Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

“Väkisin ei saa vietyä asioita eteenpäin” – Jari Jokinen haluaa muuttaa Akavan kulttuuria “kaikki mukaan” -hengessä

Liisa Takala

Tekniikan akateemisten TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen hakee Akavan puheenjohtajuutta yhtenä tärkeänä tavoitteenaan vahvistaa luottamusta yhteiseen tekemiseen.

Marja Luumi

Demokraatti

– Siihen olen aiemmissa töissänikin pystynyt, miksen siis myös Akavassa, hän huomauttaa Demokraatin haastattelussa.

Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava valitsee marraskuun 14. päivänä uuden puheenjohtajan. Kisasta odotetaan erittäin tiukkaa Jari Jokisen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon toiminnanjohtajan Maria Löfgrenin välillä.

Diplomi-insinööri Jokinen toteaa, että Akavan puheenjohtajuutta tavoittelee kaksi hyvää ehdokasta, mutta paikka luonnollisesti lankeaa vain yhdelle. Omaksi erityisvahvuudekseen hän laskee yhteiskunnallisen päätöksenteon lainalaisuuksien tuntemisen läpikotaisin.

– Minulla on vahvoja näyttöjä onnistuneesta poliittisesta vaikuttamista nykyisessä ja edellisissä tehtävissä. Olen palvellut muun muassa yli kymmentä ministeriä, jotka ovat edustaneet puolueita laidasta laitaan. Sitä kautta politiikan maailma on minulle hyvin tuttu – niin Suomessa kuin EU:ssa.

JARI JOKINEN
55-vuotias
Diplomi-insinööri (tuotantotalous)
Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja
Ura: Koulutuspolitiikasta ja tutkimuksesta vastaava johtaja TEKissä, kehitysjohtaja Aalto-yliopistossa, Suomen EU-edustustossa Brysselissä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) sektorin erityisasiantuntija, opetusneuvos OKM:ssä
Puoluekanta: kokoomus, ei ole toiminut aktiivisessa roolissa puolueessa
Perhe: Uusioperhe, jossa jossa 24-, 20-, 19- ja 13-vuotiaat lapset.
Harrastukset: Lauantaiaamun torikahvit Töölöntorilla ystävien kesken, klassinen musiikki, jazz, ooppera, kuvataidenäyttelyt, pitkät kävelylenkit, murtomaahiihto, ruuanlaitto

Muutosjohtaminen ei ole Jokiselle outoa. Hän on ollut muun muassa perustamassa kansallista ylpeyttä Aalto-yliopistoa. Nykyisessä työssään Tekniikan akateemisissa Jokinen on vetänyt liiton omaa kehitysohjelmaa.

– Ehkä paras palkkio on ollut huomata, kuinka meidän jäsenmäärämme on kasvanut. Akavassa ylipäänsäkin on erittäin tärkeää huolehtia kehittämistyöstä, jotta keskusjärjestö säilyttää merkityksellisyytensä niin jäsenliitoille kuin niiden jäsenille. Maailmahan muuttuu ja meidän on muututtava sen mukaisesti, Jokinen pohtii.

NYKYINEN puheenjohtaja Sture Fjäder johti Akavaa pitkään, vuodesta 2011. Kesällä syntyi kohu hänen lähdöstään kesken kauden vuonna 2020 solmitun sopimuksen perusteella. Fjäder on ehdolla kansanedustajaksi kokoomuksen riveistä. “Kassakaappisopimuksesta” käytiin vilkasta keskustelua julkisuudessa.

Jokinen pohtii, mikä on Fjäderin perintö Akavalle ja mitä oppia kohusta olisi syytä ottaa.

– Sturen kaudella Akavan näkyvyys on kasvanut merkittävästi ja viestintä on kehittynyt huomattavasti. Samoin hänen kaudellaan perustettu ajatuspaja Akava Works on toiminut erinomaisesti, kun se on pystynyt tuottamaan keskusteluun uusia teemoja.

Hän lisää, että kehittämisen varaakin Fjäderin kauden jäljiltä jäi.

– Sisäisen luottamuksen, yhtenäisyyden ja vuorovaikutuksen parissa tullaan tekemään töitä lähivuosina. Jokaisella pitäisi olla tunne, että kaikkia kuunnellaan. Se vaatii avoimuutta ja jatkuvaa vuorovaikutusta. Konkreettisesti se tarkoittaa sitä, että virallisessa ja epävirallisessa päätöksenteon valmistelussa otetaan kaikki mukaan ja kuunnellaan kaikkien näkemyksiä. Selvää on, että aina ei voi kaikkia miellyttää – päätös ei voi olla aina kaikkien mielen mukainen.

“Enemmistö on määrännyt, missä mennään.”

Jokinen muistuttaa, että tilanne ei muutu yhdessä yössä.

– Väkisin ei saa vietyä asioita eteenpäin vaan luottamus ja ymmärrys vahvistuvat vain keskustelemalla, kuuntelemalla ja olemalla yhä enemmän vuorovaikutuksessa. Akavassa pitäisi mielestäni myös tarkastella sisäisten ja vähän epävirallistenkin toimielinten roolia eli tulevatko kaikki Akavan jäsenjärjestöt tarpeeksi hyvin kuulluiksi valmistelukoneistossa.

Monelle on syntynyt mielikuva siitä, että Akavassa joitain liittoja pidetään toisia “arvokkaampina”. Jokisen mukaan monet pienet, mutta myös jotkut suuremmatkin, ovat kokeneet, ettei niitä oteta riittävästi mukaan päätöksentekoon.

– Enemmistö on määrännyt, missä mennään. Mutta mielestäni tämä tilanne on lähtenyt jo kääntymään parempaan suuntaan, hän arvioi.

TYÖELÄMÄ ja työmarkkinat ovat muuttuneet rajusti erityisesti viime vuosina. Työmarkkinoiden yhdeksi suurimmista haasteista Jokinen nostaa väen vanhenemisen – tämä teema saisi hänen mielestään olla paremminkin esillä.

– Työelämään tulevien ikäluokkien pienentyessä täällä syntyneiden voimin ei saada suomalaista työelämää pyöritettyä niin kuin on totuttu. Meidän on pyrittävä saamaan tänne muualta maailmasta ihmisiä töihin. Siinä meidän pitäisi olla kaukokatseisia – kun vielä ehdimme.

Jokinen on huolissaan myös niistä nuorista, jotka eivät opiskele eivätkä käy töissä. Hiljattain julkaistun OECD:n raportin mukaan 18-25-vuotiaista suomalaisnuorista 12 prosenttia kuuluu näihin väliinputoajiin.

– Siinä on 12 prosenttia liikaa. Tähän ongelmaan pitää puuttua vakavasti, koska tämän kehityksen jäljet näkyvät pitkään heikompana työllisyysasteena ja erilaisina inhimillisinä tragedioina nuoren elämän varrella.

Hallitus on pidentänyt oppivelvollisuutta, ja Jokinen toivoo sillä olevan vaikutusta kehityskulkuun, mutta vielä sitä ei ole nähty.

Akavalaisilla menee Jokisen mukaan pääsääntöisesti aika hyvin. Mutta yksi huolestuttava piirre asiantuntijatyöhön liittyy: työ kuormittaa usein liikaa.

– Jos enemmän kuin joka toisen työkyvyttömyyseläkkeen syynä ovat mielenterveysongelmat, silloin on jotain pielessä työelämässäkin. Henkinen ja psyykkinen työsuojelu pitäisi ottaa agendalle entistä vahvemmin, hän korostaa.

Jokinen tietää, että oma työ tuntuu monesta niin merkitykselliseltä ja mielenkiintoiselta, että omasta jaksamisesta ei osaa pitää huolta – vaikka pitäisi.

TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖT eivät enää istu neuvottelupöydissä sopimassa työehdoista ja palkoista, mutta mitä Akavan roolia Jari Jokinen haluaisi vahvistaa?

– Keskusjärjestön yhteiskunnallista ja poliittista vaikuttamista – sellaisten teemojen esillenostamista, jotka ovat akavalaisille tärkeitä. Monet työelämän muutokset iskevät usein ensimmäisten joukossa juuri korkeakoulutettuun väkeen.

Samoin Akavan on tehtävä hänen mielestään osansa Suomen kestävän talouskasvun eteen.

– Se tarkoittaa sitä, että suomalaista osaamista osataan hyödyntää, koulutukseen satsataan kaikilla tasoilla ja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan investoidaan riittävästi niin julkisella kuin yksityisellä rahalla.

Jari Jokinen on jo pohtinut sitä, mihin tarttuisi ensimmäiseksi, jos Akavan puheenjohtajuus toteutuu marraskuun 14. päivänä.

– Kaksi asiaa on äärimmäisen tärkeää: sisäisen luottamuksen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen ja toisena ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen tulevan hallituksen ohjelmaan vaikuttaminen.

Toisen ehdokkaan, Maria Löfgrenin, haastattelu julkaistiin eilen Demokraatissa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE