Ajatuksen taustalla on kuntien hyvinvoinnin eriytyminen toisistaan, ja se toimisi raportin mukaan vaihtoehtona kuntaliitoksille. Tehtävien eriyttäminen ei kuitenkaan saisi olla ristiriidassa alueellisen itsehallinnon vähimmäisvaatimusten kanssa.

Eriarvoisuuksien Suomi -niminen raportti kysyy esimerkiksi sitä, voisiko sivistyspalveluiden järjestämisen antaa vain noin sadan kunnan tehtäväksi.

–  Tila poliittiselle keskustelulle on jo olemassa, sillä Suomen perustuslaki ei estä määrittelemästä kuntien tehtäviä niin, että eri kunnilla on erilaisia tehtäviä, raportissa kirjoitetaan.

Raportti huomauttaa, että kuntien tehtävien eriyttäminen mahdollistaisi alueiden keskinäisen erikoistumisen ja palvelujen tuottamisen tarpeen mukaan.

–  Alueellista teollisuuspolitiikkaa sekä kulttuuria ja koulutusmahdollisuuksia tulisi painottaa.

Myös monipaikkaisuuden tunnustaminen lainsäädännössä voisi kirjoittajien mukaan tukea monia Suomen alueita. Perustuslaki estää verotuksen, äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden jakamisen usean kunnan kesken, mutta kysymyksestä olisi raportin mukaan voitava keskustella.

–  Yhä useammat ihmiset pystyvät työskentelemään virallisen työpaikkansa ulkopuolella. Palveluita voidaan tarjota etänä tai kotiin toimitettuina sen sijaan, että ihmisten täytyy mennä niiden luo. Nämä tulevat olemaan kasvavia trendejä myös korona-ajan jälkeen, raportissa kirjoitetaan.

Lisäksi hallituksen ehdottamaan sote-uudistukseen liittyen raportti vaatii maakuntaveroa, josta päätettäisiin maakuntahallinnossa. Tämä vahvistaisi kirjoittajien mukaan uusien hyvinvointialueiden talouden kantokykyä.

Neljäntenä suosituksena raportin kirjoittavat esittävät EU:n ratahankkeiden hyödyntämistä alueiden ja niiden välisten yhteyksien kehittämisessä.

–  Esimerkiksi Tallinnasta etelään suunniteltu Rail Baltica on suomalaisille tärkeä. Se vahvistaa mahdollisuuksia saada EU-rahoitusta niin Suomen pääradalle kuin myös tukee rataverkon kehittämistä kokonaisuudessaan, säätiön hankevastaava Maija Mattila sanoo tiedotteessa.