Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Väitös: Evakkolasten kokemuksia voidaan hyödyntää pakolaislasten kotouttamisessa

Kodin menetys jättää pitkälle elämään raskaita tunnemuistoja, Eeva Riutamaa toteaa

Karjalan evakkolasten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä väitöstyössään tutkineen Eeva Riutamaan mukaan tuloksia voidaan soveltaa pakolaislasten kotouttamisessa. Tutkimuksen mukaan lasten hyvinvointia, yhteisöön kuulumista sekä sosiaalista pystyvyyttä tukivat tasapainoinen kotikasvatus, vastavuoroinen suhde muihin lapsiin ja suositun oppilaan asema.

Kodin melankolisuudella, eristyneisyydellä ja koulukiusaamisella puolestaan oli negatiivinen yhteys ikääntyvän evakkolapsen hyvinvointiin.

Riutamaa tarkastelee Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa luovutetusta Karjalasta lähtöisin olevien evakkolasten tunnemuistoja ja niiden yhteyttä myöhempään hyvinvointiin. Keskiössä ovat koti- ja koulukasvatusta muistelevien ikäihmisten kokemukset. Tutkimukseen osallistuneiden keski-ikä oli 75 vuotta.

– Sota on aina julmaa. Se pirstaloi lapsen maailman. Kodin menetys jättää pitkälle elämään raskaita tunnemuistoja, Riutamaa toteaa.

Tutkimustaan varten Riutamaa haastatteli 11:tä evakkolasta sekä sai kyselytutkimukseensa vastauksen 631 evakkolapselta.

– Tuloksia voidaan soveltaa nykypäivän pakolaislasten kotouttamiseen, jossa ensiarvoisen tärkeää on perheiden osallisuuden ja integroitumisen tukeminen uudessa ympäristössä. Evakkolapset, jotka hyväksyttiin tasavertaisina ikätovereiden parissa, saivat suotuisat kasvun eväät, Riutamaa sanoo.

Kielteisillä tunnemuistoilla on Riutamaan mukaan merkittävä negatiivinen yhteys ikääntyvän evakkolapsen hyvinvointiin.

Lisää aiheesta

Vanhempien suru luonut melankolista ilmapiiriä.

Lapsuusvuosien emotionaalinen vaje kodissa on jättänyt evakkolapsille pitkälle vanhuuteen kipeitä tunnemuistoja.

– Vanhempien mielialaan jäänyt suru ja kaipaus ovat luoneet evakkolasten kotiin melankolisen ilmapiirin, jota kasvava lapsi on ryhtynyt tunnemuistoissaan kantamaan. Tämä oli evakkolasten kotikasvatuksessa merkittävin negatiivista yhteyttä ilmaiseva hyvinvointitekijä, Riutamaa kertoo.

Vastavuoroinen yhteys äitiin ja isään on Riutamaan mukaan suojellut turvattomissa olosuhteissa.

Perheen erilaisuus puolestaan vaikeutti lasten kiinnittymästä vertaistovereihin.

– Lapsen kokemus perheensä erilaisuudesta ja kasvuympäristön ulkopuolelle jäämisestä jättää negatiiviset tunnemuistot, joilla on yhteys myöhempään hyvinvointiin. Evakkolapset, jotka jo kodeissaan kokivat yksinäisyyttä, ovat vanhetessaan vaarassa eristäytyä. Yhteiskunnallisesti tärkein tehtävä on tukea vanhempien jaksamista ja uuteen yhteisöön liittymistä.

Ortodoksitaustaisia kiusattiin enemmän.

Koulukokemusten osalta tutkimus osoittaa kantaväestöstä poikkeavan uskonnollisen ja kielellisen taustan olleen merkittävin syrjityksi tulemisen syy.

– Ortodoksitaustaisia lapsia kiusattiin muita evakkolapsia enemmän. Ryhmien ero oli tilastollisesti merkittävä. Nämä lapset joutuivat kokemaan nimittelyä ja syrjintää, kuten ´ryssän kakara, kommari, vääräuskoinen, pakana, punikki ja emakko´. Kiusaaminen oli myös fyysistä. Lapset joutuivat nyrkkitappeluihin, saivat osakseen lyömistä, heitä tönittiin koulumatkoilla kuraojiin, reppuja ja vaatteita sotkettiin, Riutamaa sanoo.

Kokemukset kiusaamisesta olivat tutkimusaineistossa vähemmistössä, mutta niihin liittyvät muistot syrjinnästä ja kaltoinkohtelusta olivat Riutamaan mukaan sitäkin raskaampia.

Evakkolapset, joiden kanssa kipeistä kokemuksista ja kodin menetyksestä on puhuttu, voivat ikääntyneinä pääsääntöisesti hyvin. Yhdeksi elämää kannattelevaksi voimaksi osoittautuivat laulut, joista ylivoimaisesti suosituin oli Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.

– Kotien kasvatusmetodit myötäilevät suomalaista kasvatustraditiota. Lapsia on enimmäkseen palkittu hyvästä työstä ja rangaistu tottelemattomuudesta. Palkitsemiskeinoista yleisin on ollut julkinen tunnustus ja rangaistuskeinoista ruumiillinen kuritus.

Selviytymistä ovat tukeneet kotikasvatuksessa omaksuttu tulevaisuuden usko, sosiaalinen kanssakäyminen ja toiminnallisuus elämän eri alueilla.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE