijoita on noin 20 000. Suurpää toteaa, että yhdenvertaisuusperusteet voisivat vaarantua, mikäli kaikki vaalivirkailijat rokotettaisiin. Tällöin voitaisiin kysyä esimerkiksi, miksei tiettyjä paljon ihmisiä kohtaavia palveluammattien harjoittajia rokotettaisi yhtä lailla.

– Kotiäänestyksiä hoitavat käyvät karanteenissakin olevia henkilöitä tapaamassa, he ovat siksi erityisasemassa, Suurpää sanoo.

Rokotusjärjestys on sosiaali- ja terveysministeriön asetus. Vielä ei tiedetä, missä esitys rokotusasetuksen muuttamisesta tehdään oikeusministeriössä vai sosiaali- ja terveysministeriössä.

– Voimme pyytää heiltä esittelylupaa tai he voivat esitellä, se jää sitten nähtäväksi, Suurpää sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan myös Demokraatille, että valmisteluvastuita selvitellään paraikaa.
Kuukausi sitten uutisoitiin, että oikeusministeriön virkamiehet esittivät kuntavaalien siirtoa. Tällaista uutta esitystä ei ole enää virkamiehiltä luvassa.

– Olen sitä mieltä, että tämä on poliittinen päätös tässä vaiheessa. Virkamiesten tehtävä on tuoda esiin havaittuja riskejä, se tehtiin tammikuussa. Sen jälkeen todettiin, että on poliittisen tason asia miettiä tätä tästä eteenpäin, Johanna Suurpää sanoo.

Mikäli kuntavaalit haluttaisiin siirtää, asiasta pitäisi tehdä hallituksen esitys eduskunnalle.

– Se on puoluesihteeripöydässä esillä se linjaus.

Tällä hetkellä kaikki puoluesihteerit ovat vaalien kannalla. STT:n tuore kysely vahvistaa tämän. Jos mieli perjantaiaamupäivän kokouksessa jostakin syystä muuttuisi, puoluesihteerien kanta menisi hallitukselle, joka voisi perumisesityksen eduskunnalle tehdä.

Entä mitä seuraa rokotuksen saavien vaalivirkailijoiden valinnasta. Tuleeko paikoista jopa kilpailua vai käykö niin, että terveysriskillä tärkeää vastuuta kantavia vaalivirkailijoita on vaikea saada, koska ääniä on haettava esimerkiksi koronakaranteenissa olevilta.

– En osaa tuota sanoa. Me olemme pyrkineet varmistamaan vaalivirkailijoiden saatavuuden, että itse äänestystilanne voi mennä mahdollisimman terveysturvallisesti. Suurimmassa osassa kunnissa tilanne näyttää hyvältä vaalivirkailijoiden osalta. Osassa taas on huolestusta, saadaanko riittävästi ja tuleeko peruutuksia, Johanna Suurpää sanoo.

– Tarkoitus on, että enemmän ratkeaisi ongelmia kuin tulisi tätä kautta.

Näin vaalitoimitsijoita valitaan

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä toteaa, että keskusvaalilautakunnat määräävät tai nimeävät kotiäänestyksen vaalitoimitsijat.

Näin ollen esimerkiksi puolueperusteisesti virkailijoita tai samalla rokotettavia ei valita.

– Mikään ei tosin estä keskusvaalilautakuntia nimeämästä kotiäänestyksen hoitajiksi vaalitoimikuntien jäseniä, tiettävästi joissain kunnissa näin toimitaan. Tällöin he ovat poliittisia luottamushenkilöitä. Yleinen menettely on se, että kotiäänestyksen vaalitoimitsijalla on vain yleiset kelpoisuusehdot.

Jääskeläinen toteaa, että kotiäänestyksiä hoitavat vaalivirkailijat ovat yleisesti kokeneita vaalitoimitsijoita. Suurissa kaupungeissa tällaisia vaalitoimitsijoita olisi kotiäänestystä hoitamassa kymmeniä, pienemmissä vähemmän, kokonaismäärän ollessa noin parituhatta.

Arto Jääskeläisen tieto kentältä on, että toistaiseksi viestit ovat kaikkien eri vaalivirkailijoiden saamisessa rohkaisevia.

– Kuitenkin tilanteesta huolimatta väkeä on ilmoittautunut ihan mukavasti.

Jääskeläinen ei usko, että kunnissa syntyisi mitään kalabaliikkia esimerkiksi siitä, että kotiäänestyksiä hoitavia vaalivirkailijoita valittaessa valitaan tavallansa samalla rokotettavia.

– Jos se lisää halukkuutta kotiäänestyksen vaalitoimisijatehtäviin, silloinhan tämä linjaus on hyvin onnistunut, Jääskeläinen näkee.

Turvallisuuden ohella myös talousasiat pohdituttavat

Vaikka kuntavaalien terveysturvallisuus on kaikkien kannalta ykkösasia, puolueissa joudutaan miettimään myös taloudellisia realiteetteja.

Demokraatti kysyi kokoomuksen puoluesihteeriltä Kristiina Kokolta asiasta. Hän kuten muutkin puoluesihteerit pitävät kiinni vaalien pitämisestä ajallaan.

– Vaikka taloudelliset haasteet ja sitoumukset ovat merkittäviä, silti kaikkein tärkein asia on se, että vaalit voidaan pitää laillisesti ja turvallisesti. Tätä tasapainoa on viranomaisten ja poliitikkojen jatkuvasti arvioitava, Kokko painottaa.

Lienee selvää, että moni ehdokas miettinee juuri nyt, kuinka paljon esimerkiksi vaalien mainontaan uskaltaa sijoittaa. Mainontaa hoitavilla firmoilla, lehdillä ja tv-kanavilla on erilaisia peruutusehtoja sille, milloin rahoja voi vielä saada takaisin ja voiko esimerkiksi sovittuja mainoksia siirtää, jos kuntavaalit siirtyisivät.

Tuskin moni kuntavaaliehdokas katsoisi mielellään vastaan tulevaa raitiovaunua tai bussia, jossa on oma mainos, mutta vaalit olisikin peruttu. Entä olisiko vakuutuksien avulla saatavissa jotakin takaisin? Valtio ei tiettävästi olisi ainakaan mihinkään korvauksiin lähtemässä.

Kristiina Kokko ei lähde talousasioissa ottamaan kovin tarkkaan kantaa yksityiskohtiin, mutta kertoo alkuun parilla lauseella mikä on niiden osalta homman nimi:

– Tietenkin mitä lähemmäksi vaalit tulevat, sitä vaikeammaksi tilanne käy. Sen takia kaikkein huonoin vaihtoehto on, että vaalit jouduttaisiin siirtämään viime hetkellä, hän sanoo.

– Se kävisi vaikeammaksi puolueiden, niiden piirijärjestöjen ja tuhansien ehdokkaiden kannalta ympäri Suomen. Etenkin ulkomainonta pitää varhaisessa vaiheessa vahvistaa ja lähteä liikkeelle aikaisin. Sen lisäksi tietenkin esimerkiksi printtimainonta käynnistyy sitten viimeistään maaliskuussa vähitellen. Jos vaalit siirtyvät, varmasti osa sitoumuksista on sentyyppisiä, joita pystytään siirtämään. Mutta kukaanhan ei tässä vaiheessa varmuudella pysty sanomaan mitä kaikille tuhansille sopimuksille tapahtuisi, jos vaalit siirrettäisiin, Kokko jatkaa.

Tällä hetkellä puolueiden on vaikea antaa arviota siitä, millaiset taloudelliset vaikutukset vaalien perumisella olisi niiden kannalta.

– Tietenkin osa työstä on sellaista, joka palvelee vaaleja joka tapauksessa, kuten esimerkiksi ehdokashankintaan käytetyt panostukset. Mitä isompiin kaupunkeihin mennään, sitä suuremmiksi myös yksittäisten ehdokkaiden käyttämät rahasummat kohoavat.

Kokko tietää, että kuntavaaliehdokkaita vaivaa terveyskysymysten ohella myös epävarmuus taloudellisista asioista.

– Ja totta kai tämä huolettaa myös puoluetta. Meidän tavoitteena on edelleen se, että vaalit voitaisiin pitää ajallaan, jos viranomaiset katsovat, että se on laillista ja turvallista. Korostan edelleen sitä, että kaikista huonoin vaihtoehto olisi se, että mentäisiin hyvin lähelle huhtikuuta ja siinä vaiheessa todettaisiin, että vaalit pitäisi siirtää, Kokko sanoo.