D-analyysit

Vaalilupausten hintalappu on parasta kuluttujansuojaa: yltiöpäisimmät ja vastuuttomimmat esitykset voisivat samalla karsiutua

Istock
Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Istock
Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Istock
Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Eduskuntavaalien lähestyminen alkaa näkyä jo politiikassa. Puheissa vilahtelee vaalilupauksia ja hallitusohjelmien ituja. Samalla ammutaan kilvan alas vastapuolen tekemiä esityksiä, mutta pedataan asemia mahdollisiin hallitusneuvotteluihin. Esimerkiksi sana punamulta on jälleen noussut takaisin keskustalaiseen sanastoon.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on jo esittänyt pienien, alle 1 400 euron eläkkeiden korottamista sekä hallituksen ajaman sote- ja maakuntauudistuksen – jos ne edes ennen eduskuntavaaleja toteutuvat – merkittävää muuttamista, jos SDP on hallitusvastuussa. Etenkin Rinteen eläke-esitystä ammuttiin alas järeällä kalustolla.

Vielä parempi olisi, että puolueet itse teettäisivät vaaliohjelmiensa kustannuksista puolueettomat vaikutusarviot.

Kallis ja populistinen, oli kritiikin kärki etenkin kokoomuksen ja keskustan kommenteissa. Tyrmäyksen voimallisuus oli hämmästyttävä, sillä kyse ei ollut uudesta asiasta. Pienimpien eläkkeiden korotusesitys on ollut mukana SDP:n vaihtoehtobudjeteissa jo kaksi vuotta.

Vaalien lähestyessä olisi toivottavaa, että myös muiden puolueiden esitysten kustannusvaikutuksia avattaisiin samalla innolla kuin SDP:n eläke-esityksen. Vielä parempi olisi, että puolueet itse teettäisivät vaaliohjelmiensa kustannuksista puolueettomat vaikutusarviot. Se olisi äänestäjälle parasta kuluttajansuojaa, kun ennen äänestyspäätöstä voisi ristiinarvioida vaaliohjelmien sisältöä ja kustannuksia. Samalla toivottavasti myös karsiutuisivat yltiöpäisimmät ja vastuuttomimmat lupaukset.

SDP:n eläkkeiden korotusesityksen saama palaute antoi jälleen tympeän kuvan suomalaisesta keskustelukulttuurista. Tai tarkemmin ilmaistuna keskustelemattomuuskulttuurista. Ehkä esityksen tyrmäämisessä ei ollut niinkään kyse itse asiasta, vaan SDP:n vahvistuneesta asemasta kannatuskyselyissä ja vaalien läheisyydestä. Tästä huolimatta keskustelulle ja erilaisille näkemyksille ei paljon annettu mahdollisuuksia, kun kritiikki alkaa ja loppuu sanoilla ”ei” ja ”mahdotonta”.

Monelle olisi epäuskoinen nauru olisi maittanut, jos hallitus olisi ennen aloittamistaan listannut julkisuuteen kaikki kuluneen kolmen vuoden aikana vireille panemansa asiat.

Vaalien lähestyessä kaivataankin myös sitä paljon kuulutettua arvokeskustelua – josta myös lopulta löytyvät ne merkittävimmät erot eri puolueiden välillä. Samalla voisi myös politiikan mahdoton muuttua mahdolliseksi.

Tästä käy esimerkistä nykyinen hallitus. Monelle olisi epäuskoinen nauru olisi maittanut, jos hallitus olisi ennen aloittamistaan listannut julkisuuteen kaikki kuluneen kolmen vuoden aikana vireille panemansa asiat. Yhteiskunnan aita on ryskynyt ja perustulakiakin on koeteltu, kun hallitus on ajanut tavoitteitaan. Nyt olisi aika tehdä taas politiikasta mahdottoman taidetta, kun tällä hallituskaudella on enemmän tehty ideologiasta mahdottoman taidetta.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat