tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Vakava virheliike” – liitto lähetti kirjeen Anne Bernerille

Kuva: Kari Hulkko

TeliaSoneran Global Services And Operations -yksikön tammikuun puolivälissä alkaneet yhteistoimintaneuvottelut uhkaavat yhtiön asiakkaiden verkkojen laatua ja tietoturvaa, ilmoittaa Ammattiliitto Pro.

Suomalaisten teleyhteyksien kannalta uhkaavin asia on liiton mukaan se, että Jyväskylässä tällä hetkellä sijaitseva verkonvalvonta tullaan työnantajan toimesta siirtämään yksikön osalta Ruotsiin.

Ammattiliitto Pron mukaan yhtiön henkilöstö on tehnyt kaikkensa vakuuttaakseen työnantajan siitä, että tekeillä on vakava virheliike.

– Miten tämä muutos parantaisi verkon laatua, kun Suomessa olevalta henkilöstöltä viedään mahdollisuuksia korjata virheitä ja kehittää verkon toimintaa, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen kysyy.

– Todennäköisesti tietoturva tulee kärsimään, kun tietoyhteiskunnalle tärkeän verkon toimintaa ryhdytään valvomaan Suomen rajojen ulkopuolella, meren takaa satojen kilometrien päästä. Yhtiön Suomen johto ei kuitenkaan näe tässä mitään ongelmia.

Valvova viranomainen Viestintävirasto on pyytänyt selvitystä TeliaSoneralta sen verkoissa viime aikoina toistuvasti olleista vakavista virheistä.

Pro on myös lähettänyt tänään kirjeen viestintäministeri Anne Bernerille (kesk.), jossa ministeriä pyydetään selvittämään verkonvalvonnan nykytilannetta, kehitystarpeita sekä mahdollisuutta muuttaa lainsäädäntöä, jotta suomalaisten verkkoyhteyksien toiminta Suomessa turvataan.

Pro ja TeliaSoneran henkilöstö vaativat yhtiön johtoa ja valtionhallintoa tekemään kaikkensa, jotta nyt siirrettävä verkonvalvonta säilyisi Suomessa.

Pro muistuttaa, että tietoyhteiskuntakaaren säädökset edellyttävät, että verkonvalvonnan ja operoinnin on oltava palautettavissa Suomeen.

– On vaikea nähdä miten tämä onnistuu, kun tähän liittyvää osaamista hävitetään yhtiöstä. Nykyisin siirrettävässä yksikössä verkkovalvontaa hoitaa Jyväskylässä parikymmentä henkilöä, Malinen korostaa.

Malisen mukaan lainsäädäntö ei tällä hetkellä takaa suomalaisille tärkeiden verkkotoimintojen sijoittumista maan rajojen sisäpuolelle, joten sitä on muutettava.

Keskustelua aiheesta

Teemu Laajasalosta Helsingin uusi piispa – murskavoitto vaalin ensimmäisellä kierroksella

Kuva: Lehtikuva

Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo on valittu Helsingin hiippakunnan seuraavaksi piispaksi.

Piispanvaalin alustavassa tuloslaskennassa äänimäärät jakautuivat kolmen ehdokkaan kesken seuraavasti: Teemu Laajasalo sai yhteensä 795 ääntä, Jaana Hallamaa 388 ääntä ja Kaisamari Hintikka 359 ääntä.

Äänioikeus oli hiippakunnan papeilla sekä samalla määrällä seurakuntien valitsemilla maallikkojäsenillä. Äänioikeutettuja oli yhteensä 1788.

Tulokset vahvistetaan illan tuomiokapitulin istunnossa.

Uusi piispa aloittaa tehtävässään 1.11.2017. Piispan virkaan vihkimys järjestetään Helsingin tuomiokirkossa 12.11.2017.

Keskustelua aiheesta

”Historiamme suurin huijaus” – omistatko omakotitalon syrjäseudulta? Mikael Jungnerilla on sinulle hyvin huonoja uutisia

SDP:n entinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Mikael Jungner väittää Facebook-päivityksessään, että Suomea rakennetaan nyt uusiksi ja uuteen paikkaan.

Jungner laskee, että seuraavan 25 vuoden aikana rakennetaan miljoona uutta asuntoa ja niistä peräti 750 000 tulee Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudulle.

Mitä tämä tarkoittaa? Jungner vastaa.

”Kun Suomen väkimäärä ei ole kasvussa, tarkoittaa tämä sitä, että sadattuhannet asunnot muualla muuttuvat arvottomiksi. On niillä toki käyttöarvo mutta ei jälleenmyyntiarvoa.”

Jungner kärjistää, että ”pidetään koko Suomi asuttuna” -höpötys on paljastumassa historiamme suurimmaksi huijaukseksi.

”Suurimman hinnan siitä maksavat huijatut. He jotka rakensivat haja-asutusalueille asuntonsa. Nimittäin syrjäseudun omakotitalon hinnalla saa kohta Helsingistä enää yhden jäätelötuutin.”

Poikien elinajanodote korkein Ahvenanmaalla, tytöillä Pohjanmaalla

Kuva: Thinkstock

Vastasyntyneiden poikien elinajanodotteissa on isoja eroja alueittain, selviää tuoreesta analyysista. Vuonna 2015 syntyneiden poikien matalimman ja korkeimman elinajanodotteen ero on noin neljä vuotta.

Korkein poikien elinajanodote on Ahvenanmaalla, reilut 80 vuotta. Etelä-Savossa se on reilut 76 vuotta.

Tyttöjen korkeimman ja matalimman elinajanodotteen ero on kaksi vuotta. Korkein odote on Pohjanmaan yli 85 vuotta ja matalin Pohjois-Karjalan lähes 83 vuotta.

Porin konsernihallinnossa toteutettuun analyysiin on käytetty Kelan ja THL:n tietoja. Analyysi on osa sote-uudistusta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Miltä suomalaisten kansanterveys näyttää sote-uudistuksen jälkeen? – ”Se, mitä voi tapahtua valinnanvapauden tuoman kermankuorinnan kautta, voi olla hyvin yllättävää”

Kuva: Jari Soini

Mikko Vienonen kertoo Demokraatin videohaastattelussa, mikä olisi ensisijainen asia alkoholilakiuudistuksessa.

– Ensisijainen asia minun mielestäni olisi se, ettei yhtä osaa uudistuksesta tehtäisi lainkaan. Väkeviä oluita, siidereitä ja limuviinoiksi kutsuttuja aineita ei pitäisi vähittäiskauppaan siirtää, vaan pitää ne edelleen Alkossa. Vielä parempi olisi, jos mentäisiin toiseen suuntaan, ja siirrettäisiin myös keskiolut Alkoon. Olisin jo ihan tarpeeksi tyytyväinen kansanterveyden kannalta, ettei mennä tuhoamaan sitä, mitä on jo aikaansaatu, ja ajatellaan ihmisten terveyttä ja elämää, jota ei pidä
tuhota, Vienonen luonnehtii.

Lisäksi hän vastaa, miltä suomalaisten kansanterveys näyttää sote-uudistuksen jälkeen.

– Jos sen tietäisin, saisin varmasti Nobelin palkinnon. Uudistuksesta on tulossa suuri. Itse olen aikanaan WHO:ssa neuvonut, ”älkää tehkö vallankumousta, menkää evoluution kautta”. Nyt meillä on hyvin monia samanaikaisia uudistuksia menossa. Mielestäni voimavarojen keskittäminen suuremmille hartioille on ihan hyvä ja monta hyvää periaatetta siellä on. Se, mitä voi tapahtua valinnanvapauden tuoman kermankuorinnan kautta, voi olla hyvin yllättävää. Olen nähnyt sitä
tapahtuvan hyvin monessa maassa ja vaarallisella lailla.

Mikko Vienosen laaja haastattelu ilmestyy Demokraatin viikkolehdessä 17. elokuuta.

Keskustelua aiheesta

Veturimiesten lakko päättyi – aamun junaliikenne on käynnistynyt normaalisti

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Veturimiesten liiton mielenilmaus on päättynyt ja aamun junaliikenne on käynnistynyt normaalisti, kertoo VR.

Ensimmäiset lähijunat lähtivät liikenteeseen hieman puolen yön jälkeen ja kaukojunat aloittivat liikennöinnin noin viiden aikaan aamulla. VR kehottaa matkustajia kuitenkin seuraamaan VR:n verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia mahdollisen muutosten takia.

Liikenne oli poikki maanantai-illasta saakka veturinkuljettajien työnseisauksen vuoksi. Veturinkuljettajat protestoivat työnseisauksellaan hallituksen suunnitelmia pilkkoa VR ja avata rautateiden henkilöliikenne kilpailulle vaiheittain vuoteen 2026 mennessä.

Työnseisauksen aiheuttamalta suuremmalta liikennekaaokselta vältyttiin sekä eilen että toissapäivänä. Linja-autoyhtiöistä kerrottiin STT:lle tiistaina, että bussiliikenne onnistui paikkaamaan puuttuvat junat. Liikennevirasto puolestaan kertoi, ettei esimerkiksi Helsingin ulosmenoteillä ollut ruuhkia.

Seitsemän kuljetusalan liittoa ilmoitti maanantaina olevansa tarvittaessa valmiita päättämään toimista, joilla liikenne- ja viestintäministeriö sekä hallitus saadaan luopumaan suunnitelmista VR:n pilkkomiseksi. Ne eivät yksilöineet toimia tarkemmin. Liitot eivät ottaneet osaa työnseisaukseen.

Kouvolan ja Lappeenrannan välillä junat saattavat olla myöhässä.

VR:n liikennetilanne-sivuston mukaan aamuliikenteessä on kuitenkin joitakin myöhästymisiä. Esimerkiksi Kouvolan ja Lappeenrannan välillä junat saattavat olla myöhässä noin 10–30 minuuttia, sillä Liikennevirasto jatkaa viikonlopun Kiira-myrskyn aiheuttamaa liikenteenohjauksen laitevian korjaamista.

Esimerkiksi IC 102 -juna korvataan linja-autolla Imatran ja Kouvolan välillä. Myös joitakin muita junia korvataan linja-autoilla. Linja-autojen matka-aika on pidempi kuin junien.

Juttua on korjattu klo 8:21.

AVAINSANAT