Muun muassa näin kuvaavat STT:n kyselyyn vastanneet kansanedustajat työpaikkakiusaamista eduskunnassa.

STT:n kyselyn perusteella moni kansaedustaja on kokenut tai todistanut työpaikkakiusaamista. Kiusaamisen kohteeksi kertoi joutuneensa 18 kansanedustajaa, joista viisi useammin kuin kerran. Kiusatuista 13 oli naisia ja neljä miehiä. Yksi vastaaja ei ollut kertonut sukupuoltaan. Kollegaan kohdistuvaa kiusaamista kertoi havainneensa yhteensä 24 kansanedustajaa.

Toisaalta kyselyssä ja haastatteluissa kävi ilmi myös se, ettei useilla edustajilla ole monenkaan kauden jälkeen muuta kuin hyvää sanottavaa työyhteisöstään ja eduskunnan ilmapiiristä. Jotkut myös kokivat, ettei kiusaaminen ole todellinen ongelma. He epäilivät osan vain loukkaantuvan kritiikistä.

Päin naamaa tulevaa ilkeilyä ja nimittelyä kertoi kohdanneensa yhteensä kuusi edustajaa.

– Sote-uudistus kiristää tunnelmia ja valiokunnassa riitelee muutkin kuin asiat. Rumasti sanotaan puolin ja toisin, siis oppositio-hallitus. On käsketty vaihtaa työpaikkaa ja niin edelleen, sanoi yksi vastaaja.

– Erään puolueen kansanedustajien ja ryhmäkanslian henkilöiden taholta hymähtelyä, vähättelyä, naureskelua ja tervehtimättä jättämistä.

Vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar sanoo kohdanneensa nimittelyä eduskunnassa. Hän kertoo välihuudelleensa syyskuussa istuntosalissa, minkä jälkeen toinen kansanedustaja kurottautui häntä kohden ja kutsui useamman kerran ”pikkupojaksi”. Yanar kokee, että vanhemman mieskollegan tarkoituksena oli saada hänet hiljaiseksi.

– Vastasin siihen, että et ole tosissasi, lähdet pojittelulinjalle? Yanar kertoo.

Asia ei jäänyt tähän, vaan myöhemmin kolmas kansanedustaja nosti asian esille Twitterissä mainiten Yanarin nimellä ja kertoen olevansa alkuperäisen pilkkaajan kanssa samaa mieltä.

Yanar kertoo olleensa yllättynyt tilanteesta. Hän on eduskunnan nuorimpia kansanedustajia, mutta sanoo, ettei ole aiemmin kohdannut vastaavaa.

– Koen naurettavana, että kun omat argumentit loppuvat, sitten yritetään katsoa alaspäin iän perusteella.

Tämän lisäksi Yanar kertoo kohdanneensa räikeän avointa rasismia kerran eduskunnassa. Epäsuorempiin ennakkoluuloihin hän kertoo törmäävänsä jonkin verran.

SDP:n Joona Räsänen sanoo panneensa alkukaudella merkille joidenkin edustajien suhtautumisen nuorempiin kansanedustajiin.

– Joissain keskusteluissa huomasin, että katsotaan vähän niin, että mitäköhän nuo nuoret tietävät asioista. Tietyn tyyppistä aliarviointia.

Yanarin tavoin Räsänen, 31, on eduskunnan nuorimpia.

Useimmiten kiusaaminen oli vastaajien mukaan huhujen tai valheellisten tietojen levittämistä. Tällaista oli kokenut kahdeksan STT:n kyselyyn vastannutta kansanedustajaa.

Yksi vastaajista koki, että perättömien väitteiden levittämisellä hänet on haluttu saada näyttämään epäluotettavalta muiden silmissä. Sosiaalisen median ja erityisesti Twitterin mainitsi moni.

– Nimittely ja valheellisten tietojen levittäminen somessa on jatkuvaa, sanoi yksi.

– Twitter-kommenteissa valehdellaan ja vääristellään sanomisiani, toinen vastaaja sanoi.

Kiusaaja on tavallisesti toinen kansanedustaja, useammin toisesta kuin omasta puolueesta. Vastaajista 15 kertoi kiusaajaksi toisen puolueen edustajan ja viisi oman puolueen edustajan. Kuusi vastaajaa kertoi kiusaajansa olleen muu kuin kansanedustaja, esimerkiksi eduskunnan hallintohenkilökunnan jäsen. Yksi vastaaja kertoi kiusanneensa itse.

Kaksi vuotta sitten perussuomalaisista SDP:hen siirtynyt Maria Tolppanen ja viime vuonna perussuomalaiset kokoomukseen vaihtanut Veera Ruoho ovat saaneet osakseen ilkeilyä ja tekemistensä vääristelyä etenkin sosiaalisessa mediassa.

– Esimerkiksi Twitterissä olen loikkari, luuseri ja petturi, kertoo Tolppanen.

Hänen mukaansa kiusaajat ovat perussuomalaisia.

– Heti silloin, kun loikka oli tapahtunut, suuhuni laitettiin iltapäivälehdissä sanoja, joita sitten Suomen Kuvalehdessä oioin. Se, että ylipäätään tämän tasoisessa työpaikassa alennutaan tuommoiseen, kertoo tekijöistä enemmän kuin kohteesta.

Veera Ruoho kertoo saaneensa some-ryöpytyksen lisäksi vihamielistä sähköpostia ja suoranaista kiusaamista osakseen välittömästi, kun hän patistelun jälkeen oli lähtenyt perussuomalaisten ryhmästä, mutta kuului vielä puolueeseen. Se jatkui, kun hän siirtyi kokoomukseen.

– Sanottiin esimerkiksi, että tulen tekemään kaikkeni, ettet tule uudelleen valituksi. Luvattiin oikein kampanjoida sen puolesta, Ruoho sanoo.

Hänen mukaansa vihapostia ja -puheluita tulee sykleittäin.

– Viestittely jatkui koko kesän ja syksyyn asti rauhoittuen, kunnes Hakkarais-keissi alkoi. Sen jälkeen yksittäisiä piikkejä on tullut aina kun on uutisoitu oikeusprosessin etenemisestä ja myös perussuomalaisten omien asiaan liittyvien julkitulojen jälkeen.

Kansanedustaja Leena Meri puolestaan kokee, että häneen kohdistuva ilkeily liittyy hänen puolueeseensa, perussuomalaisiin. Hän kertoo esimerkiksi olleensa tiedotustilaisuudessa, jossa toisen puolueen kansanedustaja keskeytti hänet, minkä jälkeen muut osallistujat alkoivat nauraa.

Meri koki tilanteen julkisena nöyryyttämisenä. Hän sanoo kohdanneensa naureskelua ja vähättelyä myös istuntosalissa esittäessään kysymyksiä.

Neljä vastaajaa kertoi myös, että heidän työtään on vaikeutettu. Yksi vastaaja sanoi oman puolueensa ryhmäkanslian vaikeuttavan kansainvälisten asioiden hoitamista. Hänen mukaansa eduskuntaryhmässä vallitsee suosikkijärjestelmä, ja se syö voimavaroja ja motivaatiota.

Vastauksissa mainittiin myös eduskunnan hallinto, jonka yksi vastaaja kokee kohtelevan kansanedustajia eriarvoisesti.

– Eduskunnan hallinto ja mahdollisesti tämänhetkinen ylin poliittinen johto, joka hallintoa ohjeistaa tai laittaa tekemään asioita, ei kohtele kaikkia kansanedustajia aina tasapuolisesti, vaan voi ottaa silmätikuksi.

Pyydetyt palvelut eduskunnassa tuntuvat jumittavan, yksi edustaja vastasi.

– Moni pyytämäni asia tuntuu hautautuvan tärkeämpien ja kiireellisempien asioiden alle ja hoidetaan myöhemmin, jos hoidetaan.
STT–JECATERINA MANTSINEN, SANNA NIKULA