Hallituksen esityksen taustalla työsopimuslain, lain kunnallisesta viranhaltijasta ja valtion virkamieslain muuttamiseksi oli eduskunnan lausuma, joka oli hyväksytty ammatillisen koulutuksen reformilakien yhteydessä. Lausumassa eduskunta edellytti, että hallitus tuo viipymättä esityksen, joka mahdollistaa oppisopimuksella työskentelyn tasavertaisesti kaikilla toimialoilla. Lausuma perustui juuri työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan viime kesäkuussa antamaan lausuntoon sivistysvaliokunnalle.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan SDP:n kansanedustajat Merja Mäkisalo-Ropponen, Ilmari Nurminen, Tarja Filatov ja sekä vasemmiston Anna Kontula ja vihreiden Heli Järvinen jättivät perjantaina mietinnön valmistuessa lakiesitykseen yhteisen pykälävastalauseen.

– Hallitus käytti kovia keinoja ja meni vielä pidemmälle kuin lausuman perusteella olisi ollut tarvetta. Nämä keinot eivät olleet perusteltuja ja siksi esitimme saman tavoitteen saavuttamiseksi paremman vaihtoehdon. Mutta se ei kelvannut hallituspuolueiden edustajille, selvitti vastalauseen ensimmäinen allekirjoittaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd).

– Lakiesitys heikentää täysin perusteetta työnantajan velvollisuutta ottaa takaisin taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottu työntekijä. Heikennys kohdistuu herkästi ikääntyneempään työvoimaan, jolla on muutoinkin vaikeuksia työllistyä, valiokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd) epäilee.

– Hallitus on lyhentänyt jo aiemmin takaisinottovelvollisuuden yhdeksästä neljään kuukauteen. Heikennys mahdollisti, että ikääntynyt työntekijä on helppo vaihtaa ”nuorempaan ja halvempaan” oppisopimusopiskelua edistävän lain kylkiäisenä, Filatov huolehtii.

– Olisimme halunneet, että lainsäädäntö olisi muutettu YT-lakeja hyväksi käyttäen, jolloin työpaikkatasolla varmistettaisiin, että oppisopimusta ei käytetä korvaavana työvoimana eikä työvoiman halpuuttamiskeinona, Filatov perusteli pykälävaihtoehtoa.

Eduskuntaan yhtä aikaa annetun hallituksen esityksen koskien vaihtelevaa työaikaa eli nollatuntisopimuksia kaivattiin vastalauseessa myös parannuksia.

– Oppisopimusten, osa-aikaisten ja nollatuntisopimuksilla työskentelevien osalta yhteensovittaminen on nyt tämän jälkeen entistä suurempi, sanoi valiokunnan jäsen Ilmari Nurminen (sd).

– On hyvin oletettavaa, että huonosti valmisteltu ja vaikuttavuusarvioiltaan puutteellinen laki on nyt uusi luku hallituksen valitsemalla työntekijöitä ja työttömiä syyllistävällä linjalla. Mikä ei lopulta johda muuhun kuin huonon lainsäädännön kautta juristien ammattikunnan lisääntyviin töihin. Tämä ei välttämättä selkeytä tilannetta työantajienkaan näkökulmasta. Vaihtoehtomme olisi selkeyttänyt pelisäännöt, Nurminen sanoo.