Turva – Hymy

Väitös: SDP:n lehdistö vastusti väkivaltaa ja joutui vaikeuksiin punakaartin kanssa

Kuva: Oscar Sundberg
Kuva: Vapriikin kuva-arkisto
Lapsi leikki kadulla pian Tampereen taistelun päättymisen jälkeen. Kuva on otettu Tammelan kaupunginosassa Aaltosenkadulla 10.4.1918.

Juha Matikainen tutki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) sanomalehdistöä Venäjän maaliskuun vallankumouksesta 1917 Suomen sisällissodan päättymiseen keväällä 1918.

Tutkittavana on 16 puoluelehteä (työväenlehteä), jotka eivät olleet kuitenkaan puolueen omistuksessa eivätkä siksi sen ohjauksessa eikä valvonnassa. Lehtien omistajat, paikalliset työväenjärjestöt, valitsivat päätoimittajat, jotka olivat usein keskeisissä tehtävissä puolueessa. Näin he saattoivat pääkirjoituksissa käyttää suhteellisen itsenäistä asemaansa omien poliittisten näkemystensä edistämiseen.

Lehdet olivat eri linjalla puoluejohdon kanssa

Matikainen havaitsi SDP:n lehdissä mielipide-eroja sekä toistensa että puoluejohdon kanssa. Ne tulivat selvästi esiin niiden kirjoittaessa vuoden 1917 keskeisistä poliittisista tapahtumista.

– Enemmistö lehdistä kannatti sosialidemokraattien osallistumista hallitukseen yhdessä porvariston kanssa vastoin puolueen kautskylaista ideologiaa. Vastaavia erimielisyyksiä syntyi työväen oikeudesta käyttää joukkovoimaa sen vaatiessa useissa kaupungeissa osallisuutta paikalliseen valtaan sekä suhtautumisessa eduskuntavaalitappion syihin syksyllä 1917, Matikainen kuvaa.

Suurin yksimielisyys saavutettiin valtalain säätämisessä, minkä katsottiin merkitsevän hyvin pitkälle menevää Suomen itsenäisyyttä. Lain kaataminen jätti kuitenkin lehtikirjoitteluun pysyvän katkeruuden porvariston toimintaan asiassa. Syksyn 1917 mittaan työväenlehdistö joutui puolustuskannalle porvarillista lehdistöä vastaan.

Puoluelehdistö vastusti väkivaltaa

Matikainen selvitti myös työväenlehdistön suhtautumista aseelliseen kumoukseen marraskuun suurlakon jälkeen 1917.

– Sisällissodan jälkeinen voittajien historiankirjoitus leimasi SDP:n lehdistön kiihottaneen oppimattomat työläisjoukot kapinaan porvaristoa vastaan. Lehtikirjoittelussa kuitenkin vastustettiin jyrkästi väkivaltaisia menetelmiä ja vaadittiin puoluetta pysymään parlamentarismissa. Näin lähes koko puoluelehdistö asemoitui puolueessa oikealle. Erityisesti puoluelehdistön kritiikki kohdistui punakaartilaisradikalismiin, minkä vuoksi monet lehdet joutuivat kaartien kanssa vaikeuksiin, Matikainen kertoo.

Matikainen kartoitti myös sisällissodan alettua punaiseksi lehdistöksi muuntuneen puoluelehdistön käsityksiä vallankumouksen syistä ja tavoitteista. Ne eivät kuitenkaan poikenneet paljonkaan uuden hallituksen, kansanvaltuuskunnan esittämistä. Kumouksen suurimpana syynä nähtiin työväestön puolustautuminen porvariston hyökkäystä vastaan. Laajinta kannatusta lehtikirjoittelussa sai kansanvaltuuskunnan pyrkimys demokratisoida vallinnut luokkayhteiskunta, mikä vastasi hyvin puoluelehtien parlamentarismia kannattavia näkemyksiä.

FK Juha Matikaisen Suomen historian väitöskirjan ”Parlamentarismin kannattajasta vallankumouksen äänitorveksi: Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen lehdistö 1917-1918” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Vesa Vares (Turun yliopisto) ja kustoksena dosentti Heikki Roiko-Jokela (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

”Nyt on selityksen paikka” – Rinne vaatii Sipilältä selitystä Lindströmin puheille yleissitovuudesta: Onko tämä hallituksen virallinen kanta?

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kuvattuna eduskunnassa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaatii pääministeri Juha Sipilää kertomaan hallituksen kannan yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Työministeri Jari Lindström (sin.) antoi MustReadin haastattelussa ymmärtää, että edessä on keskustelu työehtosopimusten yleissitovuudesta ja irtisanomissuojasta.

– Kuinka paljon työministeri haluaa leikata suomalaisten palkkoja? Onko tämä hallituksen virallinen kanta? Pääministeri Sipilä piileksi työttömiä rankaisevan aktiivimallin kohdalla liian pitkään. Sama peli ei vetele enää. Sipilän on kerrottava suoraan, aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Nyt on turha leikkiä kuurupiiloa. Nyt on selityksen paikka, Rinne vaatii tiedotteessa.

Rinne sanoo, että Sipilän hallituksen aikana palkansaajia ja työttömiä on kuritettu kohtuuttomasti.

– Pakkolaeista tunnettu Sipilän hallitus on heikentänyt ihmisten toimeentuloa. Lomarahoja on leikattu. Taloustilanteen aiheuttama lasku on maksatettu pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla ja työttömillä ihmisillä. Työttömien rankaisumalli ei olekaan viimeinen asia, vaan lisää on tulossa. Nyt työministeri puhuu yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan koskemisesta. Sipilän on vihellettävä peli poikki, Rinne vaatii.

Rinne huomauttaa, että SDP on useaan otteeseen esittänyt vaihtoehtoja hallituksen talouspolitiikalle ja tarjonnut keinoja parantaa työllisyyttä.

– SDP:n yksi tärkeimmistä tehtävistä on palauttaa suomalainen luottamusyhteiskunta takaisin. Yksi konkreettinen esimerkki on se, että työllisyyttä voidaan parantaa ilman, että työttömiä rangaistaan. Siksi SDP on luvannut, että perumme työttömiä rankaisevan aktiivimallin ja uudistamme työllisyyspolitiikkaa niin, että työttömiä tuetaan ja autetaan. Se on pohjoismainen tapa hoitaa työllisyyttä.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Pitäisikö olla huolissaan? – Mihin katosi Petteri Orpo?

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Mihin katosi Petteri Orpo?

Mieltäni on kaihertanut jo pidempään kysymys, mihin on kadonnut kokoomuksen johtotähti, varapääministeri ja puheenjohtaja Petteri Orpo? Hän on ollut jo pitempää hiljaa kuin…niin no hienommin ilmaistuna…kuin pissi housuissa.

Ensin ajattelin syyksi vuodenaikaa, olihan joulu ja mielelläni sallin poliitikoillekin joululoman. Mutta nyt on kohta jo helmikuu ja hiljaisuus jatkuu. Tähän huopatossutehtaan haalausporukkaan ovat yhtyneet muutkin kokoomuslaiset valtuutetusta kansanedustajiin ja ministereihin.

Ihmetykseni vain lisääntyi, kun huomasin presidentinvaalien olevan ihan ovella. Kokoomukselta ei ole tullut viime aikoina yhtään kannanottoa, jossa olisi pohdittu näihin vaaleihin liittyviä teemoja. Ei ulkopolitiikkaa, ei nato-kannanottoja. Ei siis mitään.

Orpolle riittää, että kansanliikkeen sitoutumaton ehdokas vetelee omia linjojansa.

Toisaalta luulisi, että gallupeissa maan suurimmalla puolueella olisi ollut edes jotain sanottavaa vaikkapa presidentin tehtävistä. Vaalithan ovat kuitenkin vain joka kuudes vuosi.

Vai haluaako kokoomus, että presidentin tehtävistä keskustellaan vasta sitten, kun sen entinen puheenjohtaja ei ole ehdolla?

Kysymykseen ei vastaa kukaan. Kokoomus näyttelee kuollutta.

 

Heinäluoma – Maailma minuutissa: Nämä neljä tekijää ovat Suomen Nato-kannan takana

Kuva: Pekko Korvuo

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) tarttuu tällä viikolla Ruotsin Sälenissä pidetyn turvallisuuskonferenssin käynnistämään Nato-keskusteluun. Tviitin murtajassa puolestaan pohditaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin terveyttä.

Videon kuvaajana sekä editoijana toimii Pekko Korvuo.

Tarja Halonen: Äänestäminen on erinomainen tapa kunnioittaa sadan vuoden itsenäisyyttä

Kuva: Kari Hulkko
Viime eduskuntavaaleissa Tarja Halonen äänesti ennakkoon Helsingin kaupungintalolla.

Presidentti Tarja Halonen kehottaa Twitterissä kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan.

Äänestäminen on tietysti aina tärkeää, ja nyt se on samalla erinomainen tapa kunnioittaa käytännössä Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä.

Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys jatkuu 23.1. saakka.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta.

Ministeri äimän käkenä: ”Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) painottaa, että perhevapaaneuvottelut ovat vielä kesken. HS uutisoi tänään, että ”sinisten leirissä hanketta pidetään jo lähes kuopattuna”.

– Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut. Neuvotteluthan ovat vielä kesken ja toteuttamiskelpoista mallia etsitään.

Mattilan mukaan siniset haluaa saada perhevapaauudistuksen maaliin siinä missä muutkin hallituspuolueet.

– Joitain uudistuksia on tarpeen tehdä. Sovitut reunaehdot ovat toki tiukat.

Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä.

Hän pitää työnantajien roolia merkittävänä, kun keskustellaan miesten jäämisestä perhevapaille.

– Meillähän on jo joustoja perhevapaiden käytössä. Kotihoidontuella lasta voi hoitaa kumpi tahansa vanhemmista kolmevuotiaaksi asti.

Mattila toivoo työelämään enemmän joustoa ja myönteisempää suhtautumista osa-aikatyöhön ja lyhyempään työviikkoon.

– Ja tietenkin myönteisempää ja kannustavampaa otetta isien mahdollisuuteen perhevapaiden käyttöön. Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä. Meille ensisijaista on, että perheiden vapaus päättää vapaiden käytöstä säilyy.

Siniset tekee ministerin mukaan parhaansa, että hallitus pääsee perhevapaauudistuksesta soputulokseen.