Pormestari Lyly alusti tiistaina kaupungin taloudesta Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön edustajiston kokouksessa.

Kokous valitsi uudeksi varapuheenjohtajakseen 20-vuotiaan, hallintotieteiden ylioppilas Sofia Julinin. Hän on Länsi-Suomen Demarinuorten järjestösihteeri. Julin on ollut mukana Lukiolaisten liiton ja nuorisovaltuuston toiminnassa ja vaikuttaa Tamperen kunnallispolitiikassa.

Valtio kohdellut kaltoin

Keskimääräinen kunnallisveroprosentti oli Suomessa esimerkiksi vuonna 2015 noin 20 prosenttia. Vähennysten takia suomalaiset maksoivat tuloistaan kuitenkin kunnallisveroa suunnilleen 15 prosenttia.

Tämä johtui siitä, että kunnallisverotuksessa vähennyksiä voi tehdä sekä tuloista että veroista. Tulosta tehtäviä vähennyksiä ovat esimerkiksi matkakustannukset, tulonhankkimiskulut ja ansiotulovähennys. Verosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa työtulovähennys ja kotitalousvähennys.

Yksinkertaistaen efektiivinen veroprosentti saadaan, kun kaupungin tai kunnan veroprosentista “niistetään” erilaisten vähennysten vaikutus verotuloihin.

Vuonna 2001 Tampereen tuloveroprosentti oli 17,25 ja efektiivinen eli todellisesti vaikuttava veroaste 14,43 prosenttia. Vuonna 2010 edellinen luku oli 19 ja jälkimmäinen 14,81. Tänä vuonna vastaavat luvut ovat 19,75 ja 14,40. Efektiivinen, todellinen tai vaikuttava veroaste on siis itse asiassa pudonnut.

Tosin sanoen, vaikka veroprosenttia on korotettu, “rahaa ei ole tullut lisää sisään”. Tästä ja muistakin syistä kunnallisveron tuotto on pysynyt kolme vuotta ennallaan. Ensi vuodeksi odotetaan 4,8 prosentin kasvua. Työttömyyden vähenemisestä johtuva verotulojen kasvu näkyy viiveellä.

Lyly viittasi myös valtiovarainministeriön ja Kuntaliton epäonnistuneisiin ennustuksiin kuntaveron kasvusta. Edellinen ennusti sen kasvavan tänä vuonna 600 miljoonalla eurolla, josta Tampereen kaupungin osuus olisi ollut neljä prosenttia eli 24 miljoonaa euroa. Kuntaliiton kasvuennuste oli 400 miljoonaa euroa.

Mikäli kokoomusministerin johtama ministeriö olisi ollut oikeassa, Tampereen 20 miljoonan lisäsäästöjä ei olisi tarvittu.

Valtionosuuksien merkitystä Tampereen kaupungille pormestari kuvasi niin, että jos ne olisivat pysyneet ennallaan, Tampereen talous olisi 30 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

“Kaikki kolot” kaivetaan

Edustajiston kokouksessa esille nousi myös Tampereen veroprosentin korottaminen jo ensi vuodeksi. Tehtyjen suunnitelmien mukaan asiaan palataan ensi vuonna.

Lylyn mukaan veroprosentin korottaminen ensi vuodeksi ei ole perusteltua. Ensin on syytä toteuttaa tai laittaa käyntiin kaikki suunnitellut ja suunnitteilla olevat säästötoimet ja katsoa niiden vaikutus kaupungin talouteen. Lisäksi on järkevää seurata, toteutuuko ensi vuodeksi arvioitu verotulojen 4,8 prosentin kasvu.

– Meidän on myös tiedettävä, tuleeko sote-uudistuksesta totta. Jos tulee, mitkä ovat sen vaikutukset kaupungin talouteen. Ensi vuonna on eduskuntavaalit. Sekin on tärkeää, että tiedämme tulevan hallituksen ohjelman ja sen kuntiin kohdistamat toimet.

Lylyn mukaan ennen veroprosentin korottamista on kaivettava kaikki kolot säästöjen löytämiseksi.

Pormestarin mielestä kaikissa tamperelaisperheissä ei odoteta peukut pystyssä veroprosentin korottamista. Talous laitetaan kuntoon kuitenkin alkuperäisen suunnitelman mukaan vuonna 2020, vaikka verotusta kiristämällä.

Lyly sai edustajiston tuen

Kunnallisjärjestön edustajistoa kiinnosti muun muassa kaupungin investoinnit ratikkaan. Niistä kysyi muun muassa Pertti Alanen.

Lylyn mukaan kaupungin investointeja ei talousvaikeuksista voi syyttää. Katse on suunnattava käyttömenoihin. Kun koko ratikka näillä suunnitelmilla maksaa noin 400 miljoonaa euroa, summa vastaa kaupungin ja sen yhtiöiden vuosittaisia investointeja.

Neuvotteluja naapurikuntien kanssa ratikkareitin jatkamisesta on käynnistelty. Ensimmäisenä lienee raide Härmälän kautta Pirkkalaan.

Seppo Kaivola ja Antti Aalto olivat huolissaan kaupungin toimintojen yhtiöittämisestä ja kaupungin omien työntekijöiden työllisyydestä. Molemmat viittasivat 1980-luvulla Jyväskylän yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa kuntien oman työväen tekemät työt todettiin yksityisen sektorin vastaavaa tarjontaa edullisemmaksi.

Kaivolan mukaan esimerkiksi kaupungin huolto- ja korjaustyöt voitaisiin hoitaa omalla väellä. Mitoittaa työväki vaatimusten mukaiseksi ja siten turvata heidän työpaikkansa.

Pormestari Lylyn mukaan tavoite saavutetaan niin sanotuilla In house -yhtiöillä, joilta kaupunki voi tilata töitä ilman kilpailutusta.

Puheenvuorojen perusteella pormestari Lyly sai toimilleen edustajiston luottamuksen. Luottamus koski myös hänen esittämäänsä talous- ja veropolitiikkaa.