Kotimaa

Väitös: Valtio on edistänyt aktiivisesti rahapelaamista, josta tuli hyvän kansalaisen ja kuluttajan symboli

Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Suomen valtiolla on ollut ainutlaatuinen rooli rahapelaamisen kesyttämisessä: Rahapelaamisesta tuli hyvän kansalaisen ja kuluttajan symboli valtion aktiivisesti edistäessä sitä erityisesti loton tehtyä läpimurron 1970-luvulla, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

Suomalaisessa rahapelikulttuurissa on monia tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että rahapelaamisesta on tullut osa arkipäiväämme.

– Raha-automaattien hajasijoittelu kauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille, rahapelimainonta sekä vasta vuonna 2011 voimaan tullut 18 vuoden ikäraja kaikille rahapeleille ovat muokanneet rahapelaamista, kertoo väitöstutkija VTM Riitta Matilainen Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

Matilaisen väitöstutkimuksen mukaan suomalaisen rahapelaamisen historia voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: kieltolain (1889–1925), yhteishyvän (1926–1990-luvun alku) ja riskin (1990-luvulta eteenpäin) vaiheisiin. Nämä kuvaavat miten eri aikoina ja eri tilanteissa suomalaisessa yhteiskunnassa on vastattu rahapeli-ilmiön aiheuttamaan ”ongelmaan”.

Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna suomalaiset ovat neljänneksi innokkaimpia rahapelaajia australialaisten, singaporelaisten ja irlantilaisten jälkeen.

Matilaisen tutkimus käsittelee laillista ja kaupallistettua ajanvietepelaamista sekä ei-ongelmallisesti pelaavia rahapelaajia poiketen suomalaisen ja kansainvälisen rahapelitutkimuksen valtavirrasta, jossa keskiössä on rahapeliongelmien ja rahapeliongelmaisten määrittely ja hoitojärjestelmät.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat