Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Väestö kasvaa – riittääkö vesi kaikissa suomalaiskaupungeissa?

Jo kaksi kolmesta suomalaisesta asuu kymmenellä suurimmalla kaupunkiseudullamme. Vuoteen 2040 mennessä niiden väkiluvun ennustetaan kasvavan yhteensä noin 366 000 hengellä. Riittääkö kaupungeissa hyvälaatuista talousvettä kasvavalle väestölle?

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Pääkaupunkiseutu pärjää vielä pitkään Päijänteen vedellä, joskin puhdistustehoa on lisättävä. Turun seutu taas on varmistanut veden riittävyyden vuosikymmeniksi kaukovedenhankinnan ja tekopohjaveden yhdistelmäratkaisulla.

Haasteellisempi tilanne on Oulussa ja Pirkanmaalla, Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä arvioi.

– Suomen suurista kaupungeista Oulu on oikeastaan ainoa, jolla ei ole riittävää varavesijärjestelmää tilanteessa, jossa nykyinen pintavesilähde muuttuisi jostain syystä käyttökelvottomaksi.

Oulu haluaisi ottaa pohjavettä noin 60 kilometrin päässä sijaitsevilta Viinivaaran ja Kälväsvaaran pohjavesialueilta, mutta paikalliset eivät ole lämmenneet ajatukselle.

Pirkanmaalla vastustus on kohdistunut Tampereen ja Valkeakosken seudun yhdeksän kunnan tekopohjavesihankkeeseen.

Yhteishankkeet vievät aikaa.

Kasvavien kaupunkiseutujen vedenhankinnan haasteita pitäisi pystyä ratkomaan kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä.

– Ei ole ehkä kokonaistaloudellinen eikä vesivarojen käytön kannalta optimaalinen ratkaisu, jos jokainen kunta joutuu hoitamaan vedenhankintansa omin voimin, Seppälä pohtii.

Jos jossain kunnassa on hyvät pohjavesivarat muttei paljon kulutusta, voi olla mielekästä sopia niiden hyödyntämisestä laajemmalla alueella. Vaasan visiona on hankkia lisää hyvälaatuista pohjavettä Kurikasta. Seinäjoki puolestaan toivoo saavansa kaukopohjavettä Karvialta.

Mitä mittavampi yhteishanke on kyseessä, sitä hankalammaksi sen toteuttaminen on käynyt.

– Prosessit ovat tavattoman pitkiä lupakäsittelyineen, valituksineen ja arviointeineen. Ennen iso hanke pystyttiin viemään läpi viidessä vuodessa, nykyään siihen menee helposti 15–20 vuotta.

Vesivarat ja väestö eivät kohtaa.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisilla on käytössään valtaisat vesivarat; asukasta kohti laskettuna Suomi on vesivaroiltaan kolmen kärkimaan joukossa maailmassa. Uusiutuvista vesivaroista käytämme vuosittain vajaat kaksi prosenttia.

– Vesi ei ole Suomesta loppumassa, mutta ongelma on siinä, että vesivarat – ennen kaikkea hyvälaatuiset pohjavesivarat – eivät välttämättä ole siellä, missä asutuskeskittymät ovat, Seppälä tiivistää.

Pohjavesivarat ovat siis jakautuneet epätasaisesti. Lisäksi esiintymät ovat tyypillisesti pienehköjä ja siten riittämättömiä isojen ihmismäärien tarpeisiin. Esimerkiksi Varsinais-Suomesta ja pääkaupunkiseudulta puuttuvat mainittavat pohjavesivarat. Suurista kaupungeista vain Lahti on pystynyt suunnittelemaan vedenhankintansa kokonaan pohjaveden varaan.

Varsinkin isommissa kaupungeissa riittävä raakaveden määrä turvataan usein käyttämällä vedenhankintaan pintavettä. Pintavedet ovat pohjavesiä alttiimpia likaantumiselle ja ympäristön muutoksille, joten ne vaativat aina monivaiheisen ja tehokkaan käsittelyn talousvedeksi.

Myös ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa merkittävästi vedenhankintaan, vaikkei väestö kasvaisikaan.

Varsinkin pienet kunnat pienine vedenottamoineen ovat haavoittuvia sään ääri-ilmiöiden seurauksille.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE