Sipilä aloitti puheensa kiittämällä keskustalaisia reilun seitsemän vuoden mittaisesta puheenjohtajuudesta ja asetti itsensä keskustalaisten pääministereiden ketjuun Kiviniemen, Vanhasen, Jäätteenmäen ja Ahon rinnalle.

– Keskusta on ollut modernin Suomen pitkäaikaisin pääministeripuolue, Sipilä sanoi.

Ennen keskustan vaalivoittoa 2015 Suomi oli Sipilän mukaan Kreikan tiellä ja velkaantui melkein miljoona euroa tunnissa. Työttömiä oli tullut neljässä vuodessa 100 000 lisää.

Merkittävistä leikkauksista huolimatta heikompia ei Sipilän mukaan unohdettu ja erityisesti pienituloisimpia verotusta kevennettiin. Nuorisotyöttömys ja eriarvoisuus vähenivät. Suomeen syntyi 140 000 uutta työpaikkaa viime vaalikauden aikana.

– Vaikeaa ajatella, että juurikaan enempää olisi voitu tehdä.

– Mutta kaiken tuon jälkeen hävisimme vaalit ja hävisimme ne selvästi. Puolue ansaitsee nyt uuden johtajan, hän jatkoi.

Sitten Sipilä siirtyi puhumaan tulevaisuudesta eikä malttanut neuvoa istuvaa hallitusta työllisyyden hoidossa.

– Työllisyys on a ja o myös tämän hallituksen onnistumista mitattaessa, Sipilä sanoi ja julkisti “Sipilän työllisyyslistaksi” kutsumansa kuusikohtaisen ohjelman:

1. Pidetään huolta kustannuskilpailukyvystä. Nyt ei saisi murentaa sitä kilpailukykyä, mikä vaivalla yhteisesti sopien rakennettiin.

2. Paikallista sopimista vahvistetaan. Määritellään lainsäädännössä tilanteet, joissa työnantaja ja työntekijä voivat sopia paikallisesti työehdoista – erityisesti työaikojen joustosta. Vastaavasti vahvistetaan työntekijöiden kykyä neuvotella ja sopia ratkaisuista, joilla työpaikat voidaan turvata.

3. Tehdään uusi sopimus yhteiskunnan ja vahvempaa perusturvaa tarvitsevien ihmisten välillä Saksan malliin. Vastaanottaessaan paremman korotetun perusturvan työntekijä sitoutuu ottamaan työtä ja koulutusta vastaan myös oman aikaisemman ammattinsa ja asuinpiirinsä ulkopuolelta.

4. Osatyökykyisten työllistymistä helpotetaan. Luodaan tukijärjestelmä, jossa osatyökykyinen saa räätälöidyn tuen työpaikkaan yhdessä työnantajan, kunnan sosiaalitoimen ja ELY-keskuksen kanssa. Kolmas sektori voisi perustaa osatyökykyisten työllistämiseen erikoistuneita työnvälityspalveluja. Tavoitteena pitää olla, että jo vuonna 2020 tuhannet ja taas tuhannet työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävät pääsevät näin aktiivisen elämän piiriin.

5. Poistetaan asteittain EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinta. Pyritään ohjaamaan ulkomaista työvoimaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle maakuntiin, joissa on nyt huutava työvoimapula.

6. Tuottavuutta parannetaan panostamalla tutkimukseen, tuotekehitykseen ja osaamiseen sekä puretaan investointien esteitä.