Vaatimukset saivat velloa koko päivän: Sipilä olikin jo pyytänyt jääviysselvitystä oikeuskanslerilta

Kuva: lehtikuva / timo heikkala

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on itse pyytänyt oikeuskanslerilta selvitystä mahdollisesta esteellisyydestään tai jääviydestään Terrafamen pääomittamisessa. Sipilä kertoo STT:lle, että hänen esikunnastaan oltiin oikeuskansleriin yhteydessä lauantaina aamulla.

Sipilän lapsilleen kolme vuotta sitten siirtämä sijoitusyhtiö omistaa viisi prosenttia Katera Steel -yhtiöstä, joka on saanut puolen miljoonan euron arvoisen tilauksen Terrafamelta. Katera Steelin pääomistajat ovat Sipilän serkkuja ja enoja. Sipilä sanoo, että ei tiennyt Terrafamen tilauksesta ennen julkisuudessa olleita tietoja. Kansan Uutiset ja Yle ovat kertoneet asiasta tällä viikolla.

– Tiedän, että en ole ollut esteellinen tai jäävi tässä tilanteessa, Sipilä sanoo.

Sipilä sanoo, että olisi kysynyt oikeuskanslerilta selvitystä esteellisyydestä etukäteen, jos olisi tiennyt Terrafamen tehneen tilauksen Katera Steeliltä.

– En tiedä, olisiko se täyttänyt ehtoa, mutta olisin kysynyt oikeuskanslerilta, että mitä minun pitää tehdä, Sipilä sanoo.

Tiedän, että en ole ollut esteellinen tässä tilanteessa.

Sipilän mukaan Terrafamea kuultiin, kun rahoituspäätöstä tehtiin työ- ja elinkeinoministeriön esittelyn pohjalta.

– Tässä esittelyssä ei tullut mitään alihankkijoita esille, vaan käytiin yhtiön ja rahoitusneuvotteluiden tilannetta läpi, Sipilä sanoo.

Sipilä sanoo konsultoineensa ja auttaneensa Katera Steel -yhtiötä vuonna 2011 sukupolvenvaihdostilanteessa. Hän sanoo olleensa paikalla muutamassa yhtiön hallituksen kokouksessa.

– Välillinen omistukseni katkesi vuonna 2013, sen jälkeen en ole tiennyt yhtiön tilanteesta tai asiakkaista, Sipilä sanoo.

Terrafame sai toissa viikolla hallitukselta luvan jatkaa rahoitusneuvotteluita vielä vuodenvaihteen yli. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti myös, että Terrafame Groupin lisäpääomitukseen varataan 100 miljoonaa euroa.

Lauantaina kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo piti Lännen Median haastattelussa esteellisyyskysymyksen selvittämistä välttämättömänä. Orpo sanoi, että oikeuskansleri on olemassa tällaisia tilanteita varten. Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaati asian perinpohjaista selvittämistä välittömästi.

Lauantaina aamulla elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) antoi pääministerille sivustatukea ja katsoi, ettei Sipilä ollut esteellinen tekemään hallituksessa päätöstä uudesta sadan miljoonan euron tuesta Talvivaaran kaivosta hallinnoivalle Terrafamelle.

– Oma käsitykseni on se, että missään tapauksessa minkäänlaista jääviysongelmaa ei ollut. Olen vastuullinen ministeri ja tiedän suhteellisen tarkkaan Terrafamen tilanteen. Olen aivan varma siitä, että pääministerillä ei ollut minkäänlaista tietoa siitä, että Katera Steel on saamassa tässä kauppaa tai urakkaa, Rehn sanoi Ylen Ykkösaamussa.

”Osapuolet vakuuttivat, että he osaavat sopia omat riitansa” – Sipilä: Hallituksella ei tarvetta puuttua työmarkkinajärjestöjen sopimustilanteeseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Pääministeri Juha Sipilä eduskunnassa tänään.

Työmarkkinajärjestöt tapasivat hallitusta tänään talousneuvoston kokouksessa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi eduskunnassa lyhyesti päivän työmarkkinataapaamisen antia.

– Käytiin tilanne läpi ja erityisesti esitin huoleni Suomen mallista ja siitä, miten se syksyllä käytännössä toimii, Sipilä sanoi kello 14 aikaan iltapäivällä.

Sipilän mukaan osapuolet vakuuttivat, että he osaavat ”sopia omat riitansa, ja hallitusta ei siihen väliin tarvita”.

– Se jää nyt sitten nähtäväksi, että miten tuo malli sitten käytännössä toimii tai miksi se muotoutuu. Syksyn tes-kierrokselle se sitten lopullisesti nähdään, hän täydensi.

Sipilän mukaan hallituksella ei ole tarvetta puuttua työmarkkinajärjestöjen väliseen sopimustilanteeseen.

– Uskon, että siinä osapuolilta löytyy yhteinen tahtotila ratkoa asiat.

No tämähän on hyvä uutinen: Kela palkkaa lisää väkeä toimeentulotukia käsittelemään

Kuva: Kari Hulkko

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Tehtävän arvioitiin vaativan noin 750 henkilötyövuoden työpanoksen. Alkuvuosi on osoittanut, että henkilökuntaa tarvitaan lisää.

Kelan toimistoissa käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna asiointimäärä on kasvanut noin 57 %. Kelaan tulee tällä hetkellä myös poikkeuksellisen paljon puheluita: noin 20 000 päivässä. Puheluiden määrä on kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna.

– Kasvaneesta asiakasmäärästä johtuva ruuhka on aiheuttanut asiakkaille kohtuutonta haittaa. Jotta pystyisimme palvelemaan asiakkaita mahdollisimman hyvin, tarvitsemme vielä lisätyövoimaa aiemmin rekrytoidun henkilöstön lisäksi. Rekrytoinnit on jo aloitettu eri puolilla Suomea, asiakkuusjohtaja Elise Kivimäki kertoo.

Lisärekrytointien lisäksi tilanteeseen on pystytty vastaamaan myös muilla keinoin: Kelassa tehtävää työtä on porrastettu uudella tavalla, ja ylitöitä on tehty runsaasti.

Asiakasmäärän kasvu pyrittiin ennakoimaan niin hyvin kuin oli mahdollista. Kelaan palkattiin loppuvuodesta 2016 satoja uusia työntekijöitä perustoimeentulotuen etuuskäsittelyyn, asiakaspalveluun ja esimiestehtäviin. Kiinnostus Kelan toimeentulotehtäviä kohtaan oli silloin suurta. Hakemuksia saapui yhteensä 6 719.

 

 

”En näe mitään syytä pitkittää sopimista” – PAMin Selin: Nimet paperiin heti!

Kuva: Lehtikuva
Ann Selin.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on toimittanut tänään työnantajaliitoille esityksen keskusjärjestösopimusten siirtämisestä työehtosopimusten osaksi.

PAMin puheenjohtaja Ann Selin toivoo nyt työnantajien toimivan, kuten ovat puhuneet.

– Työnantajat ovat korostaneet, että EK:n irtisanomien keskusjärjestösopimusten siirtäminen työehtosopimuksiin on vain tekninen toimenpide. Toivomme nyt, että he myös lunastavat lupauksensa ja tekevät sopimukset kanssamme jatkuvan neuvottelun periaatteella, toteaa Selin

PAM esittää työnantajille, että keskusjärjestösopimukset sovitaan tässä vaiheessa sellaisenaan osaksi työehtosopimuksia. Sisältöjen muokkaaminen työehtosopimusteksteiksi tapahtuu myöhemmin osana sopimusten selkokielisyystyötä.

Selin toivoo, että sopimuksiin saataisiin nimet lähipäivinä.

– En näe mitään syytä pitkittää sopimista. Mielestäni sopimusten allekirjoittaminen voidaan tehdä vaikka välittömästi, korostaa Selin.

”Aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta” – SDP:n Viitanen kirjoitti napakan ”vastineen” Harkimolle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Pia Viitanen.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen on ottanut Iltalehden yleisönosastolla tiistaina julkaistussa kirjoituksessa kantaa kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimon lakialoitteeseen.

Harkimon aloite koskee ammatti- ja työnantajayhdistysten tilinpäätösten julkisuutta. Hän haluaa tilinpäätökset kokonaan julkisiksi, että yhdistysten toiminnan yleishyödyllisyyttä voitaisiin ”arvioida avoimesti”.

Harkimon mukaan aloitteen on allekirjoittanut 106 kansanedustajaa. SDP:n edustajat eivät allekirjoittaneet aloitetta. Harkimo on tehnyt tästä numeron. Iltalehden blogissaan hän nimitti sosialidemokraatteja ”pelokkaiksi jänöjusseiksi”.

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan ja verojaostan jäsen Pia Viitanen nousi verkolle ja iski vastapalloon IL:n yleisönosastolla näin:

– Harkimon aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta. Aloite kertoo pahasti puutteellisesta nykylainsäädännön tuntemuksesta, Viitanen kirjoittaa.

”Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei.”

Viitanen viittaa vuonna 2015 säädettyyn kirjanpitolain muutokseen, joka velvoittaa kaikkia taloudellisesti merkittäviä yhteisöjä toimittamaan tilinpäätöksensä kaupparekisteriin. Tämä koskee kaikkia yhdistyksiä ja säätiöitä.

– On vaikea nähdä perusteita sille, että avoimuusvelvoite olisi erilainen työmarkinajärjestöille kuin mitä se on vastaavan suuruissa muissa taloudellista valtaa käyttävissä yhdistyksissä tai säätiöissä.

Viitasen mukaan Harkimon silmät yltävät lähinnä palkansaajajärjestöjen tarkkailuun, vaikka ”häntä lähempänä löytyy jo taloudellisesti merkittäviä urheilujärjestöjä ja säätiöitä”.

– Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei, Viitanen päättää kirjoituksensa IL:ssä.

Harry ”Hjallis” Harkimo. (Kuva. Lehtikuva)

Aamun tapaaminen: ei uusia avauksia työmarkkinoille

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi talousneuvoston kokousta medialle pääministerin virka-asunnon ulkopuolella Helsingin Kesärannassa tänä aamuna.

Hallitukselta ei kuultu aamun tapaamisessa uusia avauksia tai suoranaisia moitteita työmarkkinajärjestöille.

Akavan ja STTK:n mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toisti näkemyksensä, jonka mukaan vientivetoista palkkamallia eli niin sanottua Suomen mallia koskevia neuvotteluja olisi tärkeä pystyä jatkamaan.

Työnantajien EK ja palkansaajajärjestöt jatkavat maanantaina keskenään keskusteluja ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Esillä ovat muun muassa EK:n viime viikolla irtisanomat järjestösopimukset ja niiden korvaaminen liittotasolla.