Väitöskirjassa tutkittiin sepelvaltimotoimenpiteitä sekä vältettävissä olevia kuolemia, joita käytetään terveydenhuollon saatavuuden ja laadun indikaattorina.

Väitöstutkimuksessa havaittiin myös, että sosioekonomiset erot terveyspalveluiden laadussa ja vaikuttavuudessa ovat kasvaneet. Huonotuloinen kuolee hyvätuloista useammin sellaisiin kuolemansyihin, jotka olisivat olleet vältettävissä oikea-aikaisella ja laadukkaalla hoidolla.

– Aiempien tutkimusten tuloksista poiketen epäoikeudenmukaisuus ei vähentynyt, vaikka sepelvaltimotoimenpiteiden tarjonta kasvoi merkittävästi, Lumme toteaa.

Suurempaa epäoikeudenmukaisuus oli erikoissairaanhoidossa, mutta epäoikeudenmukaisuutta ilmeni myös perusterveydenhuollossa. Hyvätuloisilla esiintyi myös erityisen vähän astma-, diabetes- ja epilepsiakuolemia verrattuna huonotuloisiin.