– Laadukkaat sote-palvelut syntyvät sitoutuneen ja motivoituneen henkilöstön voimin. Siirtymävaiheessa sote-henkilöstön on toimittava maakuntien omina työntekijöinä, STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi korostaa.

STTK pelkää, että yhtiöittämisvelvoitteen vaikutuksia on vaikea ennakoida. Velvoite voi johtaa hallitsemattomaan, kilpailu edellä toteutuvaan etenemiseen. Tarkoitus olisi kuitenkin taata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille ilman, että henkilöstön asema heikkenee.

– Vaikutukset yhdessä useiden samanaikaisten sote-sektorin muutoksien kanssa voivat olla arvaamattomia ja haitallisia, Työläjärvi arvioi.

STTK kannattaa maakuntien sotea, jossa henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella kunnista maakuntien palvelukseen. Sote-ammattilaiset säilyisivät nykyisten kuntasopimuksien ja eläkevakuutuksen piirissä.

Digitaalisten palvelujen ennakkoluuloton ja laajapohjainen kehittäminen osana sote-uudistusta on myönteistä.

– Näin voidaan parantaa palvelujen kustannustehokkuutta, tehdä ammattilaisten työnjaosta tarkoituksenmukaista sekä uudistaa palvelujen sisältöä ja rakennetta, Työläjärvi toteaa.

STTK:n mielestä valinnanvapauden mallia ei pidä lukita ennen kuin meneillään olevat selvitykset eri mallien kustannuksista ja muista vaikutusarvioista ovat käytettävissä syksyllä.

STTK on tyytyväinen siitä, että työterveyshuollon rakenne ja perustehtävä säilyvät.

– Myös opiskeluhuollon ja Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön erityisaseman tunnustaminen jatkotyötä varten ovat tärkeitä, Työläjärvi huomauttaa.