Tuoreet gallupit ja muut “tutkimukset” ovat kertoneet Kokoomuksen, mutta myös puolueen puheenjohtajan Petteri Orpon kannatuksen alamäestä. Nämä tulokset näkyivät selvästi Orpon käyttäytymisestä. Paineet ja latinki olivat niin kovat, että hän ei tahtonut antaa puheenvuoroa kollegoilleen ilman illan juontajien hillintää. Lisäksi miehen suu kävi niin nopeasti, ettei ajatus pysynyt perässä. Yleensä ajatus kulkee ensin, sen jälkeen puhe.  Orpon tukala tilanne näkyi selkeästi myös hänen ilmeistään. Samaa säteilyä kuin ennen ei enää sen enempää miehen olemuksesta kuin hänen silmistäänkään löytynyt.

Paremmin selvisi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. “Virkaa tekevä” pääministeri hallitsi itsensä hyvin. Hallitsi, koska hänen hallituksensa eronpyyntö luettiin pitkään vilpittömäksi, ei-poliittiseksi ratkaisuksi. Vaalikeskustelun perusteella vaikutti siltä, että kilpailevien puolueiden puheenjohtajillekin vasta nyt näytti selvinneen, että Sipilä jättäessään hallituksensa eronpyynnön teki silkkaa politiikkaa.

Sipilää pidettiin pitkään tietynlaisena epäpoliittisena kepulaisinsinöörinä, jolla yritysjohtajana oli jotain uutta henkistä annettavaa politiikalle. Hypetystä lisäsi hänen lestadiolainen taustansa. Sipilästä kehittyi kuitenkin nopeasti ihan täysiverinen kepulainen. Sekin toteamus, ettei hän enää ole käytettävissä Keskustan puheenjohtajaksi, jos vaalitulos osoittaa samaa noin 14 prosentin kannatusta kuin mitä gallupit ovat alhaisimmillaan osoittaneet, on silkkaa poliittista kikkailua.

Miksi hän ei niin tehnyt? Siksi, että Sipilä uskoo hallituksensa erolla saavansa uskottavana miehenä uskottavan lähtökohdan Keskustan vaalityöhön ja lopulta siedettävän vaalituloksen. Parhaimmillaan hän tavoittelee vaalitulosta, joka mahdollistaa Keskustalle, jos ei pääministeripuolueen statusta, niin ainakin paikkaa uudessa hallituksessa. Jos näin käy, mahdollisuudet maakuntauudistukseen säilyvät. Tällä hetkellä sen puolesta ei tosin puhu muut kuin kepulaiset.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pärjäsi hyvin. Vaalikeskustelu osoitti, että sairausvuoteellakin on läksyjä tehty. Hiillostuksesta huolimatta vastaukset löytyivät asiaan kuin asiaan. Hävittäjien määräkin sai järkevät perustelut. Rinteen esiintymisessä parasta oli se, että siitä ei millään tavalla käynyt ilmi SDP:n gallupjohto. Ylimielisyyteen ei kenelläkään demarilla ole varaa. Vaaleihin on kuukausi aikaa, ja vaalityö saa näinä päivinä lopullisen starttinsa.

Kaikki naispuheenjohtajat pärjäsivät vaalikeskustelussa myös hyvin. Samoin Perussuomalaisten Jussi Halla-aho.

Orpon lisäksi toinen puheenjohtaja, josta vaalipaniikki löi läpi oli Sinisten Sampo Terho.