Politiikka

”Valinnanvapautta ajetaan kuin käärmettä pyssyyn” – Heikki Hiilamo epäilee: kyse on raadollisesti vallasta

Jari Soini
Jari Soini

Sosiaalipolitiikkaan erikoistunut professori Heikki Hiilamo (kuvassa) pohtii Ylelle kirjoittamassaan kolumnissa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauteen tähtäävän lain todellisia tarkoitusperiä.

Hiilamo esittää sote-laissa olevan viime kädessä ”raadollisesti” kyse vallasta. Hänen mukaansa keskusta halusi käyttää valtaa saadakseen itselleen mieluisen aluehallintomallin, jossa sille on odotettavissa vahva asema.

– Kokoomus puolestaan halusi parantaa yksityisten sote-tuottajien asemaa suhteessa julkisiin tuottajiin. Perussuomalaisilla ei ollut ilmeisesti vahvaa mielipidettä kummastakaan kysymyksestä.

Hiilamo esittää, että sote-uudistuksessa ei ole kyse maakuntamallin tai valinnanvapauden toteutettamisesta suomalaisten tai mainittujen puolueiden kannattajien hyväksi, vaan yksinkertaisesti siitä, että asiasta tehtiin puolueiden kesken sopimus.

– Tähän sopimukseen on syytä palata uudelleen ja uudelleen, sillä se on ainoa selitys sille, miksi hallitus ajaa laajasta kritiikistä huolimatta valinnanvapautta kuin käärmettä pyssyyn, hän kirjoittaa.

Hiilamon mukaan maakuntamallin kanssa voidaan elää, vaikka se ei ole hänen mielestä paras vaihtoehto sote-palveluiden järjestämiseksi, koska palvelua järjestäviä tahoja on yhä liikaa.

– Sen sijaan valinnanvapaus on vaarassa heikentää dramaattisesti julkista sote-järjestelmää.

Hän korostaakin, että käytännössä lähes kaikki muut paitsi suoraan mainitusta lakiehdotuksesta hyötyvät tahot vastustavat sen toteuttamista esitetyssä muodossa.

– Myös jotkut kokoomuslaiset sote-asiantuntijat ovat kääntäneet selkänsä omalle puolueelleen.

Sote-uudistuksessa on yksinkertaisesti kyse siitä, että asiasta tehtiin puolueiden kesken sopimus.

Suurimmaksi kysymykseksi Hiilamo nostaa sen, miksi kokoomus haluaa valinnanvapauden ja mitä sillä todellisuudessa tarkoitetaan.

Jälkimmäiseen kysymykseen hän vastaa itse.

– Kyse on yksityisten yritysten – ennen muuta suuryhtiöiden – roolin tuotannon kasvattaminen julkisesti rahoitetuissa sote-palveluissa suhteessa julkisiin tuottajiin.

Hiilamo toteaa, että joissain tapauksissa julkisesti rahoitetut palvelut voi olla järkevää tuottaa yksityisesti. Tällaisia palveluita ovat hänen mukaansa esimerkiksi jätehuolto. Hän kuitenkin korostaa Ylelle kirjoittamassa tekstissään, että sote-palvelut eivät kuitenkaan ole samanlaisia.

– Tutkimus ja käytäntö ovat osoittaneet, että julkisten sote-palveluiden markkinoilla tulisi edetä hitaasti ja varovasti. Näyttö on esitetty moneen kertaan myös Suomessa käydyssä keskustelussa.

Myös maailman arvostetuimpiin taloustieteilijöihin kuuluva Jeffrey Sachs varoitti Suomen päättäjiä sotkemasta markkinataloutta terveydenhuoltoon.

Lauantaina Helsingin Sanomien artikkelissa terveydenhuollon ja markkinoiden suhdetta arvioinut Sachs sanoi markkinatalouden tarkoittavan epätasa-arvoa.

– Erityisesti terveydenhuollossa se tarkoittaa mahdollisuutta monopolien syntymiselle ja kustannusten paisumiselle, Sachs sanoo HS:n haastattelussa.

Sachs toimii Columbian yliopistossa myös terveyspolitiikan professorina ja hänet tunnetaan maailmalla ennen kaikkea kestävää kehitystä ja köyhyyden vähentämistä koskevasta työstään. Yhdysvaltain terveydenhoitojärjestelmää kohtaan hän on erittäin kriittinen.

– Yhdysvaltain terveydenhuollosta on muodostunut monopolisoitu puoliyksityinen järjestelmä, joka maksaa lähes tuhat miljardia dollaria enemmän kuin mitä järjestelmän pitäisi maksaa. Ylimääräiset kustannukset ovat noin viisi prosenttia suhteessa Yhdysvaltain bruttokansantuotteeseen. Se on valtava taakka jopa näin rikkaalle maalle, Sachs sanoo.

Markkinatalous tarkoittaa epätasa-arvoa.

Heikki Hiilamo arvuuttelee kolumninsa lopuksi syitä sille, miksi kokoomus haluaa lain, jonka seuraukset julkiselle sote-palvelujärjestelmälle voivat olla kohtalokkaita. Hän pohtii luottaako puolue tosiaan niin sokeasti vapaiden markkinoiden ideologiaan vai onko puolueen sisällä jopa yksityisten palveluntuottajien viides kolonna.

Jälkimmäiseen Hiilamon mukaan viittaisi se, että näkyviä kokoomuspoliitikkoja on viime aikoina loikannut hoivapalveluyrityksiin.

Hiilamo kuitenkin tunnustaa, että vastausta kysymykseen hän ei tiedä. Hän kuitenkin lohduttaa, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen valinnanvapaudelle tuskin löytyy muista puolueista uusia palkkasaarnaajia.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat