”Vakava virheliike” – liitto lähetti kirjeen Anne Bernerille

Kuva: Kari Hulkko

TeliaSoneran Global Services And Operations -yksikön tammikuun puolivälissä alkaneet yhteistoimintaneuvottelut uhkaavat yhtiön asiakkaiden verkkojen laatua ja tietoturvaa, ilmoittaa Ammattiliitto Pro.

Suomalaisten teleyhteyksien kannalta uhkaavin asia on liiton mukaan se, että Jyväskylässä tällä hetkellä sijaitseva verkonvalvonta tullaan työnantajan toimesta siirtämään yksikön osalta Ruotsiin.

Ammattiliitto Pron mukaan yhtiön henkilöstö on tehnyt kaikkensa vakuuttaakseen työnantajan siitä, että tekeillä on vakava virheliike.

– Miten tämä muutos parantaisi verkon laatua, kun Suomessa olevalta henkilöstöltä viedään mahdollisuuksia korjata virheitä ja kehittää verkon toimintaa, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen kysyy.

– Todennäköisesti tietoturva tulee kärsimään, kun tietoyhteiskunnalle tärkeän verkon toimintaa ryhdytään valvomaan Suomen rajojen ulkopuolella, meren takaa satojen kilometrien päästä. Yhtiön Suomen johto ei kuitenkaan näe tässä mitään ongelmia.

Valvova viranomainen Viestintävirasto on pyytänyt selvitystä TeliaSoneralta sen verkoissa viime aikoina toistuvasti olleista vakavista virheistä.

Pro on myös lähettänyt tänään kirjeen viestintäministeri Anne Bernerille (kesk.), jossa ministeriä pyydetään selvittämään verkonvalvonnan nykytilannetta, kehitystarpeita sekä mahdollisuutta muuttaa lainsäädäntöä, jotta suomalaisten verkkoyhteyksien toiminta Suomessa turvataan.

Pro ja TeliaSoneran henkilöstö vaativat yhtiön johtoa ja valtionhallintoa tekemään kaikkensa, jotta nyt siirrettävä verkonvalvonta säilyisi Suomessa.

Pro muistuttaa, että tietoyhteiskuntakaaren säädökset edellyttävät, että verkonvalvonnan ja operoinnin on oltava palautettavissa Suomeen.

– On vaikea nähdä miten tämä onnistuu, kun tähän liittyvää osaamista hävitetään yhtiöstä. Nykyisin siirrettävässä yksikössä verkkovalvontaa hoitaa Jyväskylässä parikymmentä henkilöä, Malinen korostaa.

Malisen mukaan lainsäädäntö ei tällä hetkellä takaa suomalaisille tärkeiden verkkotoimintojen sijoittumista maan rajojen sisäpuolelle, joten sitä on muutettava.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Kotimaa24: Nettisivusto listaa pappeja, jotka ovat valmiita vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja

Nettiin on avattu Sateenkaaripapit-sivusto, jonne listautuvat luterilaisen kirkon papit, jotka ovat valmiita vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja, uutisoi Kotimaa24.

Lisäksi sivusto listaa vihkimistä tai siunaamista varten käytössä olevia tiloja.

”Kaikki tällä sivustolla luetellut papit ovat julkisesti ilmaisseet sen, että he ovat valmiita vihkimään ja siunaamaan samaa sukupuolta olevia pareja ja että heihin voi ottaa yhteyttä kuvatun toimituksen sopimiseksi. Vihkiviä pappeja on todellisuudessa enemmän kuin tällä sivustolla on mainittu, joten sivuston papit toimivat myös yhteyshenkilöinä parien ja muiden vihkivien pappien välillä”, nettisivustolla kerrotaan.

Sivusto on avattu keskiviikkona. Torstaihin mennessä sivustolle oli ilmoittautunut 8 pappia ja toimitiloja oli listattu 4.

– Lista täydentyy koko ajan. Kun sata nimeä on koossa, katson, että olemme riittävällä tasolla, sanoo sivustoa ylläpitävä pappi Toni Fagerholm Kotimaa24:lle.

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ei ole päätöstä saman sukupuolta olevien parien vihkimisestä. Kirkko on hyväksynyt kuitenkin rukouksen parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja puolesta.

Keskustelua aiheesta

Nuorten kotkien uusi puheenjohtaja Nasima Razmyar: ”Meidän pitää toimijoina olla esimerkillisiä”

Kuva: Jari Soini

Nuorten kotkien puheenjohtajana vastikään aloittanut Nasima Razmyar tuntuu olevan täynnä intoa uudesta tehtävästään. Kun hänen halukkuuttaan puheenjohtajuuteen kyseltiin, ei Razmyar pohtinut vastaustaan pitkään.

Kotkien puheenjohtajuus on luontevaa jatkumoa, sillä Razmyar on jo ollut lapsi- ja nuorisoasioiden pulssilla Setlementtiliitossa, Kalliolan nuorten puheenjohtajana sekä SDP:n kulttuuri-, urheilu- ja nuorisotyön työryhmissä.

– Myös oma elämäntilanne vaikuttaa paljon siihen, mistä on luontevaa puhua ja missä on luontevaa vaikuttaa. Luulen, että lasten ja lapsiperheiden asiat nousevat minulla nyt väistämättä myös poliittisessa työssä tavalla tai toisella keskiöön, elokuussa lapsen saanut Razmyar kuvailee.

Nämä lapset ja nuoret tulevat kasvamaan maailmassa, jossa on paljon epävarmuutta ja muutostahti on huikeaa.

Razmyar kertoo, että Nuorissa kotkissa on jo aiemmin aloitettu järjestörakenteita uudistava työ. Hän toivoo, että uudistustyötä pystytään jatkamaan hyvässä hengessä ja avoimin mielin. Nyt pitää Razmyarin mukaan kirkastaa visio siitä, miltä Nuoret kotkat järjestönä näyttää 5–10 vuoden päästä.

Hän huomauttaa, että kun töitä tehdään lasten ja nuorten kanssa, on ajan hermolla olo entistä tärkeämpää.

– Meidän pitää toimijoina olla esimerkillisiä. Nämä lapset ja nuoret tulevat kasvamaan maailmassa, jossa on paljon epävarmuutta ja muutostahti on huikeaa. Siksi meilläkin pitää olla ketteryyttä, Razmyar sanoo.

Razmyar haluaa ottaa entistä enemmän lapset ja nuoret mukaan ja avuksi Nuorten kotkien toiminnan sisältöjen pohtimiseen. Lapsilla ja nuorilla on hänen mukaansa varmasti näkemyksiä esimerkiksi siitä, millaista leiritoimintaa halutaan tai millaista lapsi- ja nuorisotyötä juuri nyt tarvitaan.

Kuinka paljon sitä kaipasikaan, että olisi ollut joku taho, jonne olisi ollut mukava ja helppo mennä.

Harvassa eivät sosialidemokraattisessa liikkeessä ole ne, jotka ovat kasvaneet Nuorten kotkien parissa. Razmyarilla ei itsellään ole tällaista suhdetta järjestöön, mutta sellainen olisi ollut Razmyarin mieleen.

– Muistan, kuinka hukassa meidän perheemme oli, kun olin pieni ja tulimme Suomeen. Kuinka paljon sitä kaipasikaan, että olisi ollut joku taho, jonne olisi ollut mukava ja helppo mennä. Monet kesät on mietitty, mitä sitä tekisi, Razmyar muistelee.

Hän toivoo puheenjohtajuutensa vaikuttavan positiivisesti siten, että myös pakolais- ja maahanmuuttajaperheet löytäisivät tiensä Nuorten kotkien toimintaan.

– Kun minä puhun pakolaistaustaisena puheenjohtajana, ehkä moni heistä huomaakin, että tämä toimintahan on tarkoitettu meillekin, hän pohtii.

Lue koko haastattelu Demokraatin viikkolehdestä 19.1.

Keskustelua aiheesta

Valtakunnansovittelijan vuosi: vain yksi soviteltava riita

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Posti- ja logistiikka-alan unionin puheenjohtaja Heidi Nieminen (oikealla), valtakunnansovittelija Minna Helle ja Palvelualan työnantajaliiton Paltan varatoimitusjohtajaa Tuomas Aarto neuvottelivat valtakunnansovittelijan toimistossa lokakuussa 2015.

Valtakunnansovittelija Minna Helteen toimistossa oli viime vuonna hiljaista. Viime vuodelle tilastoitiin vain yksi työriitalain mukainen työnseisausuhka, joka ratkesi ennen toteutumistaan, Helle kertoo verkkosivullaan.

Edellisvuonna sovitteluun eteni kahdeksan työriitaa, joista viisi ratkesi vasta työnseisauksen alettua. Luku ei kerro kaikkien työtaistelujen määrästä, koska sovittelulaki koskee vain työnseisausuhkia, jotka liittyvät työ- ja virkaehtosopimusten solmimiseen. Työrauhavelvoitteen aikana puhkeavat työtaistelut eivät kuulu sovittelun piiriin.

Kun soviteltavia kiistoja on vähemmän, keskittyy valtakunnansovittelija ennaltaehkäisevään työhön, kouluttamiseen ja työmarkkinoiden muutoksen seuraamiseen.

Seksuaalirikoksia kirjattiin viime vuonna 8,6 prosenttia edellisvuotta enemmän

Viranomaisten tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on kasvussa, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot. Seksuaalirikoksia kirjattiin viime vuonna 3 400 eli 8,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Raiskauksia ilmoitettiin 1 172 tapausta, mikä on 10,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Raiskausten määrä oli korkeimmillaan vuosikymmeniin.

Yliaktuaari Kimmo Haapakankaan mukaan Tilastokeskuksella ei ole seksuaalirikollisista syyllisiksi epäiltyjen taustatietoja. Hän tarjoaa kasvaneen määrän selitykseksi ilmoitusherkkyyden lisääntymistä, koska asia on ollut esillä julkisuudessa.

Henkeen kohdistuneita rikoksia kirjattiin viime vuonna 81, mikä on 16 edellisvuotta vähemmän. Määrä on alimmillaan vuosikymmeniin.

Aserikosten määrä kasvoi viime vuonna 20,5 prosenttia edellisvuodesta, ja niitä kirjattiin 8 200. Haapakankaan poliisilta saamien tietojen mukaan määrää selittää luvattomia kaasusumuttimia koskevan valvonnan tehostuminen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Ehdotus: Liikenneverkkoyhtiö uudelle yhtiölle vuonna 2018

Kuva: Lehtikuva

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ehdottaa, että Suomeen perustettaisiin valtion erityistehtäväyhtiö hallinnoimaan valtion tieverkkoa. Liikenneviraston hallinnoima tieverkko siirrettäisiin sille ensi vuoden alusta.

Omistajuus jakautuisi niin, että valtiolla on 65 ja maakunnilla 35 prosenttia. Tehtävinä olisi valtion tieverkon kunnossapito, korjaukset ja kehittäminen.

Toimintaa rahoitettaisiin keräämällä maksuja liikenneverkon käytöstä. Samalla alennettaisiin auto- ja ajoneuvoveroja.

Keskustelua aiheesta