Kotimaa

”Vakava ihmisoikeusongelma” – Professorin mukaan Suomi ei pysty suojelemaan naisia väkivallalta

Lehtikuva / Trond H. Trosdahl
Lehtikuva / Trond H. Trosdahl
Lehtikuva / Trond H. Trosdahl

Suomessa naisia ei pystytä suojelemaan väkivallalta tai sen uhkalta riittävän hyvin, sanoo oikeusvertailun ja yleisen oikeustieteen emeritaprofessori Kevät Nousiainen Turun yliopistosta.

Nousiaisen mukaan Suomessa suojelun hakeminen on pitkälle uhrin itsensä vastuulla ja viranomaisten huomio keskittyy tekijään. Nousiaisen mukaan esimerkiksi viranomaiset voivat hakea lähestymiskieltoa sitä tarvitsevalle, mutta pääsääntöisesti uhri joutuu tekemään sen itse.

– Länsi-Euroopassa perinteisesti ajatellaan, että nainen on heikko ja lain pitää suojella häntä väkivallalta. Suomessa tällaista ajattelua ei niinkään ole.

Yksi ongelma on Nousiaisen mukaan myös poliisin resurssit.

– Ei nykyisillä resursseilla ole mahdollista, että väkivallan uhri saisi poliisilta suojelua pidemmäksi aikaa, että poliisi esimerkiksi vartioisi uhrin kotia.

Lainsäädäntöuudistukset etenevät hitaasti.

Professori Nousiainen teki kahden muun suomalaisjuristin kanssa vuodenvaihteessa Suomesta valituksen YK:n CEDAW-komitealle, joka valvoo naisten syrjinnän poistamista koskevan sopimuksen täytäntöönpanoa.

Valituksen mukaan Suomi ei täytä velvollisuuttaan suojella naisia väkivallalta.

Nousiainen pitää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa erittäin vakavana ihmisoikeusongelmana Suomessa.

– Vaikka naisiin kohdistuva väkivaltaa on meillä kansainvälisesti vertailtuna paljon, silti siihen liittyvät lainsäädäntöuudistukset etenevät hitaasti ja vastentahtoisesti.

Esimerkiksi Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa pitkään käytössä ollut lähestymiskielto tuli Suomen lakiin vasta 90-luvun lopulla. Vainoamisesta tuli rangaistavaa vasta vuonna 2014 ja senkin kriminalisointia vastustettiin, Nousiainen sanoo.

Suomi ratifioi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä koskevan Istanbulin sopimuksen vuonna 2015, mutta Nousiaisen mukaan sen täytäntöönpanemiseksi ei ole vieläkään tehty velvoittavaa valtakunnallista ohjelmaa.

– Esimerkiksi viranomaisyhteistyö on jätetty kuntien vastuulle ja eri kuntien välillä on paljon eroja.

Hallitus antaa ensi viikolla vastineensa YK:lle juristikolmikon tekemästä valituksesta. Ulkoministeriöstä arvioidaan, että asian käsittelyyn menee kaikkiaan vielä pari vuotta.

STT – Jecaterina Mantsinen

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat